Mahdollisuus äänestää postitse on noussut näkyväksi kiistakapulaksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Presidentti Donald Trump on toistuvasti nostanut postiäänestyksen tikunnokkaan ennakoidessaan mahdollista vilppiä tulevissa vaaleissa. Demokraatit ovat sen sijaan kehottaneet mahdollisimman monia äänestämään postitse, jolleivät nämä uskaltaudu äänestyspaikoille koronaepidemian jyllätessä.
Mutta mistä republikaanien ja demokraattien kiistassa on oikein kyse? Miksi postiäänestys on Trumpille punainen vaate ja demokraatit suorastaan patistavat siihen?
Ja onko Trumpin väitteille vilpin mahdollisuudesta perusteita, vai etsiikö hän vain tekosyytä olla hyväksymättä tulosta, jos häviää vaalit?
1. Mitä Trump vastustaa?
Postiäänestys ei ole mikään uusi asia Yhdysvalloissa, mutta tänä vuonna se on entistä helpompaa koronaepidemian takia.
Monet osavaltiot ovat höllentäneet postiäänestyksen sääntöjä tilapäisesti, jotta ihmiset pystyisivät äänestämään ilman pelkoa tartunnasta.
The New York Timesin analyysin mukaan kolmella neljäsosalla äänioikeutetuista eli 162 miljoonalla ihmisellä on nyt halutessaan oikeus äänestää postitse.
Vuoden 2016 presidentinvaaleissa postitse antoi äänensä neljännes äänestäjistä.
Oikeus postiäänestykseen vaihtelee, sillä jokainen osavaltio päättää itse äänestyssäännöistään liittovaltion lain puitteissa.
Kaikki osavaltiot hyväksyvät postiäänestämisen, jos äänioikeutettu ei pysty vaalipäivänä menemään omalle äänestyspaikalleen esimerkiksi ulkomailla tai asepalveluksessa olon vuoksi. Tätä vaatii liittovaltion lakikin.
Normaalisti kolmasosa osavaltioista vaatii äänioikeutetulta perusteltua syytä ennen kuin hyväksyy postiäänestyksen. Loput hyväksyvät sen perusteluitta.
Poissaolevien postiäänestystä Trump ei vastusta. Hän on itsekin äänestänyt poissaolevana, esimerkiksi republikaanien Floridan esivaaleissa maaliskuussa.
Trump kuitenkin vastustaa sitä, että kuka tahansa saisi antaa postiäänen. Joissakin osavaltioissa tämä on tosin ollut jo pitkään arkipäivää.
2. Vaarantaako laaja postiäänestys vaalit?
Republikaanit ovat perustelleet laajan postiäänestyksen vastustamista sillä, että vaalit ovat alttiimmat vilpille, kun äänestäjien ei tarvitse tulla henkilökohtaisesti näyttäytymään.
Trump on muun muassa väittänyt, että ihmiset voivat äänestää kahdesti, ensin postitse ja sitten äänestyspaikalla. Hän on jopa kehottanut kannattajiaan testaamaan, onnistuuko se. Hän on lisäksi viitannut yksittäistapauksiin, joissa ääniä tai postiäänestysanomuksia on matkalla joutunut väärille teille.
Aiemmat postiäänestykset eivät kuitenkaan tue Trumpin väitteitä.
Yleinen postiäänestys on ollut käytössä jo aiemmin Utahin, Havaijin, Oregonin, Washingtonin ja Coloradon osavaltioissa.
Esimerkiksi Washingtonin osavaltion edustaja Kim Wyman kertoo The New York Times -lehdelle, että osavaltiossa on äänestetty postitse vuosia, mutta on harvinaista, että joku äänestäisi kahdesti. Vuonna 2018 osavaltiossa annettiin 3,5 miljoonaa ääntä ja ilmeisesti noin sata äänesti kahdesti.
– Onko se täydellistä? Ei. Onko vilppiä valtoimenaan? Ei. Tekevätkö ihmiset joskus virheitä? Kyllä, Wyman sanoo.
Myös liittovaltion vaalikomission jäsen Ellen Weintraub on korostanut, ettei ole mitään perusteita "salaliittoteorialle", jonka mukaan postitse äänestäminen johtaisi laajamittaiseen vilppiin. Vilppiväite voi sen sijaan horjuttaa yhdysvaltalaisten uskoa demokratiaan, hän varoittaa Twitterissä.
3. Millaista vilppiä on havaittu?
Täysin ilman väärinkäytösepäilyjä vaalit eivät ole vuosien varrella sujuneet.
Maanantaina kuohutti uutinen, jonka mukaan republikaaniryhmät olivat pystyttäneet Kaliforniaan epävirallisia äänestyspostilaatikoita. Postiäänet on jätettävä erityisiin niille varattuihin virallisiin postilaatikoihin.
Republikaanit ilmeisesti halusivat ääniä itse kokoamalla kannustaa useampia republikaaneja äänestämään, kertoo muun muassa The Los Angeles Times -lehti. Epäviralliset laatikot ovat kuitenkin paitsi turvattomia myös laittomia. Enimmillään niiden asentajaa voisi uhata jopa neljän vuoden vankeustuomio.
Vaalitulosta on myös yritetty peukaloida. Vuonna 2018 Pohjois-Carolinassa jouduttiin uusimaan kongressipaikasta käyty vaali, kun republikaaniehdokas Mark Harrisin kampanjaa epäiltiin laittomasta postiäänien lähettämisestä. Harris kiisti tietävänsä asiasta mitään, mutta vetäytyi uusintavaalista terveyssyihin vedoten.
New Jerseyssa puolestaan neljä demokraattia sai syytteen postiäänestykseen liittyvästä vilpistä tämän vuoden kesäkuun kunnallisvaalien yhteydessä.
Tutkimusten ja selvitysten mukaan vilppi on kuitenkin vähäistä.
Sitoutumattoman politiikan ja oikeustieteen instituutin Brennan Centerin tutkimuksen mukaan vilpin osuus on häviävän pieni: 0,00004– 0,0009 prosenttia.
4. Miten äänen aitous varmistetaan?
Vaaliviranomaiset ovat luoneet järjestelmiä, joilla äänten aitous pyritään varmistamaan ja vilppi estämään.
Äänestäneistä pidetään rekisteriä. Jos ihminen yrittää äänestää sekä postitse että äänestyspaikalla, toinen ääni jätetään laskematta.
Jos äänestäjä sanoo, ettei jättänyt postiääntä, vaikka sai äänestyslipukkeen, hän voi antaa äänestyspaikalla ehdollisen äänen. Se lasketaan, jos postiääni ei tule perille.
Postiäänestäjän on allekirjoitettava äänestyskuori ja vaaliviranomaiset tarkastavat, että allekirjoitus vastaa rekisterissä olevaa.
Vilppiä torjunevat myös rangaistukset. Ne vaihtelevat osavaltioittain, mutta liittovaltion laki asettaa maksimin. Kahdesti äänestämisestä tai sen yrittämisestä voidaan tuomita enimmillään 10 000 dollarin sakkoon ja viiden vuoden vakeuteen.
Todellisuudessa rangaistukset ovat kuitenkin selvästi lievemmät, The New York Times kertoo.
New Yorkissa eräs mies tuomittiin 36 tunnin yhdyskuntapalveluun, kun hän myönsi äänestäneensä vuoden 2004 presidentinvaaleissa kahdesti. Hän kertoi halunneensa saada äänestäneille jaettuja tarroja, jotka oikeuttivat ilmaiseen olueen ja ruokaan paikallisessa baarissa.
Iowassa nainen sai kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion ja 750 dollarin sakot, kun hän jätti vuoden 2016 presidentinvaaleissa kaksi postiääntä. Nainen sanoi uskoneensa Trumpin väitettä vaalien vilpillisyydestä ja sitä, että toinen ääni muutettaisiin ääneksi Hillary Clintonille.
5. Onko taustalla vain huoli vastustajan hyötymisestä?
Republikaanit ovat myöntäneet epäilevänsä, että demokraattiäänestäjät käyttävät postiäänestystä enemmän kuin republikaanien kannattajat.
Trump sanoi keväällä uutiskanava Fox Newsin haastattelussa, ettei republikaania valittaisi Yhdysvalloissa enää koskaan, jos siirryttäisiin yleiseen postiäänestykseen.
Trumpin demokraattinen vastaehdokas Joe Biden tyrmäsi väitteen naurettavana.
Kummallakin puolueella näyttää kuitenkin olevan postiäänestyskannalleen myös selvä puoluepoliittinen motiivi.
Demokraatit nimittäin näyttävät uskovan myös, että postiäänestys hyödyttää heitä. Postiäänestyksen kieltäminen veisi heidän mukaansa äänestysmahdollisuuden miljoonilta yhdysvaltalaisilta, erityisesti köyhiltä mustilta, joilla koronatartunta johtaa muita ryhmiä todennäköisemmin vakavaan tautiin, toteaa esimerkiksi uutistoimisto Reuters. Mustat äänestävät useimmiten demokraatteja.
Kaikki USA:n vaaleista
Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään 3. marraskuuta. Löydät juttumme kootusti täältä.
Kuuntele myös:
Lisää luettavaa:
Asia ei kuitenkaan ole näin yksiulotteinen. Esimerkiksi vanhemmat äänestäjät saattavat olla taipuvaisia äänestämään postitse koronariskin takia, ja heissä on ollut paljon Trumpin tukijoita.
Kahden riippumattoman tutkimuksen mukaan demokraatit saivat vuosina 1996–2018 niukan, 0,1–0,7 prosentin hyödyn yleisessä postiäänestyksessä verrattuna osavaltioihin, joissa postiäänestystä ei ollut. Hyöty on kuitenkin virhemarginaalin rajoissa, kertoo Science-lehti.
Yksi tutkijoista, politiikan tutkija Michael Barber Brigham Young Universitysta kuitenkin arvelee, että republikaanien postiäänikielteisyys saattaa johtaa siihen, että postiääniä todellakin annetaan enemmän demokraateille.
Esimerkiksi Floridassa demokraatit ovat pyytäneet huomattavasti enemmän postiäänestyskaavakkeita kuin republikaanit. Tosin tästäkään ei voi ennustaa vielä mitään vaalituloksen kannalta: voi olla, että republikaanien retoriikan takia entistä harvempi demokraatti on halukas menemään äänestyspaikoille, kun taas republikaanit saattavat suunnata sinne sankoin joukoin.
Äänestysvilkkautta postiäänestys voi sen sijaan lisätä, arvioivat tutkimukset.
6. Vaikuttavatko postin säästöt vaalien sujumiseen?
Kiista postiäänestyksestä yltyi kesällä kiistaksi myös postilaitoksesta. Trump nimitti toukokuussa Yhdysvaltain postilaitoksen johtajaksi tunnetun republikaanipuolueen rahoittajan Louis DeJoyn. Tämä aloitti postissa välittömästi laajat säästötoimet, joilla demokraattien mielestä pyrittiin vaikeuttamaan postiäänestystä.
Trump myös kieltäytyi myöntämästä lisärahoitusta postille ja myönsi, että tarkoitus on vaikeuttaa postiäänestystä.
Kiista kärjistyi siihen pisteeseen, että DeJoy kutsuttiin kongressin edustajainhuoneen kuultavaksi. Siellä hän vakuutti, etteivät säästötoimet vaikeuta postiäänten perillemenoa.
DeJoy myös kiisti, että säästöjen tarkoitus olisi vaikeuttaa postiäänestystä.
Lue lisää:
Kaikkien amerikkalaisten rakastama posti politisoituu kovaa vauhtia vaalien lähestyessä – Lue, mistä Yhdysvaltain postin kriisissä on kyse