BERLIINI Kun muutimme nykyiseen asuntoomme Berliinissä, vuokrasopimuksen yksi sivu oli varattu pelkille tuuletusohjeille.
Ikkunoita ei saa avata vain raolleen. Kunnon läpiveto on saatava aikaiseksi monta kertaa päivässä 5–10 minuuttia kerrallaan.
Kellaria saa tuulettaa vain talvella.
Vuokrasopimuksen muotoilun mukaan tuuletus on tarpeen, sillä ihmiskeho, huonekasvit, kokkaaminen, vaatteiden kuivatus ja suihkussa käynti kerryttävät kosteutta.
Suomessa yleisiä ilmanvaihtoräppänöitä tai -venttiileitä ei saksalaisasunnoissa usein ole. Sen sijaan tuuletetaan.
Siinä missä suomalainen on tottunut pitämään ikkunat pääosin kiinni talvella, keskieurooppalainen tuulettaa jatkuvasti.
– Tänne jäätyy! on vakiovalitukseni tuuletuskulttuurissa kasvaneelle sveitsiläiselle puolisolleni.
– Ilma on kuin bunkkerissa! on hänen vakiovastauksensa.
Koronakriisi on nostanut saksalaisten tuuletusinnon uudelle tasolle. Läpiveto on myös kansanterveyskysymys.
Jo keväällä Saksan johtava virologi Christian Drosten alkoi puhua, miten tuulettaminen on tärkeämpää kuin jatkuva desinfiointi, sillä koronavirus vaikuttaa leviävän aerosolien mukana. Tuulettamalla ilma vaihtuu ja virus kuivuu nopeammin.
Kesän jälkeen Saksan eri osavaltioissa laadittiin alueellisia tuuletusohjeita myös kouluihin ja päiväkoteihin.
Ylen kirjeenvaihtajien ja avustajien juttusarjassa tartutaan puheenaiheisiin eri puolilla maailmaa
Ruotsi: Koiran kanssa on kansan pulssilla – korona-aikana Tukholman koirapuistoissa kuulee sairauskertomukset ja kuninkaallisjuorut
Kiina: Kasvomaskit käsivarsilla – tältä näyttää Pekingin uusi normaali pandemian jälkeen
Yhdysvallat: Washingtonissa verotuksen järjestelyt ovat epäreiluja – On jo aika korjata asia ja tehdä pääkaupungista uusi osavaltio
Espanja: Espanjassa huolestuttavat talous ja tartunnat – Arki-iltani terassilla auttaa ravintolayrittäjää, mutta samalla saatan edistää viruksen leviämistä
Belgia: Korona sotki monen eurooppalaisen lomasuunnitelmat – Belgiassa kaikille ei riitä paikkaa edes kotimaan uimarannoilta
Taukoja on lisätty, jotta luokkahuoneet ehditään tuulettaa tarpeeksi usein. Esimerkiksi Rheinland-Pfalzin osavaltiossa ohje on tuulettaa luokkahuoneet 45 minuutin välein.
Berliinissä osa vanhemmista on mediatietojen mukaan ollut huolissaan siitä, eikö jatkuva veto ikkunoista aiheuta vilustumisia. (Vastaus on, että tartuntoihin tarvitaan bakteeri tai virus.)
On myös käytännön ongelmia. Turvallisuussyistä ylemmissä kerroksissa sijaitsevien koululuokkien ikkunoita ei ole voinut avata.
Tuuletuskeskustelu osoittaa myös, miten keväällä vallinnut kriisimieliala on vaihtumassa pandemian arkipäiväistymiseen.
Keväällä Saksan poliittinen johto ja teknologiayritykset pohtivat, miten hengityskoneiden tuotantoa voidaan lisätä. Pelkona silloin oli Pohjois-Italian kohtalo, jossa hengityskoneita ei riittänyt pahimpina viikkoina kaikille vakavaan COVID-19-tautiin sairastuneille.
Enää ei mietitä tekniikkaa, joka pitää meidät hengissä vaan tekniikkaa, joka pitää koulut ja päiväkodit auki myös pandemian keskellä.
Nyt keskustellaan siitä, minkälaisilla laitteilla ilmanvaihtoa voidaan parantaa ja tartuntariskiä pienentää.
Ilmojen viilentyessä ilmanvaihtokeskustelu ottaa lisää kierroksia, kun ihmiset siirtyvät ravintoloiden terasseilta sisätiloihin.
Talvella tarvitaan uusia ratkaisuja. Tuulettajakansa Saksa miettii, pitäisikö luokkiin ja toimistoihin asentaa talveksi tuulettimet tai ilmastointilaitteet.
Itse huomaan nykyään avaavani ikkunat aina, kun joku tulee käymään meillä kotona tai Ylen toimistossa.
Silti stressaan jo päivää, kun muutamme pois ja vuokranantaja tulee tarkastamaan asunnon. Entä jos en ole tuulettanut tarpeeksi?