Kajaanin kaupunki perui viime viikolla perinteiset syysmarkkinansa, vaikka maakunnassa ei ole todettu koronatartuntoja viikkoihin. Samaan aikaan Kansainväliset suurmarkkinat -myyntitapahtuma on kerännyt tuhansittain yleisöä kaupunkikierroksellaan. Torstaina markkina-alue aukeaa Jyväskylässä.

Uskaltaako markkinavilinään nyt lähteä, kun korona nostaa taas päätään? Mikä on koronan tartuntariski markkinatapahtuman kaltaisessa yleisötapahtumassa?

Suomessa koronatartunnan kokonaisriski on edelleen matala, Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen sanoo.

– Mutta sitä on vaikea arvioida, mikä riski on missäkin tilanteessa. Tartuntariski on aina olemassa, jos lähikontaktiin osuu sairas ihminen, Julkunen huomauttaa.

Tartuntariski riippuu hänen mukaansa siitä, paljonko ihmisiä on paikalla, onko heidän joukossaan tartunnan saaneita ja miten henkilökohtainen suojautuminen onnistuu.

– Jokainen päättää itse, osallistuuko tällaisiin tapahtumiin, mutta jos osallistuu, on syytä huolehtia siitä että henkilökohtainen tartunnan välttäminen olisi mahdollisimman hyvä, hän jatkaa.

Kunta päättää miten tilaisuuksia rajoitetaan

Kunnat suhtautuvat siis varsin eri tavoin yleisötapahtumien järjestämiseen.

Kunnilla on tartuntatautilain suoma mahdollisuus ja oikeus määrittää omat, valtakunnallisia rajoituksia tiukemmat rajoituksensa esimerkiksi yleisötapahtumien järjestämiseen, toteaa elinkeinovalvontayksikön päällikkö Marko Peltonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Kansainvälisten suurmarkkinoiden tapahtumavastaava Ari Kallas toteaa, että tapahtuman turvallisuusohjeet ja niiden noudattaminen on käyty läpi paikallisten viranomaisten kanssa. Ennen Jyväskylää nelipäiväiset markkinat pidettiin Joensuussa, Kuopiossa ja Lahdessa.

Lupa myönnettiin jo kesäkuussa

Jyväskylän kaupungin tartuntatautien vastuulääkäri Ilkka Käsmä kertoo, että kaupunki myönsi suurmarkkinoille luvan kesäkuussa, kun tautitilanne oli rauhallinen.

Tapahtumajärjestäjän esittelemä koronan torjuntasuunnitelma oli Käsmän mukaan kattava ja hyvä, ja kaupunki on noudattanut valtioneuvoston linjauksia lupamenettelyssään.

– Mutta jos tänä päivänä arvioisin tilannetta, olisin kyllä kriittisempi. Massatapahtuma on selkeästi riski koronan leviämiselle, Käsmä sanoo.

Moni onkin kysynyt, miten kansainvälisen markkinatapahtuman voi järjestää korona-aikaan, kun matkustamista muuten kehotetaan välttämään. Suurmarkkinoiden tapahtumavastaavaa Ari Kallasta tällainen kyseenalaistaminen kiukuttaa.

– Tämä on kaupallinen myyntitapahtuma, eikä tämä eroa esimerkiksi automarketista tai kauppakeskuksesta. Paitsi että tämä on turvallisempi kuin kauppakeskus, Kallas sanoo.

Turvavälit ja käsidesipisteitä

Kallas luettelee keinoja, joilla markkinat pyrkii ehkäisemään koronan leviämistä:

– Olemme ulkoilmassa suurella alueella, joka on vielä jaettu lohkoihin, joissa turvavälit on helppo pitää. Siellä on 150 käsidesipistettä ja paljon järjestyksenvalvojia, jotka huomauttavat turvaväleistä, Kallas listaa.

Ari Kallas kertoo, että nelipäiväinen tapahtuma on nyt kerännyt puolet vähemmän yleisöä kuin aiempina vuosina. Kävijämäärä on silti yltänyt vähintään 30 000:een per kaupunki.

Kallaksen mukaan markkina-alueella ei yhtäaikaisesti liiku kuitenkaan tuhatta ihmistä enempää, eikä markkinoita voi hänen mielestään muutenkaan verrata tartuntariskiltään esimerkiksi musiikkifestivaalien kaltaiseen tapahtumaan, jossa yleisö pakkautuu lavan eteen katsomaan artisteja.

Vastuulääkäri Ilkka Käsmä sanoo kuitenkin, että massatapahtumassa on aina selkeä riski tartunnan leviämiseen.

Ulkomaisilta yrittäjiltä vaadittu koronatesti

Suurmarkkinoilla on yhteensä 130 myyjää 25 maasta. Markkinakojuissa myydään erilaisia ruokatuotteita ja alueella on paljon ravintolapisteitä.

Koronarajoitukset ovat estäneet myyjien tulon Amerikan mantereelta sekä eteläisen Euroopan pahimmilta korona-alueilta kuten Espanjasta. Heidän tilalleen tapahtuman järjestäjä on ottanut myyjiä Suomen eri maakunnista.

Ulkomailta tulleilta yrittäjiltä on vaadittu Kallaksen mukaan tuoreet koronatestit. Osa myyjistä on käynyt koronatestissä Suomessa, ja kaikilta on edellytetty kahden viikon omaehtoista karanteenia maahan tulon jälkeen.

Tartuntatautien vastuulääkäri Ilkka Käsmä myöntää, että korona-ajassa eläminen on taiteilua, sillä vaikka se vaatii varovaisuutta ja tartuntariskin minimointia, toisaalta vaakakupissa ovat talous ja työpaikat.

Käsmä muistuttaa, että ihmisillä on myös oma vastuu käytöksestään.

– Yksilön vastuu korostuu näissä tilanteissa. Esimerkiksi riskiryhmillä ei ole tällaisena aikana mitään asiaa massatapahtumiin, Käsmä toteaa.

Kajaanilla ei resursseja korona-ajan järjestelyihin

Rakennuttajainsinööri Teemu Hurskainen kertoo, että Kajaanin kaupunki ei järjestänyt paikallisia syysmarkkinoita, koska kaupungilla ei ole resursseja pystyttää turvaväleistä muistuttavia kylttejä ja käsidesipisteitä. Lisäksi tapahtumassa pitäisi olla järjestyksenvalvojia, jotka tarvittaessa puuttuvat turvaohjeiden noudattamiseen.

– Meillä kaupungin organisaatio on niin ohkainen, että emme voi laittaa henkilöitä töihin, Hurskainen sanoo.

Taustalla on myös huoli koronan leviämisestä. Esimerkiksi pienessä Raahen kapungissa Pohjois-Pohjanmaalla oli nopeasti satoja altistuneita, kun kahdella ihmisellä todettiin koronatartunta.

– Sitä ei koskaan tiedä, miten ihmiset käyttäytyvät. Toki ulkona riski tartuntaan ei ole yhtä suuri kuin sisällä. Ajattelimme silti, että emme järjestä Kainuussa mitään sellaista tilaisuutta, josta koronatilanne pääsisi pahenemaan, Hurskainen toteaa.

Pian sen jälkeen, kun Kajaanin kaupunki kertoi tapahtuman peruuntumisesta torikauppiaat ilmoittivat järjestävänsä tapahtuman itse. Teemu Hurskainen ei kuitenkaan pidä tätä huolestuttavana.

– Periaattessa kauppiaat ovat olleet torilla joka päivä tänä kesänä. Jos myyjiä tulee torille, en osaa sanoa, milloin niistä tulee markkinat. Myyjien ja asiakkaiden tulee miettiä omaa käyttäytymistään tällaisena aikana, Hurskainen toteaa.

Samoin ajattelee torikahvilan pitäjä Auli Karhu. Hän kertoo, että he tulivat muutaman Kajaanin kauppiaan kanssa siihen tulokseen, että markkinoiden pitäminen voisi olla mahdollista. Tuttujen kauppiaiden lisäksi Karhu innosti paikalle kymmenen kiertävää torimyyjää kahden päivän ajaksi.

– En näe markkinoissa juuri eroa normaaleihin toripäiviin. En ole koskaan nähnyt Kajaanin torilla yli 500:tä ihmistä kerrallaan. Isot ruokakaupatkin ovat auki normaalisti, joten en näe tässä mitään estettä. Toki jokaisella itsellään on vastuu pitää turvaväli ja käyttää käsidesiä, Karhu sanoo.

Tärkeintä on noudattaa ohjeita

Virusopin professori Ilkka Julkunen toistaa jo moneen kertaan kerrotut suojautumisohjeet: hyvä yskimis- ja käsihygienia, turvavälin eli fyysisen etäisyyden pitäminen ja se, että sairaana ei lähdetä ihmisten ilmoille. Myös kasvomaskin käyttö on paikallaan yleisötapahtumissa.

Julkusen mukaan tällä hetkellä tutkitaan yli 10 000 virusnäytettä päivässä, ja uusia tartuntoja todetaan 10–40 per päivä. Toisin sanoen tutkituista näytteistä noin 0,1–0,2 prosenttia on nyt positiivisia.

– Tämä tauti tarttuu pääasiassa pisara- ja kosketustartuntana, ja tällaisissa satunnaisissa kontakteissa pisaratartunta on käytännössä se tartuntalähde, Julkunen sanoo.

Aluehallintoviraston eli Avin näkemys on se, että markkinat voidaan järjestää kuten aiemminkin.

Viestintäpäällikkö Jaana Lehtovirta Avista toteaa, että yli 500 hengen tilaisuuksia voi järjestää sisätiloissa ja rajoitetuissa ulkotiloissa, kunhan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön turvaohjeita noudatetaan.

STM:n virheellisen ohjekirjeen perusteella Avi päätti tällä viikolla, että tiukemmat turvallisuusohjeet koskevat syyskuussa jo yli 50 hengen yleisötilaisuuksia. Keskiviikkona aluehallintovirasto pysyi kannassaan, vaikka ministeriö ohjeistikin että suositus koskisi edelleen yli 500 hengen tilaisuuksia.

Aluehallintovirasto vetoaa muun muassa siihen, että joukkoaltistukset ovat lisääntyneet elokuussa. Ohjeistus ei kuitenkaan estä suurempienkaan joukkotapahtumien järjestämistä, sillä niille ei ole säädetty ylärajaa – kunhan turvaohjeita noudatetaan.