TUKHOLMA Montgomerien perheen lapset Hedda, 8, ja Maxwell, 6, haluavat pomppia vielä trampoliinilla ennen kouluun lähtöä. Isä Nicholas Montgomeriella on kiire omakotitalon kellariin aloittamaan etätyöpäivää.

– Ettekö jo tulisi, hän maanittelee lapsia.

Vakuutusyhtiössä työskentelevä Nicholas Montgomerie on on tehnyt etätöitä maaliskuusta lähtien. Nyt työnantajalta on tullut pyyntö tulla toimistolle kerran viikossa.

Lapset laittavat reput selkään ja kiipeävät talon aidan yli koulutielle.

Kahdeksanvuotiaalle Heddalle se on tuttua, koska hän menee jo toiselle luokalle – ja koska Ruotsissa peruskoulussa annettiin lähiopetusta koko kevät, toisin kuin Suomessa.

Ensimmäiselle luokalle menevä Maxwell on jännittänyt etenkin sitä, millaisia läksyt ovat.

– Meille on sanottu, että käsienpesun eri vaiheissa pitää laskea kymmeneen, mutta minä lasken kahteentoista, Maxwell kertoo esikoulussa oppimastaan. Hän näyttää, miten sormien väliin tulee laittaa saippuaa.

Koulujen alkaminen huolestuttaa

Ruotsissa koulujen alkamisesta on ollut huolta selvästi enemmän kuin Suomessa. Kesän aikana Ruotsin vaikea tartuntatilanne on saatu viimein laskuun, eikä kevään kaaokseen haluta enää palata.

Keskustelu on vellonut päiväkausia siitä, pitääkö kasvosuojat ottaa käyttöön kouluissa ja joukkoliikenteessä, koska myös toisen asteen opiskelijat palaavat lähiopetukseen. Heitä on yhteensä noin 340 000.

Toistaiseksi kansanterveysviranomainen on torpannut ehdotukset.

Koulussa on tehty pitkä lista koronatoimia. Vanhemmat eivät saa mennä koulurakennukseen, luokissa ja ruokalassa istutaan väljästi ja tunteja pidetään ulkona niin paljon kuin mahdollista.

Suurin huoli on koskenut sitä, levittävätkö toisen asteen opiskelijat tartuntoja. Oppilaitoksissa on otettu käyttöön pakollisia etäpäiviä, jotta oppilaiden määrä koulurakennuksissa olisi pienempi. Opetuksen alkamisaikoja on porrastettu.

Pohjois-Tukholmassa asuvan Montgomerien perheen vanhemmista on erittäin hyvä, että lasten arki on pysynyt mahdollisimman ennallaan koronaviruksesta huolimatta.

– Kun sata ihmistä kuoli päivittäin ja kaikki käyrät osoittivat ylöspäin, pelkäsimme todella paljon, Nicholas Montgomerie sanoo.

Nyt koko perhe on helpottunut.

– Kuolleiden määrä on laskenut huhtikuusta lähtien, vaikka koulut ovat antaneet lähiopetusta. Minusta se on merkki siitä, että Ruotsin linja todella toimii.

Ovatko opettajat tartuntavaarassa?

Ruotsissa on viime päivinä ruodittu runsaasti myös sitä, miten tehokkaasti lapset virusta levittävät.

Kansanterveysviranomainen on vedonnut selvitykseensä, jonka mukaan opettajien riski joutua COVID-19-taudin takia sairaalahoitoon ei ole ollut muita ryhmiä suurempi. Valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoi viimeksi sunnuntaina, että aikuiset levittävät koronavirusta, eivät lapset.

Suomen THL:n kanssa tehty selvitys näytti, että lasten tartunnoissa ei ollut eroja maiden välillä, vaikka linja koulujen lähiopetuksessa oli täysin erilainen.

Lue lisää: Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta

Monet opettajat ovat kuitenkin huolestuneita. He korostavat, että Ruotsissa oli mahdotonta päästä testeihin viime keväänä ja siitä syystä käsitys opettajien tartunnoista on liian matala.

Nuhainen lapsi jää kotiin

Ruotsissa on kouluvelvollisuus, mutta jos lapsella on esimerkiksi flunssaoireita, lapsen tulee olla kotona kaksi päivää sen jälkeen, kun oireet ovat poissa. Jos lapsella on kuivaa yskää vielä viikon kuluttua sairastumisen jälkeen, hän saa palata kouluun.

Koronatesteihin on vaikea päästä suuren kysynnän takia. Esimerkiksi maan tautikeskittymässä Tukholmassa alettiin testata kaikkia halukkaita vasta kesäkuussa. Koronatestejä ei vaadita lapsilta kouluun pääsemiseksi.

Maalis-huhtikuussa opettajat lähettivät lapset herkästi kotiin pienimmistäkin oireista. Kun tautitilanne hellitti, lapsia ei enää lähetetty kotiin yksittäisen aivastuksen perusteella.

Osa ruotsalaisvanhemmista otti keväällä lapsensa pois koulusta.

– Ystäväni oli erittäin huolestunut, kun tilanne Tukholmassa oli pahimmillaan. Hän piti lapsensa kaksi kuukautta kotiopetuksessa, kertoo Nicholas Montgomerie.

Tartuntojen ja kuolemien määrän vähennyttyä lapsi palasi kouluun.

Ruotsin opetushallituksen kyselyn mukaan luokilta oli poissa 1–2 lasta tavanomaista enemmän. Poissaolot olivat suurimmillaan maalis-huhtikuussa ja tasaantuivat sen jälkeen. Koulukohtaiset erot ovat suuria.

Opettajille koitui tuplatyötä. Lapsia piti opettaa sekä kouluissa että etänä, mikä on ollut monille hyvin kuormittavaa.

Vanhempien keskuudessa on laaja tuki koulujen lähiopetukselle pandemiassa.

– Meillä on suuri luottamus kouluun. Toivomme, että se on viimeinen paikka, joka suljetaan, jos tilanne muuttuisi huonommaksi, sanoo Nicholas Montgomerie.

"Meillä on velvollisuus tehdä enemmän"

Muilta osin Montgomerien perhe on valmis jatkamaan varovaisella linjalla vaikka vuoden lisää.

– Lapset eivät ole käyneet ruokakaupassa tai kauppakeskuksissa koko pandemian aikana. Meistä vanhemmista vain toinen käy kaupassa, kertoo Nicholas Montgomerie.

Etätyösuositus on Ruotsissa voimassa vuoden loppuun saakka. Perheen äiti Karolina työskentelee eläinlääkäriyrityksen johdossa ja tekee töitä ruokasalissa.

– Voi sanoa, että olemme lopettaneet ihmisten tapaamisen. Sääntöjen mukaan saisimme olla mukana 49 ihmisen kokoontumisissa, mutta olemme nähneet vain harvoja ystäviämme ja heitäkin ulkona.

Perhe vietti harvinaisen pitkän viiden viikon kesäloman kotona. Yleensä kesään on kuulunut matka, kuten pyöräilyreissu Alpeille vuosi sitten.

Nicholas Montgomerien mielestä Ruotsin koronalinja on erinomainen siksi, että jokaiselle jätetään mahdollisuus tehdä suosituksia enemmän.

– Viranomaiset ovat kertoneet minimitason, jota kaikkien kuuluu noudattaa. Jos haluaa olla vielä varovaisempi, sekin on mahdollista. Näiden ryhmien ei tarvitse kuitenkaan riidellä keskenään, ja minusta olemme välttyneet siltä muita maita enemmän, hän pohtii.

Montgomerien perhe on halunnut ottaa tiukemman linjan, koska he kokevat, että heillä on siihen mahdollisuus.

– Me olemme onnekkaita, toisin kuin monet muut. Minun ja vaimoni työt ovat tehtävissä etänä tietokoneen ääressä. Olemme nuoria ja terveitä. Koemme, että meillä on velvollisuus tehdä enemmän tilanteen hyväksi.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon klo 23 saakka.