Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut uudella kauppasodalla. Meksikolaistuotteille aiotaan mätkäistä maanantaista lähtien viiden prosentin tullimaksut.
Presidentti vaatii, että Meksiko ryhtyy toimiin, jotta paperittomien siirtolaisten tulo maiden rajan yli loppuu. Tullit voivat nousta jopa 25 prosenttiin.
Oheisten kaaviokuvien valossa herää kysymys, ampuuko presidentti nyt omaan nilkkaansa. Samaa on pohdittu myös rapakon takana.
Arviolta peräti 40 prosenttia amerikkalaisyrityksistä nimittäin on ulkoistanut tuotantoaan Meksikoon. Osa yrityksistä on juuri niitä, jotka Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan kiihtyessä ovat siirtäneet tuotantoaan Kiinasta Meksikoon.
Meksikossa tehdään mm. autonosia ja autoja. Esimerkiksi Volkswagenilla on maassa isot tuotantolaitokset. Meksikosta autoja ja niiden osia tuodaan takaisin amerikkalaisten kuluttajien ostettavaksi.
Suurilla autonvalmistajilla, kuten GM, Fiat Chrysler ja Ford, on kiinni miljardeja meksikolaisessa tuotannossa.
Levis Strauss kertoo teettävänsä 15-20% vaatteistaan Meksikossa, ja moni amerikkalaisyhtiö jalostaa siellä öljynsä.
Meksikosta onkin noussut tänä vuonna tilastojen valossa – Kiinankin ohi – kuin varkain Yhdysaltain suurimmaksi kauppakumppaniksi.
Kiina, Kanada, Japani ja Saksa seuraavat perässä.
Amerikkalaisyritykset ja teollisuuden etujärjestöt ovat kauhuissaan Trumpin suunnitelmista, koska tullit kaatuvat niidenkin niskaan. Tulleja onkin kuvattu politiikan Molotovin cocktailiksi.
Kaupan alan liittouma sanoi lausunnossaan, että amerikkalaiskuluttajat vedetään mukaan keskelle kauppasotaa, johon heillä ei ole osaa eikä arpaa.
Miksi näin voimakas keino?
Presidentti Trumpin todellisia motiiveja voi vain arvailla. Mutta yksi hänen isoista vaalilupauksistaan oli "Amerikka ensin". Laittoman siirtolaisuuden kitkemisen lisäksi hän on presidenttikaudellaan kiinnittänyt erityistä huomiota kaupan epäsuhtaan eri maiden, kuten Kiinan kanssa.
Yhdysvalloista on viety Kiinaan vähemmän kuin sieltä on tuotu, ja sama koskee Meksikoa. Presidentti on puhunut maansa riistämisestä.
Vielä 1990-luvun alkupuolella Yhdysvalloista vietiin Meksikoon enemmän kuin tuotiin. Tilanne muuttui 90-luvun puolivälissä ja on mennyt viime vuosina Yhdysvaltain kannalta dramaattisesti huonompaan suuntaan. Viime vuosi oli yksi pahimmista, ellei pahin.
Yhdysvaltain kauppatase Meksikon kanssa oli vuonna 2018 lähteestä riippuen noin 80 miljardia dollaria miinuksella.
Tullit suurimpien kauppakumppanien tuotteissa voivat laskennallisesti hyödyttää taloudellisesti eniten. Mutta samalla ne näyttävät siis myös kirpaisevan. Verotamme itseämme omista tuotteistamme, tiivisti Kalifornian yliopiston ekonomisti Katheryn Russ New York Timesissä.
Ei ihme, että esimerkiksi Yhdysvaltain kauppakamari pitää tullisuunnitelmia täydellisen vääränä siirtona.
Liike-elämä ei ole ainoa kärsijä. Luvassa on kuluttajahintojen kallistumisia. Esimerkiksi Yhdysvaltain pihvilihasta iso osa tulee Meksikosta – amerikkalaisgrillaaja joutunee maksamaan tänä kesänä myös pihvistään hieman aiempaa enemmän.
Lue lisää:
Meksiko tarjoutuu lähettämään etelärajalleen 6 000 sotilasta välttääkseen Trumpin tullit
Meksikon presidentti Trumpille: Meksikolaiset eivät ansaitse tällaista kohtelua
Trump uhkaa Meksikoa autotuonnin verotuksella ja rajan sulkemisella