Kuukausi lisäaikaa eli jo toinen aikalisä teräksen ja alumiinin tuontitulleihin – ja epäilemättä lisää kädenvääntöä kulissien takana.
Valkoinen talo vahvisti varhain tiistaiaamuna, että EU, Kanada ja Meksiko välttyvät korkeammilta tuontitulleilta kesäkuun alkuun asti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti maaliskuun alussa, että Yhdysvaltoihin tuodulle teräkselle asetetaan 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tuontitullit.
EU-maat sekä Argentiina, Australia, Brasilia ja Etelä-Korea saivat ensimmäisen poikkeuksen teräs- ja alumiinitulleihin maaliskuun puolivälissä. Kanadalle ja Meksikolle lupaus tulleilta välttymisestä oli annettu jo hieman aiemmin.
EU:lle kuukauden jatkoaika on jossain määrin yllätys ja ainakin osittainen pettymys. "Yhdysvaltain pitkäaikaisena kumppanina ja ystävänä, me emme neuvottele uhan alla", komission tiedotteessa sanotaan.
Euroopan komission mukaan Yhdysvaltojen päätös jatkaa markkinoiden epävarmuutta.
EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström on keskustellut asiasta tiiviisti Yhdysvaltain kauppaministerin Wilbur Rossin sekä maan kauppaedustajan Robert Lighthizer kanssa. Suomessa viime viikolla vierallut kauppakomissaari Malmström painotti, ettei nyt ole tarkoitus tyytyä uuteen jatkoaikaan, vaan EU haluaa saada Yhdysvalloilta teräs- ja alumiinitulleihin pysyvän poikkeuksen – ilman lisäehtoja.
Samaa viestiä – ja suoraan Trumpille itselleen – ovat viime viikkoina vieneet Washingtoniin niin Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuin Saksan liittokansleri Angela Merkelkin.
Saksa ehti jo kommentoida haluavansa pysyvän poikkeuksen tulleista ja nykyistä syvemmät kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa. Britannian kauppaministeri Liam Fox puolestaan kiitteli aikalisää.
Suomen vientivetoiselle taloudelle kiistelyn suurin vaikutus on nimenomaan sen luoma epävarmuus.
EU:n pääviesti on, ettei teräs- ja alumiinimarkkinoiden ylituotanto ole lähtöisin EU:sta. Rivien väleistä voi lukea, että todellinen maailmankaupan häirikkö on EU:nkin mielestä omilla säännnöillään pelaava Kiina.
Argentiinan, Brasilian ja Australian kanssa Yhdysvallat on Valkoisen talon mukaan päässyt jo periaatteelliseen sopuun. Varsinaiset sopimukset viimeistellään pikapuoliin.
Etelä-Korean kanssa sopimus teräksen tuonnista on jo selvä: Maa on luvannut leikata Yhdysvaltoihin viemänsä teräksen määrää noin 30 prosentilla viime vuodesta. EU, Kanada ja Meksiko ovat sanoneet, etteivät ne suostu tuontikiintiöihin välttyäkseen tulleilta.
Myös Trumpin perustelu tulleille on aiheuttanut kauppakumppaneissa nikottelua: presidentin mukaan kyse on Yhdysvaltojen kansallisesta turvallisuudesta.
Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöistä löytyvää pykälää oli aikaisemmin kuviteltu sovellettavaksi esimerkiksi sotatilanteessa.
EU on Yhdysvaltojen suurin kauppakumppani, mutta eniten terästä Yhdysvaltoihin vie Kanada.
Tulleista sopuun pääseminen onkin luonnollisesti tärkeää myös Kanadalle. Maan pääministeri Justin Trudeau muistutti viimeisimmäksi maanantai-iltana, että tullit olisivat hyvin huono idea ja maiden välisen kaupankäynnin häiriöt haittaisivat molempia.
Vaalikampanjansa aikana Trump väläytteli toistuvasti aikeitaan hankkiutua eroon historian huonoimmasta kauppasopimuksesta eli Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon välisestä vapaakauppasopimuksesta Naftasta.
Sopimuksesta irtautuminen oli lähellä jo viime keväänä. Paine Kanadan pääministeriltä Justin Trudeaulta ja Meksikon presidentiltä Enrique Peña Nietolta sai Trumpin jatkamaan neuvotteluita, jotka ovatkin venyneet nyt selvästi yli vuoden 2017 loppuun asetetun määräajan.
Se, että Kanada ja Meksiko saivat tulleista aikalisän, ei ollut yllätys. Käytännössä kuukauden lisäaika tarkoittaakin muun muassa sitä, että Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon välisen vapaakauppasopimuksen Naftan viilaaminen uusiksi jatkuu.
Kiina, Japani ja Venäjä eivät ole välttyneet Yhdysvaltojen teräkselle ja alumiinille asettamilta suojatulleilta.
Yksi mahdollisuus onkin, että Trumpin EU:lle, Kanadalle ja Meksikolle antama kuukauden lisäaika liittyy osin juuri Kiinaan. Aikalisä mahdollistaa Trumpin hallinnon keskittymisen kiistelyyn Kiinan kanssa.
Yhdysvaltojen edustajat matkustavat tällä viikolla Pekingiin, missä on määrä keskustella presidentti Trumpin Kiinalle antamista vaatimuksista. Pöydällä on esimerkiksi sadan miljardin dollarin leikkaus Yhdysvaltojen kauppataseen 375 miljardin dollarin vuotuiseen alijäämään Kiinan kanssa.
Trump siis haluaa korjata nykyisen tilanteen, jossa Yhdysvallat tuo Kiinasta tavaroita paljon kalliimmalla kuin mitä se sinne vie. Arviot siitä, pitääkö Kiina talouttaan riittävän mahtavana vastustaakseen Yhdysvaltoja, jakautuvat kahtia.
Varmaa on se, että talousmahdit ovat mielipiteissään kaukana toisistaan.
Toki neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välilläkin jatkuvat. EU on tosin toistuvasti muistuttanut, että varsinaisista kauppaneuvotteluista voidaan puhua vasta sitten, kun teräksen ja alumiinin tuontitulleihin saadaan pysyvä poikkeus.
Saksan hallitus tiedotti viikonloppuna liittokansleri Merkelin, Ranskan presidentti Macronin ja Britannian pääministerin Theresa Mayn tehneen puhelimitse sopimuksen: Jos tullit olisivat astuneet voimaan, olisi EU ollut valmis puolustamaan omia etujaan kansainvälistä kauppaa määrittävien sopimuksien sisällä.
Suunnitelmat tätä vaihtoehtoa varten oli jo pitkälti tehty.
Vaikeaksi tilanteen tekee se, ettei kukaan tunnu tietävän, mitä Trump tarkalleen haluaa. Trump itse on sanonut Yhdysvaltojen tavoittelevan "reilumpia kauppasopimuksia".
Jos EU pysyy kannassaan eikä taivu tullikiintiöihin, ovat kesäkuun alussa nähtävän seuraavan kierroksen panokset kiinnostavaa nähtävää.
Lue myös:
Tekeekö Trump Kiina-tulleillaan palveluksen kansainväliselle kaupalle? Kyllä, jos uhkailun strategia tehoaa
Miten Trumpin terästullipäätös kurittaa Suomea? Tässä neljä kysymystä ja vastausta
Analyysi: Kiinan ja Yhdysvaltain kauppakiistan nokitteluvauhti kovenee ja panokset kasvavat – Kuka hyppää ensimmäisenä, kun pelissä on kaksi isoa egoa?
Analyysi: Syttyikö nyt kauppasota? Trumpin terästullit kirvoittivat EU:n uhkaamaan vastatoimilla
EU:n vastatullit iskisivät Trumpin kannatusalueille – Siksi listalle joutuivat harrikat, appelsiinimehu ja kolme muuta asiaa