Kolumnit

Ilmari Käihkön kolumni: USA:n puolustusministerin soturieetos on vastenmielistä uhoa, ja jotain samaa löytyy meiltäkin

Yhdysvalloissa puolustusministerin ihannesotilas on tappokone. Mutta pelkkä tappokone ei voita sotia, vaan on lopulta poliittinen rasite, Käihkö kirjoittaa.

Matias Mäkirannan kolumni: Olin väärässä koulujen digitali­saatiosta, mutta ei kännykkäkielto silti kaikkea ratkaise

Yltiömäisen digi-intoilun tilalle on tullut teknologian demonisointi, kirjoittaa Matias Mäkiranta.

Tuija Siltamäen kolumni: Ylioppilaskunta retkahti kiinteistöbisnekseen – laskun maksaa suomalainen kulttuuriperintö

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan bisnesseikkailulla on surullinen hinta: koko itsenäisyyden historian nähnyt Ylioppilaslehti on loppunsa reunalla, Siltamäki kirjoittaa.

Tuija Siltamäen kolumni: Aikuinen saa elää osaamatta yhtään mitään, mutta millaisen maailman lapsemme sitten saavat?

Se, mitä meille markkinoidaan edistyksenä, on usein silkkaa taantumusta, kirjoittaa Siltamäki.

Kari Enqvistin kolumni: Hyvän herraonnen valtakunnassa johtajan keskinkertainen ajatus muuttuu syväksi viisaudeksi

Toivon historioitsijoiden kirjoittavan teoksen Presidenttiemme suurimmat mokat. Siinä voisi olla useampi osa, sillä mikään ei opeta kuten erehtyminen, kirjoittaa Enqvist.

Tuija Siltamäen kolumni: Rimaa ei voi enää laskea – korkeakoulutettujen pitäisi oikeastikin osata jotain

Osaajapula ei ratkea alentamalla osaamisen tasoa, Siltamäki kirjoittaa.

Ilmari Käihkön kolumni: Toive suojeluskuntien palauttamisesta on vaarallinen unelma

Maanpuolustuksen politisoituminen on riski kansakunnan yhtenäisyydelle ja puolustustahdolle. Siksi Puolustusvoimien pitää olla epäpoliittinen kansan palvelija, Käihkö kirjoittaa.

Janne Riiheläisen kolumni: Vihamielinen informaatiolla vaikuttaminen kiihtyy, Suomi seuraa tilannetta tumput suorassa

Suomeen tarvittaisiin kipeästi informaatiopuolustuksen strategia, mutta hanke hautautui hallituksessa, Riiheläinen suree.

Otso Pohjalaisen kolumni: Peittoaako kulttuurisodan henki talvisodan hengen?

Jakaantuminen, ristiriidat ja kuplissa taistelu leimaavat tätä aikaa. Olisiko meistä vielä yhtenäisyyteen, jota muistelemme talvisodan henkenä, Pohjalainen pohtii.

Tuija Siltamäen kolumni: Hallitus, lopettakaa konsulttiselvitykset, kampanjanne ja muu höpinä

Kun valtio sulkee rahahanojaan, valta ja varat valuvat konsulteille ja lobbareille, Siltamäki kirjoittaa.

Kari Enqvistin kolumni: Meitä säikytellään kuvitelluilla katastrofeilla

Meitä pommitetaan hysteerisillä uhkakuvilla, joilla ei ole tekemistä reaalimaailman kanssa, pohtii Enqvist

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomen paras Pisa-koulu on väistänyt muun maan mokat

Jos saisin valita, minne Suomessa syntyisin, valitsisin Tyrnävän. Suomen paras Pisa-koulu ei löydy sieltä sattumalta, Salusjärvi kirjoittaa.

Tuija Siltamäen kolumni: Nelihenkisen perheen luksusloma maksaa jo liikaa ja muita ihmisoikeusloukkauksia

Meiltä näyttää unohtuneen, että omien menojensa säätely on ihan normaali osa ihmisen elämää, Siltamäki ihmettelee.

Pekka Juntin kolumni: Annahan kun pesen aivosi

Oma lahko, luokkahuone vai Arkadianmäki – mitä tehdä, kun yhteiskunnallinen tilanne on ruvennut kunnolla jurppimaan, Juntti miettii.

Amani Al-mehsenin kolumni: Suomessa elää hiljainen väkivallan muoto, joka tuhoaa elämiä

Kohtaamasi kohteliaan tytön käytöksen takana voikin olla painostava ja vahingoittava ympäristö, jonka ongelmiin valtaväestön feminismi ei uskalla tarttua, kirjoittaa Al-mehsen.

Aurora Lemman kolumni: Miksi työterveysjärjestelmän asemasta on mahdotonta keskustella?

Mitä pidemmälle julkisen perusterveydenhuollon ahdinko etenee, sitä helpompi on perustella panostuksia yksityiseen, Aurora Lemma pohtii.

Saara Särmän kolumni: Naistenpäivänä on syytä muistaa, että jos sukupuoleen ei kiinnitetä huomiota, seurauksena on miesten yliedustus

Vaikka lainsäädännön tasolla naisten vapaus on taattu, tasa-arvo ei ole vielä valmis, Särmä kirjoittaa.

Jari Ehrnroothin kolumni: Voivatko lumoutumisen ja harhautumisen vaarat yhä uhata Suomea

Moniääninen myllytys eduskunnan kyselytunnilla pakottaisi presidentin ulos kuplastaan vähentäen ulko- ja turvallisuuspoliittisten erehdysten riskiä, Ehrnrooth esittää.

Aleksis Salusjärven kolumni: Suomalaista koulua ei tarvitse uudistaa – riittää, kun palataan vanhaan

Vanha viisaus sanoo: älä korjaa sellaista, joka ei ole rikki. Mutta koululaitosta alettiin muuttaa, kun olimme huipulla.

Ilmari Käihkön kolumni: Ukrainan sodasta käydään surkeaa keskustelua

Suomesta puuttuu hyvä foorumi syvälliselle pohdinnalle sodasta. Välitilinpäätös Ukrainan sotaan liittyvästä julkisesta keskustelusta on: se on osiensa summaa heikompi.

Tuija Siltamäen kolumni: Plagioinut päätoimittaja selvisi moitteilla – media ei vaadi omiltaan samanlaista vastuunkantoa kuin muilta

Maria Petterssonin plagioinnista jää tätä menoa media-alalle ikuinen uskottavuusongelma, jota ei voi hyvittää tympeällä kriisiviestinnällä, kirjoittaa Siltamäki.

Janne Riiheläisen kolumni: Tulevaa tasavallan presidenttiä odottaa valtakamppailu

Tuleva presidentinvaali ei hetkauta Suomen ulkopolitiikan suurta suuntaa. Muutoin tyynet ajat voivat olla vaihteeksi ohi. Vaalien jälkeen paalutetaan uudestaan, mikä kuuluu presidentille, mikä ei.

Lauri Kontron kolumni: Poliitikot kiukuttelevat medialle – kaikki on siis kuin ennenkin

Kesän mittaan jotkut poliitikot ovat syyttäneet mediaa ajojahdista, ja tutkijat puolestaan päivitelleet syyttelyä. Mutta jos katsoo kauemmas historiaan, sama jännite on vallinnut aina, pohtii Kontro.

Matti Mörttisen kolumni: Toisten sisäisiin asioihin on saatava puuttua

Pitkään ajateltiin, että markkinatalous ja demokratia kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan. Nyt suhde on rikki, ja valta on muuttunut arvaamattomaksi.

Antti Röngän kolumni: Lukeminen ei kannata aina, ja juuri siksi kannattaa lukea

Yläasteella ja vielä lukiossakin olin poika, joka ei lukenut. Lukemalla ei näet saanut kesätöitä eikä sosiaalista arvostusta, kirjoittaa Rönkä.

Susanna Hastin kolumni: Onko kirjallisuus maanpuolustusta?

Kirjallisuudella ei voi puolustaa valtionrajaa vihollista vastaan, mutta sanat voidaan laittaa palvelemaan sotilaallisia tavoitteita, kirjoittaa Hast.

Lauri Kontron kolumni: Kännykkä on koulussa hyvä renki mutta huono isäntä

Koulussa pitää oppia lukemaan, laskemaan ja käyttäytymään ihmisiksi. Kaiken sen voi oppia ilman digilaitteita. Miksi digihuuma ja oppimistulosten lasku osuvat samaan ajankohtaan, Lauri Kontro pohtii.

Lauri Kontron kolumni: Ketä Fortumin katastrofista pitää syyttää – no ihan jokaista

Eduskuntavaalit ovat keväällä ja huutokauppa Fortumin jättitappioiden syyllisestä ottaa jo kierroksia. Fortum on opettavainen tarina vauhtisokeudesta, johon liki kaikki puolueet ehtivät sortua.

Janne ”Rysky” Riiheläisen kolumni: Oppi Nato-optiosta olisi voinut olla riski, mutta toimi tosipaikan tullen kuin junan vessa

Vanha sanonta junan vessasta kertoo, että kaikki sujuu häiriöttä. Repivässä kriisissä se ei ole koskaan itsestään selvää. Siksi Suomen Nato-päätöksen polkua voi kuvata harvinaiseksi sarjaksi onnistumisia.

Janne "Rysky" Riiheläisen kolumni: Onko yhteisymmärrys Suomen ulko- ja turvallisuuspoliikasta mennyttä?

Tulevat pari vuotta voivat kääntää Suomen suuntaa. Edessä ovat kahdet vaalit, joissa perinteinen konsensus Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta saattaa murtua, Janne Riiheläinen pohtii.

Matti Mörttisen kolumni: Pulatalous on kohta täällä – ja jonotamme kuin DDR:ssä

Talous ketjuuntuu. Työ sirpaloituu. Yhteiskunta on myöhässä luodessaan miljoonan luukun maailmaan yhden luukun palveluja, pohtii Mörttinen.

Laura Hallamaan kolumni: Eivät aamuvirkutkaan mitään pyhimyksiä ole

Millainen maailma olisi, jos lapsen koulu ei alkaisikaan kahdeksalta? Tai hyötyisikö työyhteisö jos otetaan huomioon mihin aikaa mieluiten tekisi töitä? Iltavirkku saa hävetä ja kärsiä, kun ei ole jalkeilla kuudelta aamulla, kirjoittaa Hallamaa.

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen ovat vakavissaan yhdessä sotaharjoituksissakin

Suomi on vähin äänin siirretty turvallisuuspoliittisesti uusiin asemiin. Suomi halutaan kykyjensä ja sijaintinsa takia osaksi länttä nyt myös sotilaallisesti. Pitkästä rajasta Venäjän kanssa on tullut rasitteen sijasta etu, kirjoittaa Riiheläinen.

Näkökulma: Woke-kulttuurissa on kyse tasa-arvosta – loukkaavien termien hylkääminen ei ole yliherkkyyttä

Mia Röngän kolumni: Sika, se joulumielen tuo

Joulupöydässä pötköttää koiraa älykkäämpi eläin, kirjoittaa Mia Rönkä.

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Keitä poliisi suojelee?

Poliisin kaasuttamat ilmastoaktivistit ovat yhteisen turvallisuutemme asialla, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Asta Lepän kolumni: Kuka piittaisi pillittäjästä?

Herkät ihmiset eivät voi mitään sille, että he ottavat pienestä itseensä. Pitäisikö heidän kovettaa itsensä, miettii tietokirjailija Asta Leppä.

Matti Mörttisen kolumni: Jos kansa pyytää kuria, päättäjän ei pidä aina sitä antaa

Perusopetuksen pitäisi herättää kiinnostus yhteiskunnan päätöksentekoon ja oikeusvaltion toimintaan. Media ei siihen riitä, kirjoittaa Matti Mörttinen.

Jani Halmeen kolumni: Puhelinmyyjät ovat kovia tyyppejä

Vaatii erittäin paljon henkistä kapasiteettia tulla työssään toistuvasti torjutuksi, kirjoittaa Jani Halme.

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Internet on kasvanut kieroon ja syynä on kapitalismi

Suuryrityksillä ja valtioilla on ennennäkemätön kyky valvoa kansalaisia. On palattava alkuaikojen internetin ihanteisiin, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Pekka Seppäsen kolumni: Suomen urheilulla on 11 kuukautta armonaikaa 

Suomesta ei tule paras Pohjoismaa, kirjoittaa Pekka Seppänen.

Anton Vanha-Majamaan kolumni: Halpavaatteiden ostamisesta ei saa ekologista millään, ja siksi meidän täytyy saada dopamiiniryöppymme muualta

Suomalaiset ostavat enemmän vaatteita ja käyttävät niihin vähemmän rahaa. Pikamuotijätit viherpesevät brändejään, mutta vain tuotannon vähentäminen auttaisi ilmastokriisiin, toimittaja Anton Vanha-Majamaa kirjoittaa.

Reetta Rädyn kolumni: Mikään ei muutu, jos pitää koko ajan olla kiitollinen

Michelle Obaman kirja todistaa, että tarvitsemme esikuvia, jotka näyttävät samalta kuin me itse, kirjoittaa Reetta Räty.

Roope Mokan kolumni: Mitä tapahtuu vapaalle maailmalle, kun talous ei olekaan enää vapaa?

Suurin osa työstä ja kuluttamisesta tapahtuu nyt siellä, missä oman mielipiteen kertomisesta joutuu vankilaan, kirjoittaa Roope Mokka. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Leena Vilkan kolumni: Turkiseläimiltä on riistetty kaikki

Eläimille kuuluu oikeus hyvään kohteluun, kirjoittaa ympäristöfilosofi Leena Vilkka.

Reetta Rädyn kolumni: Missä viipyy pääministerin tv-puhe aiheesta ilmastokriisi?

Onko vuonna 2018 vastuullista tehdä valtion budjettia, jonka absoluuttisena lähtökohtana ei ole ilmastonmuutoksen torjunta, kysyy Reetta Räty.

Tommi Kinnusen kolumni: Kouluväkivaltaan on Suomessakin tarjolla vain myötätuntoa

Yhdysvaltojen koulusurmakeskustelua ihmetellään, mutta onko Suomessa tehty tarpeeksi väkivallan estämiseksi kouluissa? Tarjolla on ollut etupäässä myötätuntoa samalla, kun opettajan puuttumismahdolisuudet ovat itse asiassa huonontuneet, kirjoittaa Tommi Kinnunen.

Pekka Juntin kolumni: Kolme syytä, miksi Suomesta ei tule koskaan Nato-jäsentä – vain vieras valta voisi viedä Suomen Natoon

Suomi on nuhjuisessa välitilassa, jossa kukaan ei enää usko puolueettomuuspuheitamme, kirjoittaa Pekka Juntti.

Rysky Riiheläisen kolumni: Karhu se on pandakarhukin – Kiina kasvattaa vaikutusvaltaansa kauppasuhteilla

Kiina investoi ennenäkemättömiä summia ulkomaille. Sillä ostetaan vaikutusvaltaa, muistuttaa Janne "Rysky" Riiheläinen.

Kolumnisti Reetta Räty: Naiset ja lapset pois kodeista

Kotihoidontuesta taistellaan taas tunteisiin vedoten. Oikeasti vaikka naiset olisivat kodeissa, lapset kannattaisi päästää sieltä pois, kirjoittaa Reetta Räty.

Onko dopinglaboratoriossa ripustettu jälkijunamitali ansaittu?

Yle Urheilun uusin kolumnisti on urheiluoikeuteen perehtynyt lakimies Lassi Jyrkkiö. Ensimmäisessä kolumnissaan Jyrkkiö perehtyy jälkikäteen voitetun mitalin dilemmaan.