Kolumnit
Näytetään 1–33 / 33
Shadia Raskin kolumni: Maahanmuutto ei ole ongelma eikä ratkaisu – se vain on
Näemme vain puolet maahanmuuton kokonaiskuvasta, kun keskitymme vastaanottavan maan näkökulmaan, Rask pohtii.
Katri Saarikiven kolumni: Mitä muistat päivästäsi? Jos et mitään, kannattaa etsiä keinoja unohdella
Siirtymät auttavat piirtämään jatkuvaan ajan virtaan rajoja. Näiden avulla ajan kulkua voi palastella tapahtumiksi, joita on helpompi muistaa ja ymmärtää, kirjoittaa Saarikivi.
Aleksis Salusjärven kolumni: Säälillä rahastavat ihmiset rapauttavat yhteiskunnan hyvinvointipalveluja
Valtio ulkoistaa yhä suuremman osan julkispalveluista avustusjärjestöille. Meidän veronmaksajien on oltava hereillä, kirjoittaa Salusjärvi.
Katri Saarikiven kolumni: Hipelöi tietoa – muistat ja ymmärrät sen paremmin
Kynä ja paperi on edelleen rautainen käyttöliittymä. Digisovellukset eivät täysin tavoita sitä, miten käsittelemme tietoa, Saarikivi kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Meillä on yksioikoinen ja väärä kuva siitä, millaisista ihmisistä syntyy hyvä työryhmä
Työpaikoilla oletetaan kuin annettuna, että monimuotoisesti koottu tiimi on automaattinen menestysresepti. Ei ole, tarvitaan muutakin, Saarikivi pohtii.
Ilmari Käihkön kolumni: Lännen todellisuudesta vieraantunut naiivi moraalisuus johtaa romahdukseen Ukrainassa
Taipumattomuus tosiasioiden edessä johti aikoinaan täydelliseen tappioon Afganistanin sodassa. Samankaltainen kehityskulku uhkaa nyt Ukrainaa, Käihkö murehtii.
Shadia Raskin kolumni: Sadoittain lapsia on kuollut – silti terveyshätätila on meille vain yksi ulkomaanuutinen
Heräisimmekö auttamaan, jos m-rokkoon kuolevat olisivat valkoisia eurooppalaisia lapsia, Shadia Rask kysyy.
Katri Saarikiven kolumni: Työpaikkojen tuottavuus kärsii palaveripöhinästä
Meillä kipuillaan, koska työn tuottavuus ei kasva. Silti tuntuu, että monessa organisaatiossa vaalitaan nimenomaan tuottavuutta haittaavaa työkulttuuria, Saarikivi ihmettelee.
Henri Hyvösen kolumni: Syömishäiriöt eivät ole vain naisten ongelma
Syömishäiriöt liitetään toistuvasti naiseuteen, vaikka niihin voi sairastua kuka tahansa sukupuolesta riippumatta, Hyvönen kirjoittaa.
Amani Al-mehsenin kolumni: Suomessa elää hiljainen väkivallan muoto, joka tuhoaa elämiä
Kohtaamasi kohteliaan tytön käytöksen takana voikin olla painostava ja vahingoittava ympäristö, jonka ongelmiin valtaväestön feminismi ei uskalla tarttua, kirjoittaa Al-mehsen.
Katri Saarikiven kolumni: Merkitys elämään ei löydy omaa psyykeä märehtimällä
Uushenkisyydestä etsitään apua kasvavaan ahdistukseen, mutta se voi vahingossa lisätä sitä, Saarikivi pohtii.
Mia Röngän kolumni: Lätkäisin hänet hengiltä sanomalehdellä – sanat eivät ole vain sanoja, kun puhumme muista eläimistä
Samalla kun ymmärryksemme muista eläimistä kasvaa, ihmisen lisäksi muihin eläimiin on alettu viitata sanalla hän. Auttaako se näkemään eläimen arvon, Rönkä kysyy.
Katri Saarikiven kolumni: Nyt rummutetaan keinoälyn ylivertaisuudesta, mutta toistaiseksi kone on yhtä järjetön kuin ihminenkin
Koneälyä, joka pystyisi ihmisen tavoin toimimaan fiksusti muuttuvissa tilanteissa, ei vielä ole olemassa. Se voi johtua siitä, että elämässä ei riitä pelkkä äly. Tarvitaan myös järkeä.
Johannes Roviomaan kolumni: Kaupungissa ei aina ymmärretä, että monet pohjoisen nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä syrjäseuduilla
Meidän pitäisi oppia pohjoisen nuorilta se, että tavallinen elämä voi olla parasta mahdollista elämää, kirjoittaa Roviomaa.
Katri Saarikiven kolumni: Pääseekö pärstäkertoimella presidentiksi?
Ulkonäkö vaikuttaa arvioihimme presidenteistä – halusimme tai emme. Mitähän tapahtuisi, jos järjestettäisiinkin pelkkään ulkonäköön perustuvat presidentinvaalit?
Asta Lepän kolumni: Mistä johtuu ilmastonmuutoskeskustelun aggressiivisuus?
Kun media uutisoi ilmastonmuutoksesta ja ympäristöuhista, osa some-keskustelijoista nauraa tai kiukustuu. Millä tavoin tähän pitäisi suhtautua? miettii tietokirjailija Asta Leppä.
Ulla Järven kolumni: Polvistu lapsen tasolle – sinulle selviää, mihin kansanterveystyötä yhä tarvitaan
Sana ”kansanterveystyö” kuulostaa ihan menneeltä maailmalta. Ilmatila täytyy nyt puheesta yksilön vastuusta ja self helpistä. Mutta samalla unohtuu, että kaikkien hyvinvointi on hyvän elämän salaisuus.
Katri Saarikiven kolumni: Epävarmuus voi ahdistaa enemmän kuin tieto synkästä tulevaisuudesta
Epävarmuus on tila, jonka aivomme pyrkivät jollain tavalla kiireesti ratkaisemaan, sillä tarvitsemme mallin tulevasta, jotta voimme valita miten nyt toimimme, kirjoittaa Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Järki ja äly eivät ole sama asia
Älykkyys ei suojaa kaikilta ajattelun vinoumilta, kuten vahvistusharhalta. Yksi syy siihen on se, että joukkoon kuuluminen on usein ihmiselle tärkeämpää kuin totuus, kirjoittaa Saarikivi.
Antti Röngän kolumni: Halusin elää 90-luvulla, mutta tulin järkiini
Nostalgiaan hukkuminen on millenniaalien kirous, jonka voi myös kääntää voimavaraksi, kirjoittaa Rönkä.
Katri Saarikiven kolumni: Kummipoikaani nimiteltiin päiväkodissa pieruksi
Miten kokemaansa vihaa voisi vähentää, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi. Kolumnin voi myös kuunnella.
Heikki Hiilamon kolumni: Kenen lapsi saa syntyä?
Vaikka hedelmöityshoidot kuuluvat julkisiin palveluihin, niitä ei kuitenkaan tarjota läheskään kaikille, kirjoittaa Heikki Hiilamo.
Katri Saarikiven kolumni: Miltä tuntuu, kun et tiedä?
Kyky ällistyä auttaa päivittämään ajattelumalleja, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Asta Lepän kolumni: Deittisovellukset tekevät meistä rakastumisen kuluttajia
Ovatko netin deittisovellukset muuttaneet sitä, keihin nykyisin rakastumme ja kuinka syvästi, miettii tietokirjailija Asta Leppä. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.
Katri Saarikiven kolumni: Ihmisaivot syntyivät rakkaudesta
Romanttinen rakkaus ei välttämättä ole tunne, vaan motivaatiojärjestelmä, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Luottamuskato on yhteisön loppu
Sosiaaliset normit tekevät yhteistyön mahdolliseksi, sillä ne ovat keino synnyttää luottamusta, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Tutkittuja tapoja toimia, kun läheisen naama tympii
Samojen ihmisten kanssa oleminen voi stressata. Siksi kannattaa miettiä, miten tekisi siitä yhdessäolosta, jota väkisin nyt on tarjolla, parempaa, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Aivosi täydentävät puuttuvaa tietoa kuvittelemalla ja arvaamalla, mutta usein arvaukset ovat vääriä
Kaipaamme selityksiä maailman tapahtumille ja ilmiöille, mutta joskus toden ja kuvitelman raja on ihmismielessä hyvin häilyvä, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi. Tämän syyskuussa 2019 julkaistun kolumnin voi myös kuunnella.
Heikki Hiilamon kolumni: Hävittäjiä ostellaan, mutta valvooko jättihankinnan kuluja kukaan?
Suomen hävittäjähankkeen valmisteluun pitää saada pikaisesti erityisesti kustannuslaskennan osaamista puolustushallinnon ulkopuolelta, kirjoittaa Heikki Hiilamo.
Selma Vilhusen kolumni: Kun kulutusjuhla ei ole enää vaihtoehto, tarvitsemme taidetta kipeämmin kuin koskaan
Tarvitsemme taidetta voidaksemme kuvitella uudenlaisen maailman, kirjoittaa elokuvaohjaaja Selma Vilhunen.
Katri Saarikiven kolumni: Yksinäisyys näkyy aivoissa
Ihminen haluaa olla toisille merkityksellinen, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Asta Lepän kolumni: Raha päätä pyörittää
Pienituloisuus on kuin pallo jalassa. Selviääkö verotiedoista, ketkä ovat Suomen onnellisimmat ihmiset, pohtii Asta Leppä.
Frank Martelan kolumni: Strategisen auttamisen salaisuus – eli mitä sinulle ei ole kerrottu toisten auttamisen terveysvaikutuksista
Auttaja auttaa myös itseään. Hyväntekeväisyyden terveysvaikutuksia tunnetaan jo laajalti, kirjoittaa Frank Martela.