Läntisessä Euroopassa pidetään seuraavan vuoden aikana useat vaalit, joissa moni näkee uhkakuvan: pyyhkäiseekö äärioikeistolainen aalto läpi Euroopan horjuttaen vakiintuneita demokratioita?

Huoli populismin noususta sai uutta pontta Britannian EU-eroäänestyksestä ja Donald Trumpin voitosta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Äänestykset voivat rapauttaa EU:ta

Vaaleja tai kansanäänestyksiä on luvassa Italiassa, Itävallassa, Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa.

Sellaisilla poliitikoilla kuin Ranskan Marine Le Pen, Itävallan Norbert Hofer ja Hollannin Geert Wilders on hyvät mahdollisuudet voittaa vaalit.

Ennustetaan, että pelkästään Italian ja Itävallan äänestykset voivat johtaa uuteen kriisiin EU:ssa.

Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio arvioi, että eurooppalaiset saattavat ensi maanantaina herätä kahteen poliittiseen mullistukseen Alppien molemmin puolin.

Italiassa vahvoilla populistinen koomikko

Italiassa pidettävässä kansanäänestyksessä pääministeri Matteo Renzi on ehdottanut perustuslain muutosta, jolla parlamentin ylähuoneen eli senaatin valtaa rajoitettaisiin.

Äänestys on perusteltu yritys tehostaa poliittista päätöksentekoa, mutta se onkin kääntymässä vaaliksi Renzin poliittisen uran jatkosta.

Renzin vastustajat johtavat. Viime mielipidemittauksissa hänen ehdotustaan vastusti 42 prosenttia äänestäjistä ja 37 prosenttia kannatti.

Jos Renzi häviää äänestyksen, se saattaa auttaa Viiden tähden liikkeen Beppe Grillon vaalivoittoon vuoden 2018 vaaleissa. Koomikko Grillon puolue voitti vuoden 2013 vaaleissa lähes 26 prosenttia äänistä.

Viiden tähden liike on sekava yhdistelmä eliittien ja korruption vastaisuutta, EU-kriittisyyttä ja ekologisuutta.

Itävalta uusii presidentinvaalit

Itävallassa järjestetään presidentinvaalit uudelleen – sen jälkeen, kun toukokuussa pidetyn vaalin ääntenlaskennassa ilmeni virheitä.

Vastakkain ovat jälleen äärioikeistolainen, islam-vastainen Norbert Hofer sekä vihreiden Alexander Van der Bellen. Toukokuun vaalin voitti vihreiden ehdokas äärimmäisen niukasti.

Nyt vahvoilla on Norbert Hofer. Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Dan Ekholm arvioi, että Eurooppa saattaa saada ensimmäisen oikeistopopulistisen valtionpäämiehen sitten toisen maailmansodan.

Hofer on luvannut rajoittaa radikaalisti siirtolaisuutta maahan. Hän haluaa myös kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä, jos Turkin EU-jäsenyyshanke etenee ja Brysselin määräysvalta kasvaa.

Itävallan presidentin tehtävät ovat pitkälti seremonialliset, mutta Hoferin valinta voi johtaa ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin.

Ranskassa Kansallinen rintama myötätuulessa

Ranskassa pidetään presidentinvaalit huhti-toukokuussa 2017. Vaalien ratkaisukierrokselle veikataan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman johtajaa Marine Le Peniä ja keskustaoikeiston Francois Fillonia.

Nykyinen presidentti, sosialistien Francois Hollande arvioi, että hänen kannatuksensa ei riitä ja luopui kilvasta. Sosialistien ehdokkaaksi saattaa nousta pääministeri Manuel Valls.

Oli vastaehdokas kuka tahansa, ulkomaalaisvastaisella Kansallisella rintamalla on nyt ensi kertaa realistinen mahdollisuus saada ehdokkaansa presidentiksi, etenkin kun viime aikojen terrori-iskut ovat kiristäneet ilmapiiriä.

Marine Le Penin puolue on kansallishenkinen, muslimivastainen ja se suhtautuu myönteisesti Venäjään. Kansallinen rintama on myös hyvin EU-kriittinen.

Todennäköinen vastaehdokas Francois Fillon on hänkin arvokonservatiivi ja varsin maahanmuuttokriittinen.

Saksassa äärioikeisto haastaa Merkelin

Saksassa pidetään parlamenttivaalit loppukesästä tai syksyllä ensi vuonna. Äärioikeistolaista vaihtoehtoa edustaa Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD. Sen linja on myös hyvin kansallismielinen ja EU-kriittinen.

Kristillisdemokraattinen liittokansleri Angela Merkel ilmoittautui ehdolle jo neljättä kertaa. Mutta äärioikeistosta hän saa kovan haastajan.

Vaihtoehto Saksalle on menestynyt erittäin hyvin viime aikojen osavaltiovaaleissa. Itä-Saksaan aikoinaan kuuluneessa Sachsen-Anhaltissa se sai peräti 24 prosenttia äänistä.

Myös kuudessa muussa osavaltiossa se on saanut viime vuosina 10-20 prosentin äänisaaliita.

Merkel maksaa hintaa pakolaismyönteisyydestään

Merkel ja hänen puolueensa maksavat hintaa Euroopan pakolaiskriisistä. Merkel toivotti sadattuhannet maahanmuuttajat tervetulleiksi Saksaan ja siitä eivät kaikki pitäneet.

Samoin Saksan rahallinen tuki EU:n eteläisille velkamaille närästää monia äänestäjiä.

Jos äärioikeiston AfD menestyy hyvin, se luo paineita tulevalle hallitukselle. Rajavalvonta voi kiristyä ja maahanmuuttopolitiikka tiukentua.

Mutta Merkel saattaa hyvinkin pysyä vallassa. Saksan taloudella menee hyvin. Merkelin voi pelastaa myös hallitusyhteistyön jatkuminen sosiaalidemokraattien kanssa.

Hollannissa Wilders johtaa ennusteissa

Jos jotain eurooppalaista poliitikkoa haluaa verrata suoraan Donald Trumpiin, ehkä paras vaihtoehto on Hollannin Geert Wilders.

Hän on maahanmuuttajavastainen, puhuu Euroopan islamilaistamisesta – ja on avoimen populistinen.

Tosin hän itse sanoo, ettei kuulu eurooppalaiseen äärioikeistoon vaan on pikemminkin oikeistoliberaali.

Hollannissa pidetään parlamenttivaalit maaliskuussa. Wildersin puolue on menestynyt mielipidemittauksissa erittäin hyvin. Sille ennustetaan suurimman puolueen asemaa.