Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on kauaskantoiset seuraukset. Heti Donald Trumpin valinnan jälkeen korot Euroopassa, erityisesti Italiassa ja Ranskassa lähtivät selvään nousuun.

Rahoitusalan analyytikko Roger Wessmanin mukaan Yhdysvaltojen vaalit ja Euroopan korkojen nousu kytkeytyvät suoraan yhteen.

– Suurin huolenaihe liittyy siihen, että eurokriisi leimahtaa uudelleen.

Vaalit ja korot liittyvät yhteen – miksi?

• Trump on luvannut elvyttää taloutta alentamalla verotusta ja lisäämällä investointeja. Se lisää valtion velkaantumista sekä kasvattaa inflaatiopaineita. Siksi korot Yhdysvalloissa nousevat.

• Korkojen nousu Yhdysvalloissa houkuttelee korkosijoituksia pois Euroopasta, jolloin korot nousevat myös täällä.

• Korkojen nousu Yhdysvalloissa vahvistaa myös dollaria. Se parantaa kilpailukykyä Euroopassa ja piristää taloutta. Sekin tekee nousupainetta Euroopan korkoihin.

Markkinoilla päätellään, että jos Trump voi tulla valituksi presidentiksi Amerikassa, myös Italiassa ja Ranskassa samanlaisesta tyytymättömyydestä ammentavat poliittiset puolueet voivat menestyä. Niiden pääsy valtaan voi johtaa jopa näiden maiden eroon eurosta ellei peräti EU:sta.

Markkinat hinnoittelevat nyt riskiä eurokriisin uudesta tulemisesta.

– Jos euro alkaa hajota, se veisi Ranskaa ja Italiaa samanlaiseen tilanteeseen, jossa Kreikka ja muut kriisimaat ovat, Wessman tiivistää.

Viikossa nopea muutos

Trumpin voitosta on kulunut viikko. Sinä aikana Italian ja Ranskan kymmenvuotinen lainankorko on lähtenyt selvään nousuun ja on nyt vuoden korkeimmalla tasollaan. Italia joutuu maksamaan lainastaan jo 1,75 ja Ranska 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vakaa Saksa. Myös Saksan korko on noussut, vaikka onkin vasta niukasti plussalla.

– Valtion rahoituskustannuksiin tällä ei ole vielä suurta vaikutusta, mutta se on varoitus siitä, mitä koroille tapahtuisi, jos Marine Le Pen ja Beppe Grillo nousisvat valtaan, Wessman analysoi.

Italiassa markkinoilla hermostutti jo ennen Yhdysvaltain vaaleja ensi kuun kansanäänestys perustuslain muutosesityksestä. Hallituksen esitys näyttää kaatuvan ja samalla murenevat talouden tervehdyttämisaikeet. Trumpin menestys toi vielä lisähermoilua.

Entä ne asuntolainat?

Voivatko kaukaisten vaalien pärskeet kastella kohta suomalaisenkin asuntovelallisen jalat? Ei suoranaisesti.

Asuntolainat on sidottu pääosin lyhyisiin eli tavallisesti korkeintaan vuoden pituisiin euribor-korkoihin. Niitä ohjaa Euroopan keskuspankin korkolinja, kun taas valtioiden lainanotossa puhutaan vähintään viiden vuoden koroista, jotka määräytyvät enemmän markkinatilanteen mukaan.

Ennen kuin EKP alkaa nostaa korkojaan se todennäköisesti lopettaa valtionlainapaperien ostamisen markkinoilta. Näin se voi pehmentää nousevien korkojen vaikutusta. Valtionlainapaperin ostamista ei ole vielä lopetettu.