Donald Trump uhosi viikko sitten televisiohaastattelussa käyttävänsä 100 miljoonaa dollaria omia rahojaan vaalikampanjaansa.
Rahojen käytössä tulee kiire, sillä tähän mennessä Trumpin tiedetään laittaneen kampanjaan 56 miljoonaa.
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä huipentuvat Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat todennäköisesti kaikkien aikojen kalleimmat.
Clinton vaalikassassa rutkasti enemmän rahaa
Demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin kampanja oli kerännyt rahaa yli miljardi dollaria lokakuun loppuun mennessä.
Republikaanien Donald Trumpin kampanja oli saanut kasaan noin 450 miljoonaa dollaria.
Clintonin vaalikassassa oli 172 miljoonaa ja Trumpin kassassa 84 miljoonaa dollaria, kertoi Bloomberg.
Tiedot summista vaihtelevat jonkin verran lähteen mukaan.
Kampanjoihin kerätyn rahan tarkkaa kokonaismäärää on hankala todentaa monimutkaisen vaalirahoitusjärjestelmän takia.
Ilmoitusvelvollisuus vaihtelee tukiyhdistyksen mallin mukaan. Ilmoitusvelvollisuutta voidaan kiertää ja osa rahoittajista selviää vasta pitkällä viiveellä, jos ollenkaan.
Clintonille annettu jättilahjoituksia
Vaalirahoitus kertyy puolueilta, erilaisilta tukiyhdistyksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta.
Hillary Clinton on saanut kampanjaansa huomattavan paljon suuria, mutta epäsuoria lahjoituksia paljon arvosteltujen Super PAC -tukiyhdistysten kautta.
Upporikas Donald Trump on maksanut itse osan kampanjastaan ja saanut runsaasti pienempiä lahjoituksia.
Rahaa palaa vielä kampanjan loppumetreilläkin.
Viimeisinä päivinä ennen vaaleja kampanjoidaan kiihkeästi vaa'ankieliosavaltioissa, kun kampanjatiimit yrittävät kaikin keinoin saada äänestäjät liikkeelle.
Pieniä lahjoituksia kerätään postituslistoilla
Tavallisten amerikkalaisten antamat lahjoitukset ovat kasvaneet vaikkapa kymmenen vuoden takaisesta: postituslistalla olevilta on helpompi saada pieniä luottokortilla maksettavia lahjoituksia.
– Yksi suuri trendi vuosikymmenen aikana on ollut kampanjarahoituksen demokratisoituminen. Nyt kerätään jatkuvasti viiden ja kymmenen dollarin kontribuutioita samoilta ihmisiltä, sanoo vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.
Tämä osa vaalirahoituksesta onkin avointa – yksityishenkilön lahjoituksen katto on noin 2 000 dollaria.
On myös "pimeää vaalirahaa"
Isot rahat liikkuvat erilaisten tukiyhdistysten kautta. Super PAC -tukiyhdistykset voivat kerätä periaatteessa rajoittamattomasti rahaa esimerkiksi yrityksiltä, ammattiliitoilta ja yksityishenkilöiltä.
Niiden kautta on mahdollista rahoittaa ehdokasta jopa jälkiä jättämättä.
– Se on rahaa, jota ei ole pakko raportoida. Se käytetään vaaleihin, mutta näennäisesti se käytetään tukemaan jotain tiettyä asiaa, esimerkiksi aseteollisuutta tai kampanjointia aborttia vastaan, toteaa vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Tukiyhdistykset käyttävät rahaa joko toisen ehdokkaan asian edistämiseen tai toisen ehdokkaan vastustamiseen.
Useimmiten Super PAC -tukiyhdistykset rahoittavat toista ehdokasta mollaavia mainoksia.
Sekä Clintonin että Trumpin takana on useita Super PAC -yhdistyksiä.
Taustalla oikeuden päätös
Super PAC:it eivät saa lahjoittaa rahaa suoraan ehdokkaalle eivätkä ne saa osallistua suoraan kampanjaan.
Todellisuudessa merkittävimmät tukirahastot ovat hyvin lähellä ehdokasta.
– Niitä johtaa usein ehdokkaan hyvä ystävä. Voi siis kysyä, että mistä saunassa keskustellaan. Ei siellä tarvitse keskustella siitä, onko vaalimainos hyvä, vaan siitä ovatko suuntaviivat oikeat, Salonius-Pasternak pohtii.
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 2010 tekemä Citizens United -päätös mahdollisti Super PAC:it.
Päätös estää viranomaisia rajoittamasta yritysten, liittojen ja muiden eturyhmien osallistumista kampanjoihin.
Korkeimman oikeuden päätös ajettiin läpi sananvapauden nimissä. Ratkaisun perusteena oli se, että lahjoitusten rajoittaminen loukkaa ilmaisunvapautta.
Hämärä vaalirahoitus lisännyt tyytymättömyyttä
Ulkopuoliset tukiyhdistykset ovat lisänneet tavallisten amerikkalaisten tyytymättömyyttä politiikkaan, toteaa professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta.
– Koko vaalien merkittävin asia on yleinen tyytymättömyys. Monella on ajatus, että jokin hämärä eliitti käyttää valtaa.
Sekä demokraattien että republikaanien kannattajissa on runsaasti ihmisiä, jotka pitävät ulkopuolisia tukiyhdistyksiä ongelmallisina.
Tämä on auttanut Donald Trumpia ja esivaaleissa Clintonia vastaan kamppaillutta Bernie Sandersia.
– Koetaan, että asiat sovitaan Washingtonissa ja isot rahoittajat sanelevat päätökset. Koetaan, ettei kukaan ole pienen ihmisen puolella. Tämä näkyy erityisen selvästi Trumpin ja Sandersin kannattajissa, Saikku sanoo.
Liittovaltion päätöksenteko on monen mielestä karannut niin kauas, ettei siihen ole mahdollista vaikuttaa.
– Vaaleissa on vähän sellainen tunnelma, jota Irwin Goodman kuvaili 1970-luvulla sanoin ”haistakaa paska koko valtiovalta”. Tällainen ilmapiiri on näissä vaaleissa selvempi kuin ehkä koskaan aiemmin, Saikku summaa.
Mitä jos Venäjä lahjoittaisi kaksi miljardia?
Super PAC -tukiyhdistysten vaarana ovat suuret ylilyönnit, sanoo vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.
– Ääriesimerkki on, että se parin miljardin lahjoittaja ei ole amerikkalainen, vaan joku kiinalainen miljardööri tai Venäjän valtio.
Salonius-Pasternakin mukaan korkeimman oikeuden Citizens United -päätöksen seurauksena vaalirahoituksen valvonta on Yhdysvalloissa liian heppoista.
– Se on tehnyt kokonaisuudesta paljon epäselvemmän. Äänestäjien kannalta on vaikeammin selvitettävissä, kenellä on rahan puolesta eniten vaikutusvaltaa ehdokkaisiin.
On vaikea määritellä, kuinka paljon Super PAC:it ovat keränneet ja käyttäneet rahaa.
– Kun alkaa ynnäämään näitä, niin päästään tosi isoihin lukuihin, jotka ovat paljon isompia kuin kampanjan virallisesti keräämä ja käyttämä summa, toteaa Salonius-Pasternak.
Suuri osa rahasta menee mainontaan
Clinton on käyttänyt satoja miljoonia mainoksiin. Trumpinkin kampanja alkoi mainostaa, vaikka ehdokas luotti aluksi saavansa tarpeeksi televisiojulkisuutta ilman mainoksiakin.
Rahaa menee runsaasti myös kampanjaan palkattujen ammattilaisten palkkoihin ja esimerkiksi matkoihin ja kampanjatuotteisiin.