Juttu tiivistettynä

Ylen uuden Syntiseksi syntynyt fiktiivinen audiodraama esittää, että kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen ja puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin sovinnollisen julkisivun takaa löytyy vuosia jatkunut jännite.

Räsänen itse kiistää väitteen jännittyneistä väleistä.

– Sarin ja minun välit ovat hyvät, en tunnista käsitettä ”kylmä rauha”, Räsänen toteaa.

Tositapahtumiin pohjautuva kahdeksanosainen sarja seuraa Räsäsen elämää hänen joutuessaan keskelle mittavaa oikeusprosessia, kun hänen homoseksuaaleja koskevista lausumistaan nostettiin syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Sarjan käsikirjoittajat Miira Karhula, Eriikka Etholén-Paju ja Aleksi Aro-Heinilä haastattelivat taustatyötä varten noin 25 henkilöä poliitikoista, politiikan toimittajista ja tutkijoista kirkon edustajiin ja lakialan ammattilaisiin.

Sarjassa on poikkeuksellista se, että Räsänen itse antoi tekijöille haastatteluita. Ylen aiemmissa Sanna Marinista ja Jussi Halla-ahosta tehdyissä poliittisissa audiodraamoissa päähenkilöt eivät halunneet antaa haastatteluita sarjoja varten.

Tekijät haastattelivat myös Räsäsen puolisoa Niilo Räsästä.

Päivi Räsänen kuunteli valmiin audiodraaman maanantaina ja kommentoi sitä sähköpostitse Ylelle.

– Yleisesti totean, että en tunnista itseäni, Niiloa enkä muita kuviteltuja hahmoja tästä.

Hänen mukaansa sarja sisältää enimmäkseen totuuden vastaisia tarinoita, keksittyjä tilanteita, joita ei ole koskaan tapahtunut.

– Ymmärrän, että kyseessä on taiteellisiin vapauksiin perustuva fiktio, joka kertoo enemmän käsikirjoittajan omasta arvomaailmasta kuin minusta ja todellisuudesta. Pidän kuitenkin hyvin ongelmallisena sitä, että kuuntelijat voivat luulla juonta ja hahmoja totuudenmukaisiksi, Räsänen toteaa.

Essayah puolestaan kieltäytyi taustahaastattelusta eikä halunnut kommentoida tätä artikkelia.

Tässä artikkelissa esitetyt tulkinnat ovat peräisin fiktiivistä audiodraamaa varten tehdyistä taustahaastatteluista.

Puheenjohtajan vaihto kiristi ilmapiiriä

Sarjan käsikirjoittaja Miira Karhula kertoo, että taustahaastatteluiden perusteella Essayahin ja Räsäsen välien kiristyminen juontaa juurensa vuoden 2015 puheenjohtajavaihdokseen. Julkisuudessa vaihdos esitettiin Räsäsen omaehtoisena päätöksenä kantaa vastuu vaalitappiosta. Fiktiivisessä sarjassa tilanteesta maalataan kuva tylynä syrjäyttämisenä.

Audiodraamaan varten tehtyjen taustahaastatteluiden mukaan syrjäyttämishanke otti kierroksia kevään 2015 eduskuntavaalien kynnyksellä, kun sisäministerinä toiminut Räsänen oli kiinni Euroopan pakolaiskriisin hoidossa.

– Kun on ministerinä ja puolueen puheenjohtajana samaan aikaan, ei ehdi seurata puolueen sisäisiä asioita yhtä tarkasti. Draamantekijät kuvaavat Räsäsen tunteita yksinjäämisestä. Audiodraama nostaa esille tulkinnan, jossa Räsäsen selän takana juonitellaan, käsikirjoittaja Karhula kuvailee.

Draamassa kuvataan, miten puolueen johto esittää Räsäselle kaksi vaihtoehtoa kulissien takana:

– Hän voisi joko ilmoittaa itse ennen puoluekokousta luopuvansa paikastaan, tai sitten hänelle asetettaisiin vastaehdokas ja hänet äänestettäisiin nurin. Ensimmäinen vaihtoehto oli Räsäselle vähemmän nöyryyttävä, Karhula kertoo.

Syksyn 2015 puoluekokouksessa Sari Essayah valittiin puheenjohtajaksi ilman vastaehdokkaita.

Räsänen kiistää audiodraamassa kuvaillun syrjäyttämisen.

Poliitikoista kertovia audiodraamoja taustoittanut ja käsikirjoittanut Karhula muistuttaa, että jännitteet entisen ja nykyisen puoluejohtajan välillä ovat varsin tavallisia.

– On tavallista, että jännitteitä syntyy, kun vanha puheenjohtaja jää näkyvälle paikalle. Uudelta johtajalta odotetaan aina liikaa, ja kun käännettä kannatuksessa ei tule, petytään, Karhula kuvailee.

Yksi esimerkki jännitteistä on Paavo Väyrysen ja Esko Ahon välinen kamppailu keskustan johdossa 1990-luvun alussa, josta muun muassa Uusi Suomi ja Iltalehti uutisoivat Ahon muistelmateoksen ilmestyttyä.

Kuuntele ääninäyte audiodraaman kohtauksesta, jossa Essayah ilmaisee turhautumisensa Räsäsen varjoon jäämisestä.

Räsäsen julkisuuskuva huolestutti puolueessa

Paine puheenjohtajan vaihtamiseen nousi huolesta puolueen imagosta. Räsäsen kärkäs julkisuuskuva herätti vastustusta aina vuoden 2010 Homoilta-lähetyksestä lähtien, jonka seurauksena kirkosta erosi tuhansia ihmisiä. Ylen uutisen mukaan lisää vettä myllyyn toi se, kun eduskunta hyväksyi Räsäsen puheenjohtajakaudella sukupuolineutraalin avioliittolain.

Essayah sanoi puheenjohtajaksi tulonsa jälkeen Ylen uutisessa, että Räsänen epäonnistui puheenjohtajana huonoiten juuri julkisuuskuvan ylläpitämisessä. Essayahin mukaan Räsäsen hyvä työ sisäministeriössä jäi avioliittolain varjoon ja leimasi puolueen yhden teeman liikkeeksi.

Karhulan mukaan moni audiodraaman taustahaastateltavista mainitsi, että erityisesti puolueen nuorempi siipi piti Räsästä esteenä kannatuksen kasvulle. Puolueeseen haluttiin keulakuva, joka rakentaisi siltoja terävien ulostulojen sijaan.

– Kristillisdemokraattien sisällä oli halu uudistaa puoluetta liberaalimpaan suuntaan. Ajateltiin, että Räsänen aiheuttaa jyrkillä kommenteillaan liikaa vastakkainasettelua. Essayah puolestaan nähtiin varovaisempana ja salonkikelpoisempana johtohahmona, Karhula sanoo.

Uskonnolliset taustat jakavat puoluetta

Karhulan mukaan ehjän julkisivun säilyttäminen ei ole kristillisdemokraateille pelkkää poliittista peliä, vaan puolueen olemassaolon ehto.

Sarjan taustahaastatteluissa nousi esiin havainto, että puolueen sisällä vaikuttaa kaksi keskeistä leiriä: evankelisluterilaisen kirkon sisäiset herätysliikkeet sekä kirkon ulkopuolella toimivat vapaat uskonnolliset liikkeet. Räsäsen tausta on luterilaisen kirkon viidesläisyydessä, kun taas Essayah edustaa vapaakirkollista helluntailaisuutta.

Käsikirjoittajille näiden eri ryhmien välillä kumpuavat jännitteet tulivat yllätyksenä.

– Puolue toimii sateenvarjona hyvin erilaisista uskonnollisista liikkeistä tuleville ihmisille, ja kuppikunnat saattavat syntyä vaikka siitä, kuka uskoo perisyntiin ja kuka ei. Meille se voi tuntua yksityiskohdalta, mutta heille se on ratkaiseva ero ajattelussa, Karhula kuvailee.

Taustahaastatteluiden mukaan aatteellisten syiden lisäksi puolueen yhtenäisyys on ratkaisevaa tulevissa eduskuntavaaleissa. Pienelle puolueelle sisäinen hajaannus voi olla vaaleissa kohtalokas.

Oikeusprosessi koetteli puoluetta

Syntiseksi syntynyt -audiodraaman keskiössä on Räsäsen ympärillä vellonut oikeuskierre, joka sai alkunsa vuonna 2019, kun valtakunnansyyttäjä nosti häntä vastaan syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsänen kertoi MTV:n Viiden jälkeen ohjelmassa, että hänen lausunnot poikivat useita rikossyytteitä. Räsäsen lausunnot homoseksuaalisuudesta olivat poikineet useita rikossyytteitä. Asiasta uutisoi muun muassa Suomen Kuvalehti ja Iltalehti.

Alla olevalla videolla kerrotaan, mistä seitsemän vuotta kestänyt oikeudenkäynti alkoi ja miksi Räsäsen lopulta sai tuomion.

Julkisuudessa Essayah antoi Räsäselle tuen. Audiodraamassa kuulija saa tilanteesta tulkinnan, kuinka puoluejohto halusi eristää Räsäsen oikeusjutun puolueesta leimautumisen pelossa. Fiktio korostaa, miten syytteet kehystettiin Räsäsen yksityisasiaksi seurakuntalaisena, ei kristillisdemokraattien linjaukseksi.

Räsänen huomauttaa sarjan kuunneltuaan, että puolueen irtautuminen oikeusjutusta oli hänen oma toiveensa.

– Esitin niin Sarille kuin eduskuntaryhmällemme itse nimenomaisen toiveen, että puolue ei ota kantaa oikeusprosessiini sen takia, että syytteenalaiset julkaisuni eivät alun perinkään olleet puoluepoliittisia, hän toteaa.

Kohuksi muodostunut oikeudenkäynti muuttui puolueelle rasitteeksi vuoden 2021 kuntavaaleissa. KD-lehdessä julkaistussa kolumnissaan silloinen puoluesihteeri Asmo Maanselkä toi julki jäsenkyselyn tulokset, joiden mukaan vaalituloksen suurimmiksi rasitteiksi koettiin juuri Räsäsen oikeudenkäynti ja uskontopuolueen brändi.

Maanselkä nosti esiin myös KD Nuorten vaatimukset inhimillisemmästä otteesta todeten, ettei puolue voi menestyä ”kivikovilla asenteilla seksuaalivähemmistöjä kohtaan”.

Aate voitti imagohuolet

Korkein oikeus lopulta tuomitsi Räsäsen 20 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Audiodraaman kerronnassa Essayah asettuu tuomion jälkeen Räsäsen puolelle. Essayah kommentoi tuomiota Ylelle ja sanoi pitävänsä sitä huolestuttavana sanan- ja uskonnonvapauden kannalta ja viittasi kirjarovioihin. Ylen uutisessa Essayah kuitenkin yhä korosti, ettei kyse ollut puolueen linjauksesta vaan Räsäsen toiminnasta oman seurakuntansa aktiivijäsenenä.

Käsikirjoittaja Karhulan mukaan tuomion myötä aatteellinen periaate ajoi lopulta puoluepolitiikan ja imagon rakennuksen ohi.

– Sisäiset imagohuolet väistyivät, kun kyse oli heille niin perustavanlaatuisesta yhteisestä asiasta kuin kristillisten uskonnonvapaus, Karhula taustoittaa.

Räsänen on valittanut tuomiostaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Juttua muokattu 13.10. klo 12.26. Artikkeliin lisätty tekoälytiivistelmä.