WASHINGTON Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisen kauden tekojen tuoma muutos maailmaan on ollut paljon vähäisempi kuin kuvittelisi.
Trump on toki viimeksi kuluneiden vajaan kahden vuoden aikana tehnyt ja varsinkin sanonut vaikka mitä. Hän on aloittanut kaikkea ja joka puolella, mutta maaliin hän ei ole vienyt juuri mitään. Aina on niin kiire jo aloittaa uusi projekti.
Silmiinpistävää on, että yhtäkään uuttaa projektia Trump ei kuitenkaan ole aloittanut rajoittaakseen teknologiayritysten valtaa. Arki ympäri maailmaa on muuttunut Piilaakson toimien myötä, ei Valkoisessa talossa tehtyjen päätösten myötä.
Vastahakoinen tekoälyn nousun ajan presidentti
Keskustelu tekoälyn sääntelystä on ollut Washingtonissa yllättävän vaimeaa, vaikka Piilaaksossa tekoälyn hallitsemattoman kehityksen vaaroista on puhuttu vuosikausia.
Lähes joka asiaan mieluusti kätensä sotkeva Trump on reagoinut tekoälyn esiinmarssiin täydellä passiivisuudella.
Syy Washingtonin apatiaan asiassa ei ole yksin presidentin. Kukaan ei tunnu tietävän, mikä olisi oikea tapa valvoa näin nopeasti kehittyvää teknologiaa. Trumpin näyttämä esimerkki on kuitenkin edesauttanut toimettomuutta.
Tällä viikolla keskustelu Washingtonissa kuitenkin ryöpsähti, kun johtavat tekoäly-yritykset Anthropic ja Open AI alkoivat pyytää liittovaltiota pistämään heidät kuriin, jotta ihmiskunta ei vahingossa tuhoudu.
Anthropicin perustajajäsen Jack Clark selittää, miksi tekoälyn sääntelyn luomisella on niin kova kiire:
Tuomionpäivän pelotteluiden jälkeen yhtäkkiä jokainen poliitikko näytti heräävän vaatimaan, että jotain tarttisi tehdä.
Washingtonissa järjestettiin muun muassa tiistaina keskustelutilaisuus, jossa sekä amerikkalaisen vasemmisto- että oikeistopopulismin voimahahmot Bernie Sanders ja Steve Bannon puhuivat samalla lavalla samaan tapaan, eli vaatien nopeaa valvontaa tekoälyn kehitykselle.
Politico-lehden pikaisesti teettämässä kyselyssä puolestaan noin kaksi kolmasosaa amerikkalaisista vastasi ihmiskunnan olevan ainakin kohtuullisen suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon tekoälyn vuoksi.
Pato näytti auenneen tekoälyn sääntelemiseksi ja nopeasti.
Trump ei näin vähästä kuitenkaan hetkahtanut.
Hän tukahdutti pääkaupungissa vilkkaana alkaneen keskustelun kirjoittamalla maanantaina someen seitsemän kertaa saman viestin vähän eri muodossa.
Trumpin viesti oli: tekoälyssä ei ole mitään pelättävää, ja sen sääntely on typerää, koska minä kyllä valvon kaiken hoitumista.
Pian koko Valkoisen talon viestintäkoneisto alkoi rummuttaa, kuinka Yhdysvaltojen täytyy voittaa kilpajuoksu tekoälyn herruudesta.
Viestit oli suunnattu kongressin republikaaneille, jotta he eivät hätäännyksissään panisi vireille minkäänlaista yhteistä lakialoitetta demokraattien kanssa.
Trump onnistui, sillä parin päivän kuhinan jälkeen kongressi lamaantui jälleen kerran. Minkäänlaista konkreettista sääntelyä ei olla lähettämässä Piilaaksoon, vaikka johtavat yritykset sitä kuinka pyytäisivät.
Talous tekoälyhypen varassa
Tehkää mitä haluatte, kunhan pysytte Kiinan edellä ja kunhan pörssikurssit eivät lähde laskuun, Trumpin tekoälyyn liittyvä ajattelu tuntuu kulkevan.
Trumpin on nyt myöhäistä pakittaa, koska Yhdysvaltojen talouden kasvu ja etenkin korkealla liitelevät pörssikurssit ovat täysin tekoälyhuuman varassa. Pienikin töyssy hurjiin kasvuodotuksiin voisi käynnistää 2000-luvun alun it-kuplan puhkeamisen tapaisen pörssiromahduksen.
Tätä Trumpin korvaan on kuiskinut hänen tekoälypolitiikan neuvonantajansa David Sachs, joka kannattaa vapaita käsiä yrityksille.
The Wall Street Journal -lehden tietojen mukaan Sachs on lähes ainoa, jota Trump kuuntelee tekoälyyn liittyen. Hän on saanut kerta toisensa perään taivuteltua Trumpin jättämään Piilaakson rauhaan, vaikka muut avustajat ovat yrittäneet saada presidentin muuttamaan suuntaa.
Sachs ajattelee, että kaikenlainen sääntely on kilpailun rajoittamista, ja se vain vakiinnuttaisi tekoälyn herruuden Anthorpicille ja Open AI:lle. Sachsin kriitikot puolestaan sanovat, että hän itse yrittää liikemiehenä hyötyä rahallisesti nykyisestä tekoälyn villistä lännestä.
Tilanne on surkuhupaisa, kun johtavat tekoälyfirmat pyytävät yhä kovempaan ääneen Washingtonilta tekoja, mutta Trump ei halua määrätä edes symbolista jarrua tekoälylle, vaikka se olisi poliittisesti ilmeisen fiksu teko juuri ennen välivaaleja.
Tarkkasilmäisestä kansan syvien rivien ymmärtämisestä tunnettu Trump ei tunnu lainkaan huomaavan, kuinka huolissaan amerikkalaiset ovat tekoälyn vaaroista.
Jos tekoälyn kehitys karkaa lähitulevaisuudessa käsistä, Trump kantaa siitä suuren vastuun, vaikka häntä ei koko teknologia tunnu kiinnostavan.
Trump itse pohdiskeli, ettei ole huolissaan tekoälystä, koska hänen ei kannattanut huolehtia aikaisemmastakaan huolesta, josta ei lopulta koitunut mitään pahaa, nimittäin ilmastonmuutoksesta.
Trump tuskin itse haluaa, että hänen kautensa jää muistiin tekoälyn valtavan murroksen aikakautena. Hän halunnee ihmisten muistavan karkotukset, tullit ja Valkoisen talon remontoinnin, eli hankkeet, joihin hän on pannut paukkuja.
Nämä teot ovat kuitenkin mitättömiä verrattuna siihen, kuinka nopeasti tekoäly on muuttanut arkeamme Trumpin kauden ensimmäisen puoliskon kuluessa – ja muuttanee vielä enemmän kauden toisen puoliskon aikana.