Eduskunta pui täysistunnossaan keskustan välikysymystä maatalouden ahdingosta. Puolueen mukaan suomalainen maatalous on hallituskauden aikana suistunut yhä pahempaan jamaan.

Keskustan mukaan Suomen maatalous on EU:n kannattamattomin. Se vaatii hallitukselta Ruotsin tapaan noin 100–150 miljoonan euron kriisipakettia ruuantuotannon ja maatilojen tilanteen helpottamiseksi.

Kriisipaketin rahat voitaisiin puolueen puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan saada esimerkiksi perumalla hallituksen tekemä, ensi vuonna voimaan tuleva miljardien yhteisöveron alennus.

Keskusta ehdottaa myös energiaveron lisäpalautuksen jatkamista, ja Ruotsista keskusta ottaisi mallia myös poistamalla maatalouden tuotantorakennuksilta kiinteistöveron.

Ministeri: Nuoria viljelijöitä tulee lisää

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) puolusti hallituksen tekoja ja korosti, että keskustan peräänkuuluttama suunnanmuutos on hyvässä vauhdissa.

Nuorten aloittavien viljelijöiden määrä on kääntynyt nousuun, investoinnit ovat lähteneet liikkeelle ja tiloja kehitetään, hän luetteli.

– Nyt useampi kuin joka kolmas maidontuottajista arvioi tilansa lähitulevaisuuden kannattavuuden olevan erittäin tai melko hyvä. Tämä kertoo uskosta tulevaisuuteen.

Essayahin mukaan hallitus on myös selkeyttänyt metsäkatoasetuksen tulkintaa.

– Voi ylimielisyyttä! välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Anne Kalmari (kesk.) parahti.

Hänen mukaansa hallitus lupasi, etteivät maatalouden kustannukset nouse eikä byrokratia lisäänny. Kumpikaan ei ole hänen mukaansa toteutunut.

Kalmari korosti, että neljä maatilaa päivässä lopettaa ja kysyi, onko ruoantuotannon omavaraisuutta enää 10–20 vuoden kuluttua.

Kike Elomaa (ps.) huomautti, ettei keskusta ole aiemmin hallituksessa istuessaan ratkaissut maatalouden ongelmia.

Hallitus lupaa 140 miljoonan euron tukia

Ministeri Essayah korosti, että maatalouden kannattavuutta parantaa se, että peltolohkoille saadaan haettua niille kuuluvat tuet. Korvauskelpoisuus kasvaa 20 miljoonalla eurolla.

Kaikkiaan maatalouteen on luvassa 140 miljoonaa euroa erilaisia tukia.

Parannus on hänen mukaansa sekin, että tukea ei mene ”hömppäheinälle” vaan selkeästi ruoantuotantoon.

Keskusta tulkitsi, että 140 miljoonan tuet ovat keskustan välikysymyksen ansiota. Hallituspuolueiden edustajat sanoivat, että tukia on kyllä valmisteltu jo aiemmin.

Keskusta: ”historiallinen välikysymys”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että usein kysellään, onko välikysymyksistä mitään hyötyä.

Hänen mukaansa keskustan välikysymys on historiallinen, kun sen takia hallituksen on pakko auttaa viljelijöitä.

– Onko keskustan pelko viisauden alku?

Hän kaipasi kuitenkin kiinteistöveron poistamista tuotantorakennuksilta, kuten Ruotsissa on tehty.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen piti hallituksen reagointia arvokkaana. Hänen mukaansa tukia tarvittaisiin kuitenkin nopeammin, sillä polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousun takia kustannuskriisi on päällä.

Myös Eerikki Viljanen (kesk.) totesi, että hallitus on tuomassa kriisipaketin, jonka tarvetta se vähätteli ensin.

– Tämä on kenties historian vaikuttavin välikysymys.

Jani Mäkelä (ps) moitti tekemällä tehtyjä välikysymyksiä.

– Oppositiossa esitetään toimia, jotka on jo tehty.

– Tämä hallitus pystynyt toteuttamaan asioita, joista keskusta ei saanut edellisessä punavihreässä hallituksessa läpi, Arto Satonen (kok.) piikitteli.

Ilmasto ja eläimet huomioon

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä vaativat huomiota eläinten hyvinvointiin.

Veronika Honkasalo (vas.) muistutti, että ilmastokriisi kiihtyy ja seuraukset viljelijöille ovat todella karut, jos pysytään vanhassa tuotannossa.

Hän painotti kasvipohjaiseen tuotantoon siirtymistä.

Pertti Hemmilä (kok.) totesi, ettei kuullut keskustan Kalmarin mainitsevan kertaakaan kasvintuotantoa, vaikka se kärsii eniten tilanteesta.

Tilojen kasvu ei parantanut kannattavuutta

Timo Suhonen (sd.) lainasi viljelijältä saamaansa kirjettä, jonka mukaan viljan kuivaus on kalliimpaa kuin tuotteiden arvo.

– Viljan hinta alkaa ykkösellä, tuotantokustannukset kakkosella ja lannoitteet kasilla.

Lauri Lyly (sd) totesi, ettei tilojen koon kasvu ole parantanut maatalouden kannattavuutta. Hän kysyi, mitä keinoja kannattavuuden kohentamiseen olisi ilman valtion tukia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että kannattavuus ollut 20 vuotta maatalouden iso ongelma. Hänen mukaansa markkinoilta pitäisi saada tuotteille parempi hinta ja siihen paras tapa on viennin lisääminen.

Hallitus panostaa hänen mukaansa erityisesti hyvä tuloksen saamiseen EU:n rahoituskehysneuvotteluista.

Välikysymyskeskustelun jälkeen hallituksen luottamuksesta äänestetään täysistunnossa ensi perjantaina.

Korjaus 17.9. klo 13.03: Tekstiin korjattu Kalmarin todenneen, että Suomessa lopettaa neljä maatilaa päivässä. Aiemmin kodassa luki neljä maatilaa vuodessa.