Juttu tiivistettynä

Tähtilippu peittää milloin Islannin, milloin Grönlannin tai molemmat.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uudistaa reippaalla kädellä myös kartastoja: Meksikonlahti on Amerikanlahti, Ontariojärvi Amerikkajärvi. Kyse on ensisijaisesti presidentin someälähdyksistä.

Presidentin määräykset vaikuttavat kuitenkin myös Yhdysvaltain virallisia karttastandardeja koskevaan GNIS-järjestelmään. Omia karttapalveluja tarjoava Google-jätti on nimenmuutoksista presidentin linjoilla. Google vakuuttaa tarjoavansa neutraalia karttapalvelua, mutta se ei pidä aina paikkaansa.

Niinpä esimerkiksi Ontariojärvi tunnetaan katsojan olinpaikasta riippuen nyt kolmella nimellä, Pohjois-Amerikassa Ontariona tai Amerikkana, Euroopassa yhdistelmänimellä.

– Presidentti pyrkii luomaan Great America -ajatusta myös kartografisesti ja edistämään mielikuvaa siitä, että Yhdysvallat olisi valtava, sanoo karttahistoriaan perehtynyt dosentti Johanna Skurnik Turun yliopistolta.

Kartta voi tukea valta- ja itsenäistymispyrkimyksiä

Johanna Skurnik selvittää, että kartta tukee hallitsijan vallankäyttöä. Territoriota havainnollistetaan kartan avulla, silloin vallankäytön ja alueen välille syntyy yhteys.

Ajatus ei ole uusi, valtaapitävät ovat välittäneet karttojen avulla viestejä kautta aikojen, erityisesti uuden ajan alusta lähtien.

– Kartta on valtava voima. Se suostuttelee ihmisen uskomaan, että tällainen se maailma on. Se nojaa neutraaliuden ja objektiivisuuden ajatukseen. Kartan kautta ihminen voidaan suostutella näkemään maailma tietyllä tapaa ja tietynlaisena.

Skurnik sanoo, että vaikutus on toki myös symbolinen ja propagandistinen, mutta se voi puhutella hallitsijan kannattajia.

– Suomen historiastakin löytyy esimerkkejä Suur-Suomen visioista. Kartoilla voidaan havainnollistaa muun muassa nationalistisia pyrkimyksiä.

Suomalaisklassikko on Suomen maantieteellinen seuran julkaisu vuodelta 1899. Venäjän sortovallan alla ollutta Suomea tuotiin näkyväksi itsenäisenä kansakuntana. Kartta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista.

Kartta kuvaa käännytystyötä

Samasta lähteestä löytyy myös toinen oman aikansa hitti, vuonna 1859 julkaistu Suomen lähetysseuran kartta. Lähetystoiminnan rahoittamista varten julkaistussa kartassa on harmaita, valkoisia ja mustia alueita. Kartta oli koulujen maantiedon opetuskuvastoa.

– Tavoitteena oli innostaa lähetystyöhön ja käännyttää ihmisiä niin, että kartasta olisi tullut lopulta valkoinen. Kristityt kuvattiin valkoisella, islaminuskoiset ja pakanat mustalla ja harmaalla, kertoo Suomen lähetysseuraa tutkinut Skurnik.

Kartoilla kuvataan luonnollisesti myös maiden aluekiistoja.

Esimerkiksi Etelä-Sudanista ja Sudanista tai Intian ja Pakistanin välillä sijaitsevasta Kashimirista löytyy toisistaan poikkeavia versioita. Valtiot piirtävät rajojaan valtansa merkiksi.

– Intiassa Kashmirin alueen esittäminen erillisenä Intiasta on rangaistava teko, siitä voi seurata sakkoja tai vankeutta. Karttoja valvoo sikäläinen Maanmittauslaitos.

Afrikka kartalle omassa koossaan

Afrikka sai kokoisensa aseman maailmankartalla aiemmin tässä kuussa YK:n äänestyksessä, joka ei tosin ole sitova. YK suosittaa viralliseksi maailmankartaksi tai maailmankartan projektioksi Equal Earth -projektiota ja kehottaa luopumaan Mercatorin projektion käytöstä. Mercator kehitettiin aikoinaan navigaatiota varten.

– Projektiota kritisoidaan alueiden koon vääristämisestä, sillä se suurentaa napa-alueita. Afrikka on näyttäytynyt maailmankartoilla Grönlannin kokoisena, vaikka se on oikeasti neljätoista kertaa suurempi. Muutoksen taustalla on Correct The Map -liike, jonka mukaan mukaan Mercator on vaikuttanut siihen, että ihmiset pitävät Afrikan merkitystä ja vaikutusvaltaa pienempänä, koska alueen kokoa ei ymmärretä, Johanna Skurnik toteaa.

Skurnik sanoo, että tasokartoilla projektiossa tosin on aina vääristymiä.

Hän kehottaakin näinä valeuutisten ja infovaikuttamisyritysten aikoina soveltamaan medialukutaitoa myös kartanlukutaitoon.

– Kannattaa miettiä, kuka kartan on tehnyt ja mikä sen viesti on. Kartta suostuttelee ajattelemaan, että se tarjoaa neutraalin kuvan maailmasta, mutta aina näin ei ole.