Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela aikoo osallistua elämänsä toiselle maratonille Helsingissä ensi keväänä.
Edellinen kisa taittui aikaan 4.34. Tällä kertaa tavoiteaikaa ei ole, mutta 30 viikon harjoitusohjelma on jo ladattu puhelimeen.
– Uskon prosessiin, Koskela sanoo.
Hänen poliittinen tavoitteensa puolestaan on päästä hallitusneuvotteluihin ensi kevään vaalien jälkeen.
Ongelma on, että hallitusneuvottelut voivat osua samoihin aikoihin kuin toukokuinen juoksukilpailu.
– Siinä tilanteessa politiikka menisi harrastuksen ohi, kuten aika usein käy, Koskela sanoo.
Hallitusneuvotteluihin on vielä matkaa, mutta juuri nyt tilanne näyttää vasemmistoliiton kannalta hyvältä. Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kannatusmittauksessa puolue sai tällä viikolla 35-vuotisen mittaushistoriansa korkeimman kannatuslukeman: 11,7 prosenttia.
– Olemme tehneet hyvin johdonmukaista politiikkaa, Koskela kommentoi tulosta.
Uutissuomalaisen kyselyssä elokuussa Minja Koskela oli suomalaisten kakkossuosikki seuraavaksi pääministeriksi 12 prosentin kannatuksella SDP:n Antti Lindtmanin jälkeen.
Pääministeriä Koskelasta tuskin tulee, mutta hänen tietään hallitukseen tasoittaa myös SDP:n etumatka kannatusmittauksissa. Vaikka SDP:n suosio onkin jonkin verran laskenut, se lienee isoista puolueista ainoa, jonka johtamaan hallitukseen vasemmistoliitolla voisi olla mahdollisuus päästä.
Toisaalta vasemmistoliiton polkua valtaan mutkistaa se, että puolue on sanoutunut irti kaikkien muiden puolueiden yhdessä sopimasta velkajarrusta.
– Me emme ole pelanneet itseämme ulos, vaan olemme vain todenneet muita aikaisemmin, että tämä [8-11 miljardin leikkaaminen] ei onnistu, Koskela sanoo.
Koskela tosin väittää, että muutkaan puolueet eivät ota ensi kauden sopeutustavoitetta vakavasti.
– Kukaan ei tule tekemään sellaista vaaliohjelmaakaan, joka olisi EU-sääntöjen mukaisesti 8–11 miljardia euroa. Sitä ei tule tapahtumaan, Koskela sanoo.
Hän viittaa siihen, että Euroopan unioni vaatii velkaantumisen suitsimiseksi Suomelta suoria menoleikkauksia tai veronkorotuksia.
Myöskään vasemmistoliitto ei ole vielä julkaissut omaa talousohjelmaansa. Sen aika koittaa marraskuussa. Koskela ei halua vielä kertoa, kuinka paljon puolue sopeuttaisi ensi kaudella, paitsi että summa tulee olemaan alle kahdeksan miljardia.
Sopeutuskeinot ovat pääosin veronkorotuksia, mutta leikkauksiakin on luvassa, esimerkiksi ympäristölle haitallisiin tukiin. Tarkkaa suhdetta verojen ja leikkausten välillä Koskela ei vielä kerro.
Miksi suomalaisia pitäisi verottaa enemmän?
Velkajarrusta pois jäämisen ohella Koskelan voi olla vaikea myydä muille puolueille myös ajatusta puolueen miljardin euron leikkauksesta puolustusmenojen kasvuun, tai yhdeksän miljardin euron listaa veronkorotuksista.
Puolue esitteli mittavan ”verokorin” viime viikolla osoittaakseen, että veroissa on kiristämisen varaa. Koko koria ei ole sen mukaan tarkoitus toteuttaa ainakaan kerralla, vaan siitä voi poimia sopivia veroja osaksi sopeutusta.
Muut puolueet lyttäsivät listan.
– Ainoastaan hengitysvero jäi puuttumaan, kommentoi SDP:n Joona Räsänen.
Koskelan mukaan ehdotuksia on pöyristelty vihreissä ja demareissa turhaan.
– Siellä on todella paljon sellaisia esityksiä, jotka ovat myös heidän omissa ohjelmissaan, hän sanoo.
Niin, ne veronkorotukset.
Vasemmistoliiton periaateohjelmassa lukee näin: ”Vasemmisto vastustaa kapitalismia. (...) Haastamme kapitalismin sosialistisella politiikalla.”
Osa puolueen ehdottamista veronkorotuksista tosiaan iskisi kapitalismin ytimeen: miljonäärit joutuisivat maksamaan miljoonan euron ylittävästä omaisuudestaan prosentin veroa vuosittain. Käytössä olevaa asuntoa ei laskettaisi summaan mukaan.
Hyvätuloiset taas maksaisivat pääomatuloistaan veroja huomattavasti nykyistä enemmän, jos pääomatuloa verotettaisiin vasemmistoliiton ehdottamalla tavalla samaan tapaan progressiivisesti kuin ansiotuloa.
Koskela ei näe pääomien nykyistä kovemmassa verottamisessa ongelmaa. Hän uskoo, että rikkaat voivat hyväksyä ajatuksen, että heidänkin pitää joustaa hyvinvointivaltion eteen.
– Uskon, että aika monet rikkaat ihmiset ovat hyvin kiitollisia siitä, mitä he ovat tällaiselta hyvinvointivaltiolta voineet saada, hän sanoo.
Koskelan mukaan Suomi on tarjonnut varakkaille esimerkiksi maksuttoman koulutuksen, apua yritystoiminnan aloittamiseen ja ”yhteiskunnan, jossa rikkaiden ei tarvitse rakentaa aitoja kotiensa eteen”.
Mikä estää heitä kuitenkin muuttamasta rahoineen ulkomaille vasemmistoliiton ajamia veroja pakoon?
Koskela ei kiistä tätä mahdollisuutta, mutta huomauttaa, että veroaste on laskenut yli kolme prosenttiyksikköä vuosituhannen alusta, mikä on alentanut verotuloja 8–9 miljardia euroa. Sopeutukset olisi tehtävä oikeudenmukaisesti.
– Kyllä siihen pitää osallistaa enemmän myös heitä, joilla on enemmän, hän sanoo.
Millaista palautetta Koskela on saanut miljonääreiltä veroehdotuksestaan?
– Mitä minä olen keskustellut erittäin hyvätuloisten ihmisten kanssa, ja myös joidenkin miljonäärien, niin eivät he tätä ole suoralta kädeltä tyrmänneet, Koskela sanoo.
Hyvätuloiset maksavat jo nyt isomman osan ansiotuloistaan veroina kuin pieni- ja keskituloiset. Onko miljonäärivero populismia?
– Ajattelen, että se on ihan normaalia tulonjakopolitiikkaa.
Eikö vahvista vastakkainasettelua sanoa, että tuolla on ne rikkaat ja sitten on tämä kansa täällä?
– No sitä pitää kysyä varmaan Petteri Orpolta, joka on vahvistanut tätä kahtiajakoa, Koskela väistää.
Sosialismin perinteiseen määritelmään kuuluu myös esimerkiksi tuotantovälineiden yhteisomistus. Siihen Koskela ei ota kantaa. Hänen mielestään sosialismi näkyy Suomessa kirjaston, päiväkodin ja leikkipuistojen kaltaisina ilmaisina palveluina.
– Yhteiskunnassamme on jo tosi paljon sellaisia sosialistisia rakenteita, joita kannattaa vaalia ja pitää tukea, Koskela väittää.
Esimerkiksi SDP:n ohjelmista sosialismi on häivytetty käytännössä kokonaan. Vasemmistoliitto ei sanoudu siitä irti, sillä puolueen mielestä sosialismi voi tuottaa maalle hyötyä.
Miten Minja Koskela nyt jaksaa?
Istumme Helsingissä Musiikkitalon kahvilassa, eduskuntataloa vastapäätä. Koskela on valinnut paikan siksi, että hänen tohtorinväitöstilaisuutensa järjestettiin siellä neljä vuotta sitten.
Hän puristi kymmenvuotiseksi venyneen väitöskirjaprojektinsa vuodessa valmiiksi, jotta pääsi keskittymään ensimmäisiin eduskuntavaaleihinsa. Väitös tutki intersektionaalisuutta musiikinopetuksessa, eli sitä, miten oppilaiden eri identiteetit voidaan ottaa opetuksessa huomioon.
Vaaleissa hän pääsi yli 10 000 äänen vyöryllä läpi ja siirtyi Mannerheimintien toiselle puolelle eduskuntataloon. Vuotta myöhemmin hänet valittiin jo puolueensa puheenjohtajaksi.
Puolueen johtaminen on hänen mukaansa ”raskasta hommaa”.
– En ole näin intensiivistä työtä aikaisemmin tehnyt, Koskela sanoo.
Helsingin Sanomat haastatteli viime keväänä Koskelan kollegoita, jotka kantoivat huolta puheenjohtajan jaksamisesta ja työtahdista. Hänen mukaansa höllääminen ei onnistu.
– Haluan nähdä sen puolueen puheenjohtajan, joka ei tee paljon töitä. Ei se ole mahdollista, Koskela sanoo.
Hän kertoo onnistuneensa jossain määrin hallitsemaan stressiä. Esimerkiksi välillä tekee hyvää mennä aikaisemmin nukkumaan ja katsoa puhelimen viestit vasta aamulla.
Koskelan oma instrumentti on viulu. Lisäksi hän laulaa, vaikka musiikkihommat ovat jääneet poliitikon uran jalkoihin.
Koskela on puolueensa kuva. Työläisten puolueena tunnettu vasemmistoliitto on saanut viime vuosina akateemiset kasvot, ja houkuttelee riveihinsä etenkin nuoria, korkeasti koulutettuja naisia.
– Minuahan ei mielletä välttämättä duunariksi. Olen väitellyt täältä Musiikkitalosta. Mutta eihän se tarkoita sitä, että en haluaisi tehdä politiikkaa, joka vaikuttaa duunareiden arkeen, Koskela sanoo.
Puolueen ainoa duunaritaustainen varapuheenjohtaja, kaivosmies Jouni Jussinniemi putosi viime puoluekokouksessa puheenjohtajistosta. Puolueväki valitsi varapuheenjohtajiksi Koskelan rinnalle kansanedustaja Laura Meriluodon, tutkija Otto Bruunin ja kehittämispäällikkö Miikka Kortelaisen.
Mitä Koskela sanoo demareiden askeleesta perussuomalaisten suuntaan?
Duunareille Koskela lupailee ennen kaikkea Orpon hallituksen työelämäuudistusten perumista: työttömyysturvan suojaosat ja lapsikorotukset sekä ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus palautettaisiin ja aikuiskoulutustuki perustettaisiin uudelleen.
Lista on lähes identtinen SDP:n peruutuslistan kanssa. Toisaalta SDP esitteli hiljattain listan uusia velvoitteita maahanmuuttajille, mikä herätti keskustelua demarien siirtymisestä oikealle maahanmuuttopolitiikassa.
Koskelan mielestä osa ehdotuksista on hämmentäviä. Esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutus halutaan velvoittavaksi, vaikka se on sitä jo nyt. Rangaistusten koventaminen ei hänen mukaansa vähennä rikollisuutta.
SDP:n linjaukset eivät kuitenkaan olisi este hallitusyhteistyölle, sanoo Minja Koskela.
– Uskon, että löydämme yhteisen näkemyksen neuvottelemalla, Koskela sanoo.
Perussuomalaisten kanssa Koskelan vasemmistoliitto ei hallitukseen lähtisi, mutta muut puolueet kelpaavat. Jopa kokoomus, vaikka sen johdolla kirjoitettu kuluvan vaalikauden hallitusohjelma onkin ”umpisurkea”.
On tosin epätodennäköistä, että vasemmistoliitto kelpaisi kokoomukselle. Puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan kokoomus kelpuuttaa hallituskumppaneikseen vain puolueita, jotka ovat mukana velkajarrussa. Vasemmistoliitto ei kuulu näihin.
Muokattu 5.9. kello 15.46: Kommentointi päättyy ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.