Juttu tiivistettynä

Kanadalla on hyvin erilainen strategia suhteessaan Yhdysvaltoja kohtaan kuin Euroopalla.

Syy löytyy turvallisuushuolista, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Tällä viikolla Kanada ei suostunut presidentti Donald Trumpin vaatimuksiin kauppasopimusneuvotteluissa, koska piti niitä kohtuuttomina.

Kanada katkaisi neuvottelut ja aloitti kauppasodan. Kun Yhdysvaltain hirmutullit astuivat voimaan, Kanada ei taipunut, vaan määräsi vastatulleja.

Vertailukohtaa löytyy vuodesta 2025, kun EU kävi Trumpin hallinnon kanssa kauppaneuvotteluja.

Se myöntyi kiisteltyyn sopimukseen, jossa useimmille EU-tuotteille on asetettu Yhdysvalloissa 15 prosentin tullit, mutta EU ei peri amerikkalaistuotteista tulleja.

Miettinen nimeää kaksi keskeistä syytä sille, miksi Kanada pystyy samankaltaisessa tilanteessa ottamaan hyvin toisenlaisen lähestymistavan kuin EU:

Näistä lähtökohdista on vaikea kuvitella EU-johtoa kehottamassa Trumpia suutelemaan takapuoliaan, kuten Ontarion provinssin pääministeri alkuviikosta teki:

EU pelkäsi eskalaatiota, Kanada ennakkotapausta

Miettisen mukaan EU oli viimevuotisissa kauppaneuvotteluissa huolissaan turvallisuutensa lisäksi myös siitä, että kiistan kärjistyminen kauppasodaksi olisi haavoittanut sen taloutta. Unionin taloustilanne oli jo valmiiksi synkkä.

Kauppasota Yhdysvaltojen kanssa on Kanadallekin haitallinen. Maa on paljon riippuvaisempi kaupasta Yhdysvaltojen kanssa kuin EU.

Siitä huolimatta Kanada on Miettisen mukaan valmis ottamaan kauppasodan riskin, koska se näkee Yhdysvaltain uhittelun uhkana paitsi taloudelleen, myös kansalliselle itsemääräämisoikeudelleen.

– Kanada näkee riskin, että jos vastatoimia ei laiteta, Yhdysvallat pystyy tekemään mitä haluaa ja maiden suhde jää pysyvästi epäsuhtaiseksi.

Kanadan Trump-politiikan taustalla on laajempi strategia, joka eroaa selvästi Euroopan tavasta toimia.

Pääministeri Mark Carney valotti tätä strategiaa paljon huomiota herättäneessä puheessaan Maailman talousfoorumissa Sveitsin Davosissa tammikuussa.

Katso ote puheesta alta:

– Carneyn puheen ydin oli, että liennyttäminen ja lepyttäminen ei ole mikään poliittinen strategia. Kanadan toiminta paljastaa, että kyse on heille isommasta ja periaatteellisemmasta asiasta, Miettinen sanoo.

Hän huomauttaa, että Kiinakaan ei ole kauppaneuvotteluissa taipunut Yhdysvaltain vaatimuksiin. Se on ”pyrkinyt katsomaan Trumpin kortit”, mikä on johtanut tullien voimaantulon lykkäämiseen.

– EU valitsi toisenlaisen strategian, ottaen huomioon sen hyvin erityisen turvallisuuspoliittisen tilanteen.

– Yhdysvaltojen sitoutuminen Ukrainaan on niin tärkeä strateginen prioriteetti, että Euroopassa ollaan oltu valmiimpia keskustelemaan Trumpin kanssa ja hyväksymään myös epäsuhtaiset ratkaisut.

Eurooppalaisten johtajien suhde Trumpiin on Miettisen mukaan ollut improvisoidumpaa ja reagoivampaa: yksi toisensa perään leimahtavia akuutteja kriisejä on yritetty hallita sen sijaan, että taustalla olisi suurempi strateginen visio.

Eurooppakin voisi päätyä järeämpiin keinoihin

Miettisen mukaan vaikuttaa siltä, että Euroopassakin kärsivällisyys Trumpin Yhdysvaltoja kohtaan on hiljalleen käymässä vähiin.

EU:llakin olisi mahdollisuus käyttää Yhdysvaltoja vastaan tarvittaessa järeämpiä keinoja, kuten suurempia vastatulleja ja pakottamistoimien vastaista välinettä eli niin sanottua kauppasinkoa.

Miettinen näkee, että EU voisi olla valmis käyttämään tällaisia vastatoimia, jos Yhdysvallat pyrkisi tulleilla painostamaan unionia muuttamaan omaa politiikkaansa, tai jos Trump päättäisi vetäytyä viime vuonna allekirjoitetusta kauppasopimuksesta.

Näin kävi Kanadan tapauksessa. Yhdysvallat pyrki kauppasopimuksen puitteissa vaikuttamaan myös Kanadan sisäisiin asioihin, lainsäädäntöön ja kaupankäyntiin muiden maiden kanssa.

Lisäksi pääministeri Carney antoi ymmärtää, että Yhdysvaltain kanssa tehtyihin sopimuksiin ei ole välttämättä luottaminen:

– Tiedostamme, että toisinaan Yhdysvallat allekirjoittaa sopimukset lyijykynällä.