Juttu tiivistettynä
TALLINNA Viron seuraava presidentti on hyvin todennäköisesti oikeuskansleri Ülle Madise.
Madise on tänään keskiviikkona pidettävän presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ainoa ehdokas.
Virossa presidentti on virallisesti valtionpäämies, mutta hänen roolinsa on pitkälti edustuksellinen. Poliittinen valta kuuluu hallitukselle ja parlamentille.
Presidentti edustaa Viroa ulkomailla, on maanpuolustuksen ylin johtaja ja vahvistaa lait. Käytännössä hänen vaikutusvaltansa perustuu paljolti julkiseen asemaan ja mielipidejohtajuuteen.
Ülle Madisen virolaiset tuntevat ennen kaikkea vallankäyttäjien valvojana. Valtiosääntöoikeuden professorina hän kuuluu Viron tunnetuimpiin perustuslain tulkitsijoihin.
Toisin kuin Suomessa, Virossa presidentin valitsee parlamentti. Videolla Ylen Viron-toimittaja Rain Kooli selittää, miten valinta etenee:
”Raskas ja kurinalainen” tehtävä
Ülle Madisen ura on kulkenut Viron valtion ytimessä: oikeusministeriössä, parlamentin perustuslakivaliokunnassa, Valtiontalouden tarkastusvirastossa ja presidentin oikeudellisena neuvonantajana.
Vuodesta 2015 Ülle Madise on ollut Viron oikeuskansleri, jonka tehtävänä on valvoa lakien perustuslainmukaisuutta ja kansalaisten perusoikeuksia.
Myös Madisen perhetausta liittyy Viron valtiolliseen historiaan. Madisen isä Tõnu Anton oli yksi Viron uuden perustuslain keskeisistä laatijoista vuosina 1991–1992.
Madise kuitenkin sanoo, ettei ole rakentanut uraansa presidenttiys mielessään. Tehtävä ei ole hänelle etuoikeus, vaan velvollisuus.
Viron yleisradion ERR:n Esimene stuudio -ohjelmassa Madise kuvasi presidentin tehtävää raskaaksi ja kurinalaiseksi tavaksi palvella valtiota.
Presidentillä ei voi olla omaa ulkopolitiikkaa
Moni Virossa pitää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Madisen heikkoina lenkkeinä. Syynä saattaa olla se, että oikeuskansleri ei ole mediasta tunnettu päivystävä kommentaattori.
Sellaiseksi Madise ei aio ryhtyä presidenttinäkään. Madise kuitenkin muistuttaa ERR:n haastattelussa, ettei häneltä puutu tietämystä.
Oikeuskanslerina hän on ollut mukana hallituksen turvallisuus- ja ulkopoliittisissa keskusteluissa.
Käytännön ero presidentti Alexander Stubbin tapaan hoitaa presidentin tehtävää voi olla huomattava. Stubb on rakentanut näkyvän henkilökohtaisen roolin maailmanpolitiikassa.
– [Viron] presidentillä ei voi olla omaa ulkopolitiikkaa, Madise sanoo.
Delfi-uutispalvelun haastattelussa Madise korostaa työnjakoa. Presidentin pitäisi käyttää aktiivisesti puolustusneuvostoa, jossa parlamentin ja hallituksen johto, Puolustusvoimien komentaja ja presidentin neuvonantajat valmistelevat ratkaisuja yhdessä.
Yhteistä Stubbin kanssa on Madisen juoksuharrastus. Kun Madiselta kysyttiin Viron televisiossa, pysyykö hän Stubbin vauhdissa, vastaus kuului, että täytyy kokeilla.
Suomi on Madiselle monessa suhteessa vertailukohta – hän muun muassa epäilee, onko Viron demokratia vielä yhtä kypsä suoraan presidentinvaaliin.
Venäjää ei pidä arvioida yhden johtajan kautta
Ukrainan suhteen Ülle Madisen linja on selvä: Ukrainaa ei saa painostaa luopumaan alueistaan tai itsenäisyydestään, eikä hyökkääjää saa palkita.
Madise nostaa esiin oikeustieteilijä Lauri Mälksoon tutkimuksen Venäjän imperialistisen ajattelun jatkuvuudesta. Venäjä-suhdetta ei pidä rakentaa oletukselle, että yhden sodan päättyminen tai yhden johtajan lähtö muuttaisi maan pysyvästi.
Jos joku tuleva virolaisministeri vaatisi suhteiden lämmittämistä Venäjään tai Ukrainan painostamista alueluovutuksiin, Madisella olisi vastaus valmiina.
– Varaan itselleni kasan Mälksoon kirjoja ja yritän selittää, ettei se käy, hän sanoo Delfille.
ERR:n haastattelussa Madise arvioi, että pienen maan vaikutusvalta syntyy liittolaisista, luotettavuudesta ja kyvystä tehdä itsensä hyödylliseksi.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Madise yrittäisi lyhyessä kohtaamisessa saada hyvälle tuulelle niin, että tälle jäisi myönteinen muistikuva Virosta. Ensin hyvä mieli, sitten politiikka – ainakin, jos aikaa on vain hissimatkan verran.
Natossa Viron pitää Madisen mukaan olla kumppani, joka harkitsee sitoumuksiaan tarkkaan ja myös täyttää ne. Kansalaiset on samalla vakuutettava turvatakuiden toimivuudesta. Pelko ei saa syrjäyttää toivoa, mutta varautumisesta ei pidä tinkiä, Madise ajattelee.
Ülle Madise
Huumori kuuluu myös presidentinlinnaan
Ülle Madisen ja median suhde on kohtelias, mutta vaativa.
Delfille hän vakuuttaa kunnioittavansa toimittajien työtä. Hän kertoo kieltäytyneensä viestintäammattilaisten neuvosta puhumasta vain itse haluamistaan asioista.
Madisen tapa puhua julkisuudessa on silti erittäin harkittu. Hän artikuloi kirkkaasti, on selvästi ajatellut sanottavansa läpikotaisin ja reagoi tarkasti myös spontaaneihin kysymyksiin.
Madise kuvaa itseään kriisinkestäväksi, mutta ei kovapintaiseksi.
– Paksua nahkaa minulla ei ole, enkä aio sellaista koskaan kasvattaa, Madise sanoo Delfille.
ERR:n haastattelussa vakavan juristin imagon takaa löytyi myös ihminen, joka puhuu elämänilosta, kirjoista ja mustasta huumorista.
Madise kertoo vähentäneensä sosiaalisen median käytön lähes olemattomiin. Sen jälkeen kirjoille on jäänyt enemmän aikaa, värit näyttävät kirkkaammilta ja usko ihmisten hyvyyteen on vahvistunut, hän sanoo.
Näin Viron presidentti valitaan
Virolaiset eivät äänestä presidentistä suoraan. Valinnan yrittää tehdä 101-jäseninen parlamentti eli riigikogu. Valituksi tulemiseen tarvitaan 68 ääntä.
Ensimmäinen kierros pidetään 2. syyskuuta. Ülle Madisen asetti ehdolle 75 kansanedustajaa, mutta salaisessa äänestyksessä allekirjoitus ei takaa ääntä.
Jos Madise ei saa 68:aa ääntä, parlamentti voi äänestää seuraavana päivänä vielä kaksi kertaa. Ellei presidenttiä löydy, valinta siirtyy 208-jäseniselle valitsijakokoukselle, johon kuuluvat kansanedustajat ja kuntien edustajat.
Presidentin kausi kestää viisi vuotta.