Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain ohjusvarastot ovat huvenneet Iranin sodan seurauksena niin kriittisesti, että maan puolustusministeriö Pentagon on ryhtynyt hätätoimiin asetuotannon kiihdyttämiseksi.
Apulaispuolustusministeri Steve Feinberg lähestyi keskiviikkona aseteollisuuden johtajia asiasta, kertoo The Washington Post.
Ministeriön muistion mukaan Feinberg ilmoitti, että johtajilla on 21 päivää aikaa toimittaa suunnitelmat asetuotannon tehostamiseksi.
– Vuosikausien kehityssyklit eivät ole hyväksyttäviä, Feinberg kirjoitti.
– Meidän on nopeutettava ohjelmiemme aikatauluja dramaattisesti ja laajennettava tuotantokapasiteettiamme nyt.
Uutiskanava CNN:n mukaan asevoimien komentaja, kenraali Dan Caine puolestaan etsii kuumeisesti ulospääsyä lähes puoli vuotta kestäneestä konfliktista.
Lähteiden mukaan Caine on ammuspulan lisäksi huolissaan siitä, että sotilaalliset vaihtoehdot konfliktin kärjistämiseksi voivat kostautua.
Kenraali on esittänyt huolensa muun muassa varapresidentti J. D. Vancelle ja ulkoministeri Marco Rubiolle, mutta hän on ollut vähemmän suora presidentti Donald Trumpille, lähteet kertovat.
Trump purki raivoaan Hegsethille
Yhdysvallat on räiskinyt Iranin sodan aikana pitkän kantaman ohjuksia niin paljon, että varastojen täydentäminen kestänee vuosia.
Mediatietojen mukaan ohjuspula on jo pakottanut Yhdysvaltoja pidättäytymään iskujen kiihdyttämisestä.
Asia on aiheuttanut myös kitkaa presidentti Donald Trumpin ja puolustusministeri Pete Hegsethin välille. THe Washington Postin tietojen mukaan Trump purki viime viikolla raivoaan Hegsethille ja vaati vastauksia siihen, miksi häntä oli johdettu harhaan.
Trump sanoi Hegsethille luulleensa, että ammusongelma on jo hoidettu, nimettömät lähteet kertovat.
The New York Timesin mukaan kenraali Dan Caine varoitti Trumpia varastojen hupenemisen riskeistä jo ennen hyökkäystä Iraniin. Varoituksista huolimatta Trump aloitti iskut, koska hän uskoi sodan olevan nopeasti ohi.
Valkoisessa talossa alkoi vuotojahti
Julkisesti Donald Trump on kiistänyt asepulan ja raivostunut asiaa käsittelevistä uutisista.
Trump kirjoitti tällä viikolla omassa somepalvelussaan Truth Socialissa, että Yhdysvalloilla on ”valtavasti” ammuksia, ja ”suuria määriä” valmistetaan ja toimitetaan maan tarpeisiin.
Mediatietojen mukaan presidentti on määrännyt hallinnossaan mittavan jahdin ilmiantajien löytämiseksi, ja vaatii näille jopa rikosoikeudellisia syytteitä.
– Jokainen, jolle on annettu pääsy salaisiin sotilastietoihin ja joka vuotaa niitä medialle, pettää tämän luottamuksen ja rikkoo liittovaltion lakia, ja hänet tulisi saattaa syytteeseen lain täydessä laajuudessa, Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt sanoi lausunnossa.
Venäjä ja Kiina seuraavat tarkkaan
Iranin sodan pitkittyminen ja Yhdysvaltain ohjuspula heijastuvat myös globaaliin turvallisuustilanteeseen, arvioivat asiantuntijat The New York Timesille.
He arvioivat ammuskriisin ulottuvan lähes varmasti myös Trumpin kauden jälkeiseen aikaan. Tilanne palvelee Venäjän ja Kiinan etuja ja murentaa Yhdysvaltain pelotevaikutusta.
Pitkän kantaman ohjukset olisivat kriittisiä sodassa Kiinaa tai Venäjää vastaan. Molemmat maat seuraavat Yhdysvaltain varastoja tarkasti.
– On mahdotonta, etteikö tällä olisi merkittävää vaikutusta Venäjän ja Kiinan laskelmiin, sanoo vanhempi tutkija Tom Karako CSIS-ajatushautomosta New York Timesille.
Ohjuspula tuntuu kouriintuntuvimmin Ukrainassa. Maan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tällä viikolla, että länsimaisten liittolaisten toimittamien ilmatorjuntaohjusten määrä on pudonnut kolmannekseen viime vuodesta.
Ukraina ei pystynyt torjumaan yhtäkään Venäjän ohjuksista keskiviikon iskussa Kiovaan. Kun Trumpilta kysyttiin torstaina Zelenskyin vetoomuksesta saada lisää ohjuksia, Trump vastasi, että Yhdysvallatkin haluaa ohjuksia.
Yhdysvallat on joutunut siirtämään aseita ja kalustoa Aasiasta ja Euroopasta Lähi-itään. Ohjuspulan pitkän aikavälin vaikutus saattaa olla suurin Aasiassa, jossa Yhdysvallat on valmistautunut Kiinan mahdolliseen hyökkäykseen Taiwaniin.
Osa amerikkalaisista virkamiehistä pelkää, että Etelä-Korea ja Japani saattavat tavoitella omia ydinaseitaan uskottavamman pelotteen luomiseksi.