Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltojen sota Iranissa on pannut koville sen liittolaiset Persianlahden alueella.
Maanantaina Trump uhkasi jopa ”pommittaa Omanin paskaksi”, jos maa asettuu esteeksi Yhdysvaltojen neuvotteluille Hormuzinsalmen kohtalosta. Oman on käynyt Iranin kanssa kahdenvälisiä neuvotteluita salmen avaamisesta.
Yhdysvalloilla on sotilastukikohtia kuudessa maassa Arabian niemimaalla, Iranista katsoen Persianlahden vastarannalla. Näitä Yhdysvallat on käyttänyt ohjusiskuissaan Iranin maaperälle.
Kartta näyttää, missä Yhdysvalloilla on tukikohtia Arabian niemimaalla:
Seurauksena arabimaat ovat joutuneet Iranin vastaiskujen kohteeksi.
– Iranin ykkösvihollinen on Yhdysvallat. Toisena tulee Israel ja kolmantena kaikki Persianlahden arabivaltiot, jotka tukevat Yhdysvaltoja, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Juha Mäkelä.
Tämä juttu kertoo, miten Iranin sota on muuttanut Persianlahden arabimaiden suhteita Yhdysvaltoihin, Iraniin ja toisiinsa.
Iran ja Israel aiheuttavat kitkaa
Persianlahden arabimailla oli ennen Gazan ja Iranin sotia tavoitteena parantaa suhteita Iraniin, Juha Mäkelä sanoo.
– Esimerkiksi Saudi-Arabian 2030-ohjelma pohjautui siihen, että maalla on ystävälliset suhteet kaikkialle.
Suhteiden normalisoiminen Iraniin ei nyt etene sotatilan vuoksi, mutta joskus se on vielä edessä, Mäkelä arvioi.
Iranin täydellinen tappio Yhdysvalloille ja Israelille ei ole arabimaiden etujen mukaista.
– Nämä maat eivät halua, että Iran pommitetaan kivikauteen ja että Israel jää ainoaksi suureksi sotilasvallaksi alueella, Mäkelä sanoo.
Monilla Yhdysvaltojen arabiliittolaisilla on suhteet poikki Israeliin, vaikka Yhdysvallat sitä tukeekin.
Grafiikka näyttää, miten Yhdysvaltojen liittolaiset Arabian niemimaalla suhtautuvat Iraniin ja Israeliin. Näkymää saa vaihdettua painamalla maan nimeä yläpalkissa:
Kokemattomat ”paraatiasevoimat”
Persianlahden maiden kääntyminen Yhdysvaltojen puoleen alkoi Irakin hyökkäyksestä Kuwaitiin vuonna 1990. Moni Arabian niemimaan valtio ryhtyi sen jälkeen puolustusyhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa, Mäkelä sanoo.
– Maat tulivat asteittain yhä riippuvaisemmiksi Yhdysvaltojen turvatakuista. Alkujaan uhka oli Irak ja sittemmin myös Iran.
Nyt arabimaiden luottamus Yhdysvaltoihin on rakoillut. Syynä ovat Iranin vastaiskut sodassa.
– Iranin vastaus oli ennennäkemätön ja odottamaton, Mäkelä sanoo.
Iranin aiheuttama tuho herätti arabiliittolaisissa ärtymystä Yhdysvaltoja kohtaan.
– Yhdysvaltojenkin resurssit ovat rajalliset, ja alkuvaiheessa se priorisoi Israelin suojaamista. Arabimaat eivät olleet valmistautuneet iskuihin kovin hyvin, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan osalla arabimaista on niin sanotut ”paraatiasevoimat”. Videolla hän kertoo, mitä sillä tarkoittaa:
Kuka korvaisi Yhdysvallat?
Luottamuspula Yhdysvaltoihin konkretisoitui keväällä, kun Saudi-Arabia kielsi yhdysvaltalaisjoukoilta maaperänsä ja ilmatilansa käytön operaatiossa, joka tähtäsi Hormuzinsalmen avaamiseen. Vastatoimena Yhdysvallat uhkasi pysäyttää asetoimitukset Saudi-Arabialle.
Mäkelän mukaan juuri nyt Yhdysvaltojen ja Arabian niemimaan valtioiden suhteet ovat taitekohdassa.
– Arabimaat hakevat nyt uusia liittolaisia.
Alueen valtiot ovat lähentyneet esimerkiksi Pakistanin ja Turkin kanssa.
– Pakistanilla ja Saudi-Arabialla on sopimus puolustusyhteistyöstä, ja siinä on keskinäisen avun lausekkeet. Jos Saudi-Arabiaan hyökätään, Pakistan tulee sen avuksi, Mäkelä kertoo.
Elokuun alussa Turkki liittyi osapuoleksi maiden liittoon.
Turkilla on tärkeä rooli myös asemyyjänä. Yhdysvallat asettaa etusijalle aseiden toimittamisen Israelille, eikä Israel halua, että Yhdysvallat myy arabimaille kaikkein parasta teknologiaa, Mäkelä kertoo. Tällaisia ovat esimerkiksi F-35-hävittäjät.
– Turkki pystyy Nato-jäsenenä tuottamaan alueen maille Nato-standardien mukaista kalustoa, mutta silti hyvin edullisin hinnoin. Se on vallannut jalansijaa myös eurooppalaisilta aseteknologian tuottajilta alueella.
Naapurit Saudi-Arabian sylissä
Persianlahden valtatasapainoa horjuttaa myös Hormuzinsalmen epävakaus.
Öljy ja maakaasu ovat Persianlahden maille olennaisia vientituotteita. Iranin sodasta johtuva Hormuzinsalmen pitkittynyt sulku tekee loven niiden talouteen.
Tilanne lisää Saudi-Arabian vaikutusvaltaa naapureihinsa.
– Pienemmät valtiot Persianlahden rannalla joutuvat pyytämään Saudi-Arabialta lupaa maakuljetuksiin sen halki, Mäkelä sanoo.
Saudi-Arabialla on satamia myös lännessä, Punaisellamerellä. Siellä kuljetuksia haittaavat Iranin tukemat huthijoukot, jotka hallitsevat osaa Jemenistä. Ne iskevät saudiarabialaisia kuljetuksia vastaan.
– Huthit ovat yhtä sitkeitä kuin Iran. Ei näytä siltä, että tilanne rauhoittuu sotilaallisesti, vaan tarvitaan neuvotteluratkaisu, Mäkelä sanoo.
Hän korostaa, että Lähi-idän konfliktien alkusyynä on Palestiina-kysymys.
Ilman sopimusta Palestiinan tulevaisuudesta ei ole odotettavissa myöskään Israelin ja Iranin välien lientymistä eikä ratkaisevia muutoksia arabimaiden ulkosuhteissa, Mäkelä arvioi.
Testaa tietosi Arabian niemimaasta tietovisalla: