Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli vuoden 2026 jalkapallon MM-kisojen näkyvimpiä hahmoja, vaikka hän oli fyysisesti paikalla vain yhdessä pelissä.
Finaaliottelussa Trump jäi patsastelemaan voittoa juhlivan Espanjan joukkueen vierelle niin näkyvästi, että Fifan puheenjohtaja Gianni Infantinon piti ohjata häntä sivummalle.
Poliittisen historian professori Vesa Vares näkee Trumpin käytöksessä autoritaaristen johtajien piirteitä. Vares on kirjoittanut vuonna 2018 julkaistun tietokirjan jalkapallosta vallankäytön välineenä.
– Trumpin toiminta muistuttaa autoritaaristen johtajien tapaa toimia, hän muotoilee.
Vares pitää erityisen silmiinpistävänä, että Trump puuttui Yhdysvaltain maajoukkueen pelaajan Folarin Balogunin punaiseen korttiin.
Hänen mukaansa on ennenkuulumatonta, että valtionpäämies sekaantuu kentällä annettuun tuomioon.
– Se on tällaista ajattelua, että kaikki asiat voidaan muuttaa, kun sovitaan isojen poikien kesken.
Henkilökohtaista show'ta
Vares muistuttaa, että kyseessä ei ole uusi ilmiö. Miesten jalkapallon MM-kisat ovat olleet vuosikymmeniä areena, joka on mahdollistanut maan tai sen johtajan ulkokuoren kiillotuksen.
Tilaisuus on valtionpäämiehille houkutteleva, ja toisaalta on luontevaa, että isäntämaa korostaa saavutuksiaan.
– Poliitikko olisi aika taitamaton, jos ei yrittäisi jollakin tavalla hyödyntää urheilua ajatellen, kuinka valtavia ihmismassoja se liikuttaa sekä fyysisesti että tunteellisesti.
Trumpin käytöstä ei silti pitäisi suoraan rinnastaa historian diktaattoreihin, Vares sanoo.
Toisin kuin Italian Benito Mussolinilla tai Venäjän Vladimir Putinilla, Trumpilla ei ole tarvetta todistaa oman maansa mahtavuutta.
– Hän on valmiiksi sitä mieltä, että hänen maansa on ykkönen kaikessa.
Autoritaarisilla johtajilla on usein ollut tarve osoittaa maansa suuruutta altavastaajan asemasta.
Trumpin kohdalla kyse ei ole yhteiskunnan maineen kiillotuksesta tai ideologian ajamisesta, vaan kenties henkilökohtaisesta toiveesta olla parrasvaloissa, pohtii Vares.
Pelikirja on muuttunut
Poliittinen vaikuttaminen on aina ollut osa MM-kisoja, mutta sen luonne on Vareksen mukaan muuttunut.
– Aiemmin politiikan saattoi nähdä selvemmin, kun oli fasismin MM-kisat ja natsismin olympiakisat, tai ne liittyivät selkeästi kansankunnan rakentamiseen.
Vares viittaa Italian vuoden 1934 jalkapallon MM-kisoihin ja vuoden 1936 olympialaisiin, jotka olivat natsi-Saksan isännöimät.
Nykyään näyttämöllä korostuvat Vareksen mukaan ennen kaikkea kaupallisuus. Se näkyy muun muassa paisuvina kisoina ja kasvavina sponsorisopimuksina.
Tänä vuonna kuohuntaa aiheuttivat lippujen korkeat hinnat sekä ylimääräiset juomatauot, joiden spekuloitiin palvelevan mainostajia.
Historiankirjoihin viimeisimmistä kisoista kuitenkin jää Vareksen mukaan outous.
Punaiseen korttiin puuttumisen lisäksi kummallista oli, että pääjärjestäjä Yhdysvallat on aktiivisessa sodassa yhden osanottajamaan, Iranin kanssa.
– Iran pelasi siellä käytännössä normaalisti. Eihän tällaista olisi aikaisemmin pystytty kuvittelemaan.
Tällaisia räikeitä esimerkkejä historiassa on
Italian diktaattori Benito Mussolini oli ensimmäinen valtiopäämies, joka käytti MM-kisoja systemaattisesti poliittiseen tarkoitukseen.
– Kisat olivat fasistisen järjestelmän markkinointia, tosin eivät kauhean päällekäyvästi, Vares sanoo.
Vuoden 1934 kisojen tavoite oli todistaa, että italialaisilla on organisaatiokykyä ja taistelutahtoa – sekä urheilukentillä että sen ulkopuolella.
Mussolini jopa osti julkisesti lippuja otteluihin esiintyäkseen näennäisesti kansanmiehenä, vaikka hänellä oli katsomossa oma aitio.
Argentiinan vuoden 1978 MM-kisoja pidetään yhtenä jalkapallohistorian kiistanalaisimmista. Järjestäjämaa oli nimittäin verinen sotilasdiktatuuri.
Kisoilla yritettiin kiillottaa maan imagoa, vaikka maassa oli tuhansia poliittisia vankeja. Salainen kidutus- ja pidätyskeskus sijaitsi vain reilun kymmenen korttelin päässä Estadio Monumental -stadionilta, kisojen päänäyttämöltä.
Kisojen kiistanalaiseksi hetkeksi jäi hämmentävä Argentiinan 6–0-voitto Perusta. Argentiina tiesi etukäteen, että sen piti tehdä vähintään neljä maalia päästäkseen finaaliin.
Ottelusta on liikkunut vuosikymmeniä epäilyjä poliittisesta painostuksesta, mutta kiistattomia todisteita siitä ei ole. Argentiinan diktaattori Jorge Videla kuitenkin kävi Perun joukkueen luona ennen ottelua.
Tapaus vaikutti osaltaan siihen, että nykyään kaikki ratkaisevat lohko-ottelut pelataan samanaikaisesti.
Vuonna 2018 jalkapallon MM-kisat järjestettiin Venäjällä. Neljä vuotta aikaisemmin Venäjä oli jo hyökännyt Ukrainaan ja vienyt siltä Krimin.
Presidentti Putin piti kisoja tilaisuutena nostaa maansa tasavertaiseksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.
Termi sportswashing eli urheilupesu alkoi yleistyä Venäjän MM-kisojen isojen aikana. Sillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa esimerkiksi valtiot kiillottavat mainettaan urheilulla.
Qatarin kisoja on pidetty esimerkkinä kisojen kaupallistumisesta. Ne olivat tiettävästi kalleimmat jalkapallon MM-kisat koskaan: kokonaiskulujen arvioitiin olevan yli 200 miljardia euroa.
Vareksen mukaan Qatarin kisat olivat esimerkki, miten pieni maa voi ostaa itselleen näkyvyyttä ja asemaa kansainvälisellä kentällä.
– Money talks, hän tiivistää.
Qatarin kisat nostivat siirtotyöläisten olot puheenaiheeksi. Järjestöt dokumentoivat laajasti esimerkiksi palkkojen maksamatta jättämisiä ja vaarallisia työoloja. Työntekijöitä kuoli rakennustöiden aikana.