Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyökkäsi eilen torstaina jälleen maan vaalijärjestelmää vastaan.
Trump väittää, että sekä sähköiset äänestyslaitteet että postiäänestäminen ovat alttiita huijauksille.
Hän väitti esimerkiksi, että Kiina olisi saanut haltuunsa luvattomasti 220 miljoonan amerikkalaisen äänestystiedot.
Trumpin mukaan Kiina olisi myös varastanut, ostanut tai hakkeroinut kymmenen miljoonan ihmisen äänestysdatan 18 osavaltiossa vuoden 2020 presidentinvaaleissa, jotka Trump hävisi.
Hänen mukaansa olisi myös todistettu, että Kiina pyrki kyseisissä vaaleissa hyödyntämään suhteitaan suuriin yhdysvaltalaisiin yhtiöihin ja yritti saada varakkaat yritysjohtajat kääntämään selkänsä Trumpille.
Räikeillä väitteillään Trump pyrkii todennäköisesti valmistelemaan maaperää uusille vaalivilppisyytöksille marraskuun välivaaleissa. Niissä presidentin puoluetta saattaa odottaa uusi vaalitappio.
Valkoinen talo julkaisi torstaina asiakirjoja, jotka väitetysti todistavat Kiinan sekaantumisen vaaleihin. Osa niistä oli sensuroitu.
Turun yliopiston tutkijatohtori Oscar Winberg pitää huolestuttavana, että Yhdysvaltain presidentti esittää toistuvasti vakavia syytöksiä, joilta uupuvat todisteet.
– Samalla tiedämme, että Trump esittää koko ajan valheita tai epätotuuksia. Hänen sanaansa ei voi luottaa, etenkään näissä asioissa.
Winbergin mukaan Kiinan osuutta vuoden 2020 presidentinvaaleissa on tutkittu ja käsitelty kongressissa.
– Demokraattien lisäksi on myös republikaaneja, jotka ovat avoimesti sanoneet, ettei Kiinan sekaantumisesta ole näyttöä.
Winbergin mukaan on tietenkin mahdollista, että uusia todisteita vielä ilmaantuu.
Aiemmat väitteet tyrmätty tylysti oikeudessa
Trumpin leiri on vuonna 2020 häviämiensä presidentinvaalien jälkeen tehtaillut kymmeniä rikosilmoituksia väitetystä vaalivilpistä eri puolilla Yhdysvaltoja.
Osan niistä Trumpin lakitiimi perui itse ennen oikeudenkäyntien alkamista. Osan eri osavaltioiden oikeuslaitokset tutkivat perinpohjaisesti.
Lopputulos on ollut sama kaikissa oikeuden ratkaisemissa tapauksissa: Laajaa vaalivilppiä ei ole tapahtunut.
Myös edustajainhuoneen republikaaniryhmän silloinen puheenjohtaja Liz Cheney totesi helmikuussa vuonna 2021, ettei Trumpin lähipiirin levittämä sanoma vaalien varastamisesta ole totta.
– Näimme yli 60 oikeustapausta, joissa tuomarit – joista osa on presidentti Trumpin ja muiden republikaanipresidenttien nimittämiä – tutkivat todisteita ja totesivat, ettei laajaa vaalivilppiä ollut.
Joissakin väitettyyn vaalivilppiin liittyvissä oikeustapauksissa rikosilmoitusten perustelut olivat niin heikot, että niiden tehtailuun osallistuneita asianajajia on rangaistu.
Esimerkiksi Michiganin osavaltio pyysi lakimiesten luvista vastaavaa viranomaista tutkimaan, pitäisikö Trumpin asianajajilta evätä oikeus harjoittaa ammattiaan, koska he pyrkivät kumoamaan vaalituloksen valheellisiin väitteisiin perustuvia rikosilmoituksia tehtailemalla.
Tutkija Oscar Winbergin mukaan Trumpin väitteiltä puuttuu edelleen perusteet.
– Asiaa on ehditty tutkia nyt viiden vuoden ajan. Trumpin puheille ei vieläkään ole mitään perusteita eikä hän ole itsekään kyennyt antamaan vaalivilpistä mitään näyttöä.
Trump yritti itse varastaa vaalit
Ironisen sävyn Trumpin väitteille antaa se, että presidentti pyrki itse varastamaan vaalit sen jälkeen, kun hänen tappionsa varmistui.
Trump painosti Georgian osavaltion korkeinta vaaliviranomaista löytämään voittoon tarvittavat 11 000 ääntä.
Lisäksi Trumpin entinen varapresidentti Mike Pence on sanonut, että Trump ohjeisti häntä painostamaan Arizonan kuvernööriä Greg Douceyta kumoamaan osavaltion vaalituloksen.
Pencen mukaan hän päätti olla tottelematta presidentin määräystä.
Trump yritti myös estää Penceä vahvistamasta vaalitulosta kongressissa. Kyseinen lähinnä seremoniallinen tehtävä on perinteisesti kuulunut varapresidentille.
Pencen tottelemattomuus rikkoi Trumpin ja hänen varapresidenttinsä välit.
Trumpin kiukku ja toistuvat perättömät väitteet varastetuista vaaleista johtivat valtaviin mellakoihin ja Yhdysvaltain kongressitalon valtaamiseen tammikuun 6. päivä vuonna 2021.
Trump sai lopulta virkarikossyytteet muun muassa kapinaan kiihottamisesta ja yrityksestä estää virallinen menettely.
Tutkija näkee syytä huoleen
Trump on korostanut marraskuun välivaalien tärkeyttä ja todennut joutuvansa takuulla uudestaan virkasyytteeseen, mikäli demokraatit voittavat kongressiin enemmistön vaaleissa.
Winbergin mukaan vuoden 2021 tapahtumat ja Trumpin viimeöiset puheet antavat syytä huoleen.
– Huolissaan pitäisi olla jo ennen vaaleja. Kongressin valtaamiseen johtaneet mellakat eivät syntyneet päivässä.
Winbergin mukaan Trump pyrki yhdessä liittolaistensa kanssa luomaan vaikutelmaa varastetuista vaaleista useiden kuukausien ajan. Samalla Trump antoi kannattajiensa ymmärtää, että hän seisoisi niiden ihmisten takana, jotka ryhtyvät fyysisesti haastamaan vaalitulosta.
– Tällä hetkellä pitää olla aina huolissaan, kun Yhdysvalloissa on vaalit, Winberg toteaa.