Juttu tiivistettynä
Yle selvitti, miten YK:n jäsenvaltiot ovat äänestäneet yleiskokouksen päätöslauselmista 2000-luvulla. Selvityksen perusteella Yhdysvallat on eristäytymässä muusta maailmasta – myös sen Nato-liittolaisista ja Euroopan unionista.
– YK ei kiinnosta Yhdysvaltoja vähääkään, sanoo emeritusprofessori Martti Koskenniemi nähdessään Ylen selvityksen tulokset.
Koskenniemellä on takanaan pitkä ura kansainvälisen oikeuden professorina. Sitä ennen hän työskenteli 16 vuotta YK-asioihin keskittyneenä ulkoministeriön virkamiehenä.
Aineistosta selviää, että jopa Venäjä on äänestänyt yleiskokouksissa selvästi yhdenmukaisemmin EU- ja Nato-maiden kanssa kuin Yhdysvallat. Ilmiö ei ole uusi, mutta Donald Trumpin kaudella railo liittolaisten välillä on revennyt.
Grafiikka näyttää, kenen puolelle Nato- ja EU-maiden äänet ovat kallistuneet, kun Venäjä ja Yhdysvallat ovat olleet yleiskokouksen äänestyksissä erimielisiä:
Joe Bidenin presidenttikaudella (2021–2024) transatlanttinen yhtenäisyys oli huipussaan. Länsiliittouma äänesti tuolloin hetken aikaa enemmän Yhdysvaltojen kuin Venäjän kantojen mukaisesti.
Muutoin Venäjä on jo pitkään äänestänyt Yhdysvaltoja useammin EU- ja Nato-maiden kaltaisesti, ja Trumpin toisen kauden alussa länsi hajosi näyttävästi.
Näin selvitys tehtiin
Kartta alla näyttää Nato- ja EU-jäsenmaat:
Rauha ja siirtomaa-asiat jakavat länttä
Länsiliittouman hajaannusta selittää Yhdysvaltojen ”erittäin poleeminen” äänestyskäyttäytyminen, Koskenniemi sanoo.
Trumpin hallinto vastustaa äänestyksissä kaikkia YK-hankkeita, jos niissä edes mainitaan yksittäisiä termejä, jotka provosoivat Trumpia. Tällaisia ovat esimerkiksi ”monimuotoisuus” ja ”misinformaatio”.
Alla oleva taulukko näyttää vuoden 2025 yleisimmät äänestysaiheet, joista Yhdysvallat ja Venäjä äänestivät keskenään eri lailla. Prosenttilukemat kertovat, miten suuri osa EU- ja Nato-maiden äänistä oli yhteneviä Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa.
Aihenimikkeet ovat YK:n määrittelemiä:
Yhdysvallat on jo tottunut häviämään äänestyksiä, arvioi YK-politiikan asiantuntija Richard Gowan International Crisis Group -järjestöstä.
Hänen mukaansa Trumpin politiikkaan kuuluu, että Yhdysvallat asemoituu muuta maailmaa vastaan varsinkin Israel- ja Kuuba-aiheisissa äänestyksissä.
– Kun Yhdysvallat äänestää Kuubasta, se ei välitä äänestyksen lopputuloksesta. Republikaanit haluavat vain pitää kuubalaiset kannattajansa tyytyväisinä Miamissa, Gowan sanoo.
Videolla Trump piikittelee YK:ta yleiskokouksessa syyskuussa 2025:
USA:lla tapana kääntää takkinsa
Venäjä näyttäytyy emeritusprofessori Koskenniemen mukaan vakaana YK-jäsenenä Yhdysvaltoihin verratessa.
– Siinä missä Yhdysvaltojen poliittinen johto on täysiä diletantteja ja ulkopolitiikka farssinomaista, en usko, että Venäjän tilanne on lainkaan yhtä huono.
Koskenniemi korostaa, että hän ei tunne Venäjän YK-politiikkaa yhtä syvällisesti kuin Yhdysvaltojen. Hänen mukaansa juuri Yhdysvallat on jo pitkään ollut ”tavattoman epäluotettava yhteistyökumppani” YK:ssa, mikä näkyy sen äänestysvalinnoissa.
Yhdysvallat suhtautuu nykyisin jopa vihamielisesti joihinkin YK-hankkeisiin, joissa se oli ennen itse aktiivinen, Koskenniemi sanoo.
Esimerkkinä tällaisesta hankkeesta hän mainitsee kansainvälisen rikostuomioistuimen. YK:n enemmistö loi tuomioistuimen vuonna 1998, ja Yhdysvallat oli perustajien joukossa. Maa kuitenkin jättäytyi pois toiminnasta vuonna 2002 eli ennen kuin tuomioistuin pääsi edes aloittamaan työnsä.
Sittemmin Trumpin hallinto on asettanut tuomioistuimen syyttäjille ja tuomareille pakotteita.
Turvallisuusneuvosto on lännen ”viimeinen oljenkorsi”
Yhdysvallat äänestää yleiskokouksissa toisin kuin muu länsi, mutta YK:n turvallisuusneuvostossa liittolaisuus Atlantin yli on vielä säilynyt.
– Kysymykset turvallisuuspolitiikan kovassa ytimessä ovat viimeinen oljenkorsi, joka pitää länsiliittoumaa enää yhdessä, Koskenniemi toteaa.
On hyvin harvinaista, että turvallisuusneuvoston pysyvät eurooppalaisjäsenet Ranska ja Britannia päätyvät Venäjän kannalle, Yhdysvaltoja vastaan.
Grafiikka näyttää, että Ranska ja Britannia ovat äänestäneet turvallisuusneuvostossa useimmiten Yhdysvaltojen kannan mukaisesti:
Venäjän kannat ovat aina olleet turvallisuusneuvostossa kauempana eurooppalaisista jäsenistä kuin Yhdysvaltojen, sanoo yhdysvaltalainen asiantuntija YK:n sisältä. Trumpin aikana tämäkään ei ole enää yhtä selvää.
Yle ei kerro asiantuntijan nimeä, koska hän ei saa julkisesti arvioida turvallisuusneuvoston jäseniä.
– Kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeusasiat ovat erottaneet Venäjää ja Länsi-Eurooppaa toisistaan. Mutta nyt ne uhkaavat erottaa myös Euroopan Yhdysvalloista, asiantuntija kertoo.
Mitä tekevät yleiskokous ja turvallisuusneuvosto?
Lähteet: YK, Suomen YK-liitto.
Uhkailua veto-oikeudella
Suuri osa turvallisuusneuvoston äänestyksistä koskee aseellisia konflikteja. Näissä Ranska ja Britannia ovat tavallisesti asettuneet Yhdysvaltojen tueksi.
Yhdysvaltalaisen asiantuntijan mukaan asetelmaan on tullut säröjä, vaikka ne eivät vielä näy äänestystuloksissa.
– Viime vuonna neuvoston täytyi päättää, myöntääkö se vuoden lisäaikaa UNIFIL-rauhanturvaoperaatiolle Libanonissa. Yhdysvallat uhkasi käyttää veto-oikeuttaan ja kumota lisäajan myöntämisen, jos päätös sisältää sen mielestä vääränlaista kieltä, asiantuntija kertoo.
Hänen mukaansa Ranska ja Britannia taipuivat uhkauksiin, koska niille oli tärkeintä saada rauhanturvaamiselle jatkoa.
– Yleiskokouksessa eurooppalaisilla on aito mahdollisuus jättää Yhdysvaltojen vaatimukset huomiotta, koska siellä sillä ei ole veto-oikeutta, asiantuntija sanoo.
Videolla Yhdysvaltojen YK-edustaja Dan Negrea selittää, miksi maa poistui turvallisuusneuvostosta Ranskan puheenvuoron aikana 27.7.:
Vaalit ratkaisevat: autoritäärinen vai obamalainen linja?
Martti Koskenniemen mukaan Trumpin hallinto ei ymmärrä, miten YK toimii.
– Heillä ei ole mitään käsitystä monenkeskisestä ulkopolitiikasta: ei omista intresseistä, ei Yhdysvaltojen intresseistä, ei YK:n toiminnoista, ei kansainvälisestä hallinnosta ylipäänsä.
Miltä Yhdysvaltojen tulevaisuus YK:ssa sitten näyttää?
Koskenniemi maalaa kaksi vaihtoehtoa.
Yksi niistä on ”obamalainen” tie, jolloin Yhdysvallat suhtautuu edes osaan YK:n toiminnoista rakentavasti. Toinen vaihtoehto on se, että Yhdysvallat luisuu autoritääriseksi valtioksi, johon YK:n ei kannata enää panostaa.
Koskenniemen mukaan vastaus ratkeaa syksyllä, kongressin vaaleissa.
– Emme vielä tiedä, pidetäänkö marraskuussa Yhdysvalloissa vaalit, jotka ovat reilut ja vapaat, Koskenniemi sanoo.
Muokattu 4.8.2026 kello 12.49: Lisätty kartan alle tieto siitä, että Tanskan itsehallintoalueet Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Natoon mutta eivät EU:hun ja että niillä ei ole YK:ssa äänioikeutta.