Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti ensi töikseen keskiviikon Nato-huippukokouksen alla, että Yhdysvaltojen pitäisi hallita Grönlantia.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tyrmäsi Trumpin puheet Ylen haastattelussa Ankarassa.

– Emme voi missään nimessä hyväksyä tällaisia puheita. Suomi on tässä ehdottomasti Tanskan ja Tanskan alueellisen koskemattomuuden takana.
Näin on koko liittokunta, Valtonen sanoo.

Valtosen mukaan Nato-maiden pitää keskittyä kahteen käynnissä olevaan prosessiin. Tanska ja Yhdysvallat keskustelevat mahdollisesta puolustusyhteistyösopimuksen laajentamisesta. Lisäksi Naton sisällä parannetaan arktisen alueen turvallisuutta. Siinä Grönlanti on yksi osa.

– Me tiedämme Suomessa erityisen hyvin, että arktinen on paljon laajempi alue kuin kuin vain Grönlanti, mutta kaikki liittyy kaikkeen, joten keskitytään näihin prosesseihin, ja niiden niiden lopputulos sitten tulee olemaan varmasti hyvä ja riittävä myös Donald Trumpille.

Trump on huolissaan Yhdysvaltain taloudesta

Valtosen mukaan Trump haluaa eurooppalaisen Naton vahvistuvan myös Yhdysvaltain talouden takia. Yhdysvallat haluaa keskittää puolustuksen menot kohteisiin, jotka ovat heitä lähellä.

– Meillä Euroopassa aika usein unohtuu se, että jenkeillähän on nyt todella haastava taloudellinen tilanne. Myös heillä on aivan massiivisesti velkaa.

Hänen mukaansa Kiinan vahvistuessa malli, jossa yhdysvaltalaiset kuluttajat ostavat Kiinasta tavaraa ja Kiina ostaa Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja, alkaa pikkuhiljaa murentua. Yhdysvallat joutuu miettimään voivatko he loputtomasti ottaa velkaa.

Hormuzinsalmen käyttö ei saa maksaa

Suomi vaatii Hormuzinsalmen pysyvää avaamista ilman, että esimerkiksi Iran alkaa kerätä tulli- tai palvelumaksuja. Maksut olisivat Valtosen mukaan kansainvälisen oikeuden vastaista.

Nato-maiden näkemys on, että Iranista ei pidä tulla ydinasevaltiota. Tulitauon pitäisi säilyä ja neuvottelujen edetä sen aikana.

– Kaikilla oli pientä skeptisyyttä siihen, että näinköhän kuusikymmentä päivää, mikä tämä alkuperäinen suunnitelma oli, niin yleensäkään siihen riittää, että päästään näin komplekseista asioista sopimukseen, mutta sitä kohti pitää joka tapauksessa pyrkiä.

– Yhdysvaltain vastaiskut kohdistuivat Iranin sotilaskohteisiin sen vuoksi, että Iran oli oli iskenyt kauppamerenkulkuun.

Iskuja voi tehdä myös kaukaa

Valtosen mukaan kaikkien jäsenmaiden pitää ymmärtää, että puolustukseen satsaaminen on oman edun mukaista.

Hänellä on viesti kaukaisemmille kumppaneille, jotka eivät ehkä tunne nahoissaan Venäjän uhkaa samalla tavalla kuin me Suomi.

– Ei tarvitse olla maantieteellisesti vieressä, niin silti voi vastapuoli aiheuttaa merkittävää tuskaa, kuten nyt esimerkiksi Ukraina tekee kohdistamalla iskuja Venäjän sotilaallisiin kohteisiin, sotilasinfraan ja energiatuotantoon, joka kohdistetaan nimenomaan sodan rahoittamiseen.

Hän korostaa, että Ukraina on kyennyt nopeasti kehittämään muutamassa vuodessa hyvät kyvykkyydet.

Nato-kokouksen voi Valtosen mukaan sanoa onnistuneen, kun maat kertovat, kuinka paljon enemmän ne ovat satsanneet omaan puolustukseensa. Samalla saadaan askelmerkit myös lähivuosille.

– Sitten lähdetään kotiin, ja sanotaan, että Nato on vahvempi kuin koskaan.