Juttu tiivistettynä
Nato julkaisi vastikään raportin puolustusliiton puolustusmenojen kehityksestä.
Raportin mukaan kutakuinkin kaikki Naton jäsenmaat ovat saavuttaneet vuonna 2014 asetetun tavoitteen nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Jäsenmaiden puolustukseen käyttämiin varoihin voit tutustua alla olevan grafiikan avulla.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki sanoo, että kahden prosentin tavoitteeseen yltämisestä tiedotettiin jo Haagin huippukokouksessa vuosi sitten.
– On tietysti hyvä, että tilanne on säilynyt. Suuri osa jäsenmaista on lisäksi kyennyt lisäämään puolustusmenojaan vuoden takaisesta.
Linnainmäen mukaan raportin luvut eivät kuitenkaan ole täysin ruusuisia. Puolustusmenot eivät ole kasvaneet merkittävästi kaikkialla Euroopassa, vaikka Yhdysvallat olisi toivonut sitä.
Nato-maat, Espanjaa lukuun ottamatta, sitoutuivat viime vuonna nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Varsinaiset sotilasmenot on tarkoitus nostaa 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäksi 1,5 prosenttia on tarkoitus käyttää muihin puolustukseen liittyviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen.
Nato vahvistuu
Useimmilla mailla on vielä pitkä matka viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Toistaiseksi siihen ovat yltäneet Liettua ja Viro.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana trendi on ollut hyvin selvä. Käytännössä kaikissa jäsenvaltioissa puolustusmenot ovat nousseet, joissakin maissa hyvin merkittävästi, Linnainmäki sanoo.
Linnainmäki uskoo kehityksen jatkuvan samanlaisena, vaikka tilastoissa saattaakin näkyä vuosittaista vaihtelua, kun jäsenmaat kamppailevat budjettiensa kasvattamisen kanssa.
– Osa pääsee varmasti tavoitteisiin nopeammin ja toiset hitaammin. Pitkällä aikavälillä puolustusmenot joka tapauksessa nousevat ja Nato vahvistuu sotilaallisesti.
Jäseniä moneen lähtöön
Tutkija Joel Linnainmäen mukaan Naton jäsenmaat voidaan jakaa useaan eri koriin.
Jäsenistä osa ei edes yritä saavuttaa menotavoitteita. Esimerkiksi Espanjan ja Slovenian puolustusmenot ovat hyvin alhaiset.
Linnainmäen mukaan Slovenian uusi hallitus on kuitenkin kertonut aikovansa korjata tilannetta.
Toisessa korissa ovat sellaiset maat, jotka ovat selvästi kahden prosentin menotavoitteen yläpuolella ja etenevät hyvää vauhtia kohti tavoitteita. Linnainmäki mainitsee tällaisista maista esimerkkeinä Pohjoismaat, Saksan ja Turkin.
Viimeisessä korissa ovat maat, jotka ovat jo yltäneet tai ovat hyvin lähellä viiden prosentin tavoitteen saavuttamista. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Baltian maat ja Puola.
Maiden kohdalla korostuu maantieteellinen sijainti Venäjän läheisyydessä sekä lähihistoria Neuvostoliiton miehityksen alaisuudessa.
Kyseisten maiden intressit investoida puolustukseen ovat suuremmat kuin esimerkiksi Espanjalla, joka sijaitsee Länsi-Euroopassa.
Linnainmäen mukaan tavoitteisiin yltäminen vuoteen 2035 asetettuun aikarajaan mennessä on monelle maalle vaikea rasti.
Osa maista, Suomi mukaan lukien, kamppailee heikon julkisen talouden kanssa.
– Keskustelut puolustusmenojen kasvattamisesta vaikeutuvat, mitä kauemmas mennään Venäjän rajasta, Linnainmäki toteaa.
Yhdysvallat tilastokummajainen
Isossa kuvassa nähdyt ja tulevat panostukset tarkoittavat, että Naton puolustus ja pelote vahvistuu.
Linnainmäki ei ole varma siitä, riittääkö nykytilanne presidentti Donald Trumpille ja Yhdysvalloille.
– Trump ei varmasti ole tyytyväinen tahtiin, jolla puolustusmenoja nostetaan. Hän on hyvä keksimään uusia ongelmia, jotka nousevat hiertämään Naton ja Yhdysvaltojen suhteita.
Yhdysvallat erottuu tuoreessa Nato-raportissa tilastokummajaisena.
Maa on raportissa ainoa, jonka puolustusmenot suhteessa bkt:hen ovat laskeneet sitten vuoden 2014.
Linnainmäen mukaan asia selittyy sillä, että Yhdysvaltain talous on kasvanut. Todellisuudessa maan puolustusmenot ovat kasvaneet 14 prosentilla reilussa kymmenessä vuodessa.
– On ironista, että Trump arvostelee sitä, miten vähän rahaa muut Nato-maat käyttävät suhteessa Yhdysvaltoihin. Samalla Yhdysvallat kasvattaa itse puolustusmenojaan, mikä siirtää maalitolppaa vertailussa Yhdysvaltoihin.
Trump on myös sanonut, ettei Yhdysvaltojen tarvitse itse nostaa puolustusmenojaan 3,5 eikä 5 prosentin tavoitetasolle.
Presidentti perustelee kantaansa sillä, että Yhdysvallat on pitkään vastannut ylivoimaisesti suurimmasta osasta Naton puolustusmenoja.