ANKARA Suomen puolustushankintojen rahavirta kulkee Yhdysvaltoihin.
Yle pyysi puolustusministeriöltä ja Puolustusvoimilta tilastot, mistä maista Suomi ostaa aseet, järjestelmät ja puolustukseen liittyvät palvelut. Ne näyttävät Yhdysvaltojen ylivoimaisen suuren osuuden Suomen hankinnoissa.
Suomen ostosten loppusumma on koko Euroopan kärkeä ostoissa Yhdysvalloista, tutkimuslaitos Bruegelin tilastot paljastavat.
Suomi on ostanut Yhdysvalloista tällä vuosikymmenellä jopa enemmän kuin kotimaasta.
Tätä selittää ennen muuta hävittäjähankinta. Mutta lukuja ei oikeastaan kannata katsoa ilman hävittäjiä ja niiden aseistusta: F-35 -hävittäjät ovat Suomen kaikkien aikojen kallein ostos, ja Suomi osti edellisetkin hävittäjänsä Yhdysvalloista.
– Vastaavaa, kilpailukykyistä tai kilpailussa voittavaa ratkaisua ei ole muualta löytynyt, kertoo Juha-Matti Ylitalo, apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta. Laitos kilpailuttaa ja tekee Suomen puolustushankinnat.
Suomen ensimmäinen kriteeri valinnoissa on suorituskyky: tarkoitus on ostaa parhaiten Suomen uhkaan vastaavia aseita ja järjestelmiä.
Tämä on kääntynyt Yhdysvaltojen eduksi.
Hävittäjäostojen myötä on tehty paljon niihin liittyviä asekauppoja.
Myös kehittyneitä ohjuksia on vaikea löytää muualta. Esimerkiksi amerikkalaisten Amraam-ohjus on vuosikymmenien työn tulos eikä vastaavan valmistaminen onnistu noin vain.
Suomi tilasi 90-luvulla Hornet-hävittäjät Yhdysvalloista McDonnell-Douglasilta, joka on nykyisin osa Boeingia. Sen jälkeen niihin on hankittu esimerkiksi ohjuksia ja päivityksiä Yhdysvalloista.
Tulevat F35-hävittäjät valmistuvat amerikkalaisen Lockheed Martinin tehtaalla.
Israel on ”tarjoaja muiden joukossa”
Toiseksi eniten ulkomaisia ostoja Suomi on tehnyt Israelista. Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmä on israelilainen, ja sieltä on ostettu myös esimerkiksi Gabriel-meritorjuntaohjuksia. Maa tuottaa suorituskykyisiä aseita, joita on jo testattu sotimisessa.
Kun Israelin sota Gazassa oli enemmän otsikoissa, puolustusvoimista arvioitiin, että Israelista tuskin harkitaan uusia hankintoja. Mutta hankintoja tekevä logistiikkalaitos ei ole saanut puolustusministeriöstä ”ohjausta”.
– Tällä hetkellä Israel on yksi tarjoaja muiden joukossa, Ylitalo sanoo.
Muun Euroopan osa Suomen aseostoissa on toistaiseksi niukka. Merkittävimpiä hankintoja ovat ruotsalainen taisteluohjausjärjestelmä merivoimien uusiin korvetteihin, olalta laukaistavat panssarintorjuntaohjukset ja ranskalaiset kehittyneet tutkat.
Etelä-Koreasta Suomi ostaa K9-panssarihaupitseja eli tykkejä.
Lähes yhtä paljon rahaa kuin Yhdysvaltojen kauppoihin Suomi on käyttänyt myös kotimaassa. Hankinnat sisältävät aseita sekä paljon tukea: panssariajoneuvoja, ammuksia, lentopetrolia, hävittäjien huoltoa, kiinteistöjen vuokria.
Mutta Suomi ei itse tuota kehittyneitä asejärjestelmiä esimerkiksi ilmatorjuntaan, joten ne on hankittava muualta.
Suomi yrittää hyötyä ulkomaisista ostoista: Patria on koonnut hävittäjiä Suomessa ja kokoaa F-35:n moottoreita. Pian Insta huoltaa amerikkalaisia raketinheitinjärjestelmiä, joita käyttää myös moni muu Euroopan maa. Ne ovat palveluita, joita suomalaisyritykset voivat myydä muualle.
Suomi ja Eurooppa ovat riippuvaisia amerikkalaisesta teknologiasta
Kymmenen vuoden aikana Suomi on ostanut tai saanut ostolupia Yhdysvalloista dollareissa laskettuna neljänneksi eniten Euroopan maista.
Bruegelin keräämät luvut ovat asekauppailmoituksia, eli Yhdysvaltain myöntämiä ostolupia. Kaikki niistä eivät ole johtaneet kauppoihin, eikä osa kaupoista toisaalta näy tilastossa. Tilasto kuitenkin näyttää, mitkä maat Yhdysvaltain aseita haluavat ostaa ja mitä maita luvilla suositaan.
Suomen osuus on 42,3 miljardia dollaria vuosina 2008-2026.
Tästä F-35 -hävittäjien osuus on noin kymmenen miljardia euroa.
Se on valtava määrä rahaa, kun huomioi Suomen kansantalouden koon. Suomea enemmän Yhdysvalloista ovat dollareissa laskettuna ostaneet vain Saksa, Puola ja Turkki.
– Siteeraan kollegaani toisesta rajavaltiosta: ei meillä ole varaa odotella, että Euroopassa syntyisi jotain kilpailukykyistä, sanoo Logistiikkalaitoksen Ylitalo.
Euroopan aseostot selviävät Yhdysvaltojen myöntämistä myyntiluvista, joita on tutkinut eurooppalainen tutkimuslaitos Bruegel.
Amerikasta ostaminen voi olla lyhyellä aikavälillä Euroopan etu, koska saatavilla on luotettavaa huipputeknologiaa. Mutta siitä voi tulla ongelma.
Eurooppa on riippuvainen Yhdysvalloista erityisesti korkeassa teknologiassa. Näitä ovat ohjusten suuntausjärjestelmät, viestintäjärjestelmät ja esimerkiksi kehittyneimmät hävittäjät.
– Kun siitä tulee geopoliittista syistä epäluotettavaa, siitä tulee iso rasite, joka on otettava huomioon, sanoo ekonomisti, Bruegel-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Guntram Wolff.
Suomi näkee asian toisin. Suomen ostokset ovat Ylitalon mukaan Euroopan valtavirtaa. Kuten F35-hävittäjät, joita on hankkinut 13 Euroopan maata. Iso määrä samaa hävittäjätyyppiä on Euroopalle vahvuus.
– Olemme me riippuvaisia, mutta en näe asiaa niin, että se olisi operatiivinen tai strateginen riski, Suomen Ylitalo sanoo.
Suurvallan teollisuudella on etumatka analytiikassa, tekoälyssä, algoritmeissa, avaruustiedustelussa, viestinnässä, hän arvioi.
Saksan, Puolan ja Pohjoismaiden päätökset ratkaisevat, painotetaanko kauppaa Eurooppaan vai jatkuvatko isot ostot Yhdysvalloista, Wolff sanoo.
Yhdysvallat palkitsee ja uhkailee
Yhdysvallat puskee Eurooppaa olemaan vahvempi. Mutta se tekee sen sen tavalla, joka ei miellytä Eurooppaa: vähentämällä tukeaan Euroopalle.
Nato-maiden johtajat kokoontuvat huippukokoukseen Turkin Ankarassa tiistaina ja keskiviikkona. Donald Trump haluaa nähdä numerot: ovatko Euroopan maat panneet toimeksi ja lisänneet rahaa puolustukseen, tai onko niillä ylipäätään uskottava puolustus.
Suosikeilleen Yhdysvallat lupaa ohituskaistaa asekaupoissa, pääsyä johtajien puheille ja puolustusinvestointeja.
Suomi kuuluu Yhdysvaltojen mielestä esimerkkimaihin. Niihin, jotka eivät ole käsi ojossa vaan käsi ylhäällä - tekevät osansa ja haluavat yhteistyötä ja puolustusinvestointeja, kuten Yhdysvaltojen uuden puolustuspolitiikan arkkitehti, puolustusministeriön virkamies Elbridge Colby sanoi kesäkuussa. Silloin Yhdysvallat kutsui muutaman maan keskustelemaan uudesta työnjaosta Norjaan Bergeniin, myös Suomen.
Yhdysvallat toivoo voivansa siirtää etujoukolle tehtäviä, joista se itse luopuu Euroopassa.
Niille maille, jotka eivät investoi Yhdysvaltojen mielestä riittävästi puolustukseensa, on luvassa rangaistus.
”Eurooppa on laahannut puolustuksessa perässä vuosikymmeniä”
Yhdysvallat haluaa siirtää painoa Euroopan hartioille ja keventää omia sitoumuksiaan. Tällainen on esimerkiksi kriisiajan tuki, jossa amerikkalaisjoukot tulisivat Euroopan avuksi, jos maat tarvitsisivat apua ja artikla 5 otettaisiin käyttöön.
Tämä niin sanottu joukkomalli on Naton puolustuksen ydintä.
Yhdysvallat ilmoitti, että että se ei lähetä niin paljon sotilaita, hävittäjiä ja esimerkiksi sukellusveneitä kuin se aiemmin on luvannut. Se aikoo myös vähentää joukkojaan, joita on pysyvästi sijoitettuna eri Euroopan maihin.
Yhdysvallat tulee katumaan tätä myöhemmin, sanoo brittiläis-amerikkalainen tutkija, Brookings-instituutin Fiona Hill.
Vaikka Yhdysvallat on aina halunnut Euroopan tekevän enemmän, Eurooppa on ollut sille eräänlainen lentotukialus, josta se on voinut kohdistaa voimaansa sinne minne on tarvittu.
– Yhdysvaltojen valta tulee heikkenemään, ja sitä he tulevat katumaan, kun vetäytymistä aikanaan arvioidaan.
Mutta samaan hengen vetoon Hill sanoo, että Euroopan on tietenkin selvittävä ilman amerikkalaisia apujoukkoja. Eurooppa on laahannut puolustuksen kehittämisessä jäljessä vuosikymmenet. Ei riitä, että puolustuskyky paranee pitkällä aikavälillä, vaan nyt on kiire.
Hill sanoo, että Yhdysvaltojen nykyiseen hallitukseen ei voi luottaa. Mutta se ei tarkoita, etteikö Yhdysvalloissa haluttaisi käydä kauppaa ja tehdä yhteistyötä Euroopan kanssa. Siitä ovat kiinnostuneita suuryritykset, isot kaupungit ja eri osavaltiot, jotka tarvitsevat työpaikkoja ja tuloja.
Euroopan teollisuudesta puuttuu tehoja
Jotta Nato saataisiin pysymään kasassa, pääsihteeri Mark Rutte yrittää käyttää kaikki keinot: patistaa Eurooppaa ja suostutella Yhdysvaltoja.
Eurooppalaisten aseostoksilla on merkitystä Yhdysvaltojen taloudelle: ne ylläpitävät Amerikassa 195 000 työpaikkaa, Rutte muistutti Financial Timesissä.
Mutta Yhdysvaltojen omiin ostoihin nähden ulkomaisilla asiakkailla ja varsinkaan eurooppalaisilla ei ole paljon merkitystä, laskee Bruegelin tutkija Guntram Wolf.
Yhdysvaltojen puolustusteollisuuden tuotannosta noin 20–30 prosenttia menee ulkomaisille asiakkaille. Tästä neljänneksen ostavat eurooppalaiset.
Eurooppalaisten ostot olivat suurimmillaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt ne ovat jälleen laskeneet hieman.
Yhdysvaltojen tehtaista ei kuitenkaan putkahtele maailmalle riittävää määrää aseita, koska Ukrainan ja Lähi-idän sodissa kulutus on ollut kovaa. Siksi Yhdysvallat haluaisi Euroopan tuottavan enemmän.
Mutta tahti ei riitä, ei Yhdysvalloille eikä Euroopalle. Ja Euroopan pitäisi olla tästä erityisen huolissaan, sillä Venäjä on Euroopan naapuri, ei Yhdysvaltojen.
Yhdysvaltojen Nato-lähettiläs Matthew Whitaker valitti Ankaran Nato-kokouksen alla, että Euroopassa tapahtuu liian vähän yritysten yhdistymisiä ja yhteishankkeita, ja se tuottaa liian vähän esimerkiksi pitkän matkan täsmäohjuksia ja ilmatorjuntajärjestelmiä. Juuri näistä on pulaa maailmanlaajuisesti.
Yhdysvallat on itsekäs, mutta niin ovat eurooppalaisetkin
Euroopassa kaikki haluaisivat vahvemman Euroopan. Kunhan ei tarvitse itse luopua mistään.
Nyt pitkin Natoa puhutaan siitä, että kysyntää pitäisi koota yhteen ja tarjontaa laajentaa. Ja maiden pitäisi muuttaa asennettaan niin, että ei tarvita parasta, vaan kyllin hyvä riittää.
Tämä olisi valtava ajattelutavan muutos, Wolff sanoo. Parasta ostamalla on pyritty olemaan sotilaallisesti ylivoimaisia vastustajaan nähden.
Monella maalla on omaa aseteollisuutta, ja se on osa itsemääräämisoikeutta. Wolff muistuttaa, että Eurooppa maksaa lisähintaa siitä, että se ei anna markkinoiden toimia vapaasti.
Yhteisten projektien perinne ei ole kovin vahva. Suomeakaan ei saa helposti mukaan eurooppalaisiin yhteisprojekteihin.
– Jos siellä ei ole johtovaltiota vetämässä projektia, niin projekti ei tule Euroopassa menemään koskaan maaliin, Ylitalo sanoo.
Onnistuneitakin esimerkkejä on. Parhaillaan valmistetaan suomalaisia Patrian 6x6 -ajoneuvoja, joita tilaa moni muukin. EU on tukenut euroilla sitä vaivannäköä, mikä tulee yhteistyön tekemisestä.
Muokattu 7.7. klo 18:36: Juttuun on lisätty kappale, joka kertoo, mitä Bruegelin keräämät ostolupatiedot tilastoivat.
Korjaus 6.7. klo 13:43: Juttuun on korjattu tieto, että Suomi tilasi Hornetit McDonnell-Douglasilta, joka on nykyään osa Boeingia. Aiemmin jutussa kerrottiin, että koneet tilattiin Boeingilta.