Juttu tiivistettynä

Yhdysvallat ja Iran solmivat eilen keskiviikkona 14 kohtaa sisältävän aiesopimuksen sodan lopettamisesta.

Yhdysvaltain julkistama sopimusteksti vahvistaa monet mediassa esillä olleet väitteet aiesopimuksen sisällöstä.

Aiesopimuksessa Yhdysvallat, Iran ja maiden liittolaiset sitoutuvat lopettamaan sotatoimet ja uhkaukset toisiaan vastaan. Samalla Hormuzinsalmi on tarkoitus avata meriliikenteelle välittömästi.

Neuvotteluja lopullisesta sodan päättävästä sopimuksesta jatketaan seuraavan kahden kuukauden ajan.

Lopullisessa sopimuksessa Iranin on määrä sitoutua rajoittamaan ydinohjelmaansa ja luopua ydinaseen tavoittelusta.

Yhdysvaltain on taas tarkoitus siirtää joukkonsa pois Iranin läheisyydestä, vapauttaa Iranilta jäädytettyjä varoja ja poistaa Iraniin kohdistettuja kansainvälisiä talouspakotteita.

Yhdysvaltojen on myös määrä rahoittaa maan jälleenrakennusta vähintään 300 miljardilla dollarilla.

Lue Yhdysvaltain ja Iranin aiesopimus sanasta sanaan:

1 — Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta sekä niiden liittolaiset nykyisessä sodassa allekirjoittavat tämän yhteisymmärryspöytäkirjan julistaakseen sotilasoperaatioiden välittömän ja pysyvän lopettamisen kaikilla rintamilla, mukaan lukien Libanonissa, ja sitoutuvat tästä lähtien olemaan aloittamatta mitään sotaa tai sotilasoperaatiota toisiaan vastaan, pidättäytymään uhkailusta tai voimankäytöstä toisiaan vastaan sekä turvaamaan Libanonin alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin. Lopullinen sopimus vahvistaa sodan pysyvän lopettamisen kaikilla rintamilla, mukaan lukien Libanonissa, ja tämän kohdan muut määräykset.

2 — Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta sitoutuvat kunnioittamaan toistensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä pidättäytymään puuttumasta toistensa sisäisiin asioihin.

3 — Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta sitoutuvat neuvottelemaan ja saavuttamaan lopullisen sopimuksen enintään 60 päivässä, mutta neuvotteluja voidaan pidentää molemminpuolisella suostumuksella.

4 — Välittömästi tämän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen Yhdysvallat aloittaa merisaarron ja kaikkien Iranin islamilaista tasavaltaa vastaan kohdistettujen häiriöiden tai esteiden poistamisen, ja lopettaa merisaarron kokonaan 30 päivän kuluessa. Tänä aikana alusten liikenne on suhteessa ennen sotaa vallinneeseen liikennemäärään, jonka Iranin islamilainen tasavalta palauttaa. Yhdysvallat sitoutuu lisäksi poistamaan joukkonsa Iranin islamilaisen tasavallan läheisyydestä 30 päivän kuluessa lopullisesta sopimuksesta.

5 — Tämän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen Iranin islamilainen tasavalta tekee parhaan kykynsä mukaan järjestelyjä kaupallisten alusten turvallista ja maksutonta kulkua varten Persianlahdella ja Omaninmerellä molempiin suuntiin, mutta vain 60 päivän ajaksi. Kaupallisten alusten liikenne alkaa välittömästi, ottaen huomioon teknisten ja sotilaallisten esteiden poistamisen sekä miinanraivauksen tarpeet. Iranin islamilainen tasavalta toteuttaa tämän 30 päivän kuluessa. Iranin islamilainen tasavalta käy vuoropuhelua Omanin sulttaanikunnan kanssa määrittääkseen Hormuzinsalmen tulevan hallinnon ja meripalvelut, keskustellen muiden Persianlahden rannikkovaltioiden kanssa, sovellettavan kansainvälisen oikeuden ja Hormuzinsalmen rannikkovaltioiden suvereenien oikeuksien mukaisesti.

6 — Yhdysvallat sitoutuu alueellisten kumppaneidensa kanssa kehittämään lopullisen, molemminpuolisesti sovitun suunnitelman, jossa on vähintään 300 miljardia Yhdysvaltain dollaria Iranin islamilaisen tasavallan jälleenrakentamiseen ja taloudelliseen kehittämiseen. Tämän suunnitelman toteuttamisen mekanismi viimeistellään osana lopullista sopimusta 60 päivän kuluessa. Kaikki tarvittavat lisenssit, poikkeukset ja luvat, joita tarvitaan asiaankuuluviin rahoitustapahtumiin, myöntää Yhdysvallat.

7 — Yhdysvallat sitoutuu lopettamaan kaikenlaiset pakotteet Iranin islamilaista tasavaltaa vastaan, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, IAEA:n johtokunnan päätöslauselmat sekä kaikki yksipuoliset Yhdysvaltojen pakotteet, ensisijaiset ja toissijaiset, sovitun aikataulun mukaisesti osana lopullista sopimusta. Iranin islamilainen tasavalta ja Yhdysvallat tunnustavat edellä mainitun pakotteiden lopettamista koskevan kysymyksen kriittisen tärkeyden ja ilmaisivat aikomuksensa käsitellä nämä kysymykset välittömästi neuvotteluissa saavuttaakseen niistä molemminpuolisen sopimuksen.

8 — Iranin islamilainen tasavalta vahvistaa uudelleen, ettei se hanki tai kehitä ydinaseita. Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta ovat sopineet ratkaisevansa varastoitujen rikastettujen materiaalien käsittelyn erillisen mekanismin mukaisesti, josta sovitaan molemminpuolisesti kohdassa seitsemän mainitun aikataulun mukaisesti, vähimmäismenetelmänä laimentaminen paikan päällä IAEA:n valvonnassa. Osapuolet sopivat myös keskustelevansa rikastamiskysymyksestä ja muista molemminpuolisesti sovituista Iranin islamilaisen tasavallan ydinenergiatavoitteisiin liittyvistä asioista sen perusteella, että lopullisessa sopimuksessa sovitaan tyydyttävästä viitekehyksestä. Lopullinen sopimus vahvistaa tämän kohdan määräykset. Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta tunnustavat edellä mainittujen ydinkysymysten kriittisen tärkeyden. Ne ilmaisevat aikomuksensa käsitellä nämä kysymykset välittömästi neuvotteluissa saavuttaakseen niistä molemminpuolisen sopimuksen.

9 — Lopullista sopimusta odotettaessa Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta sopivat ylläpitävänsä nykyisen asetelman. Iranin islamilainen tasavalta ylläpitää ydinohjelmansa nykyisen tilan, eikä Yhdysvallat aseta uusia pakotteita eikä siirrä alueelle lisäjoukkoja.

10 — Yhdysvallat sitoutuu siihen, että välittömästi tämän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen ja pakotteiden lopettamiseen asti Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö myöntää poikkeuksia Iranin raakaöljyn, öljytuotteiden ja johdannaisten viennille sekä kaikille niihin liittyville palveluille, mukaan lukien pankkitapahtumat, vakuutukset, kuljetus jne.

11 — Yhdysvallat sitoutuu vapauttamaan täysin Iranin islamilaisen tasavallan jäädytetyt tai rajoitetut varat ja omaisuus tämän yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanon yhteydessä. Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta sopivat molemminpuolisesti näiden varojen vapauttamiseen liittyvistä menettelyistä neuvottelujen aikana. Tällaiset varat, joita säilytetään alkuperäisellä tilillä tai siirretään, saatetaan täysin käyttökelpoisiksi maksua varten, kenelle tahansa Iranin islamilaisen tasavallan keskuspankin nimeämälle lopulliselle edunsaajalle. Yhdysvallat sitoutuu myöntämään kaikki tarvittavat lisenssit ja valtuutukset asianmukaisesti.

12 — Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta sopivat, että erillinen toimeenpanomekanismi perustetaan valvomaan tämän yhteisymmärryspöytäkirjan onnistunutta täytäntöönpanoa ja lopullisen sopimuksen tulevaa noudattamista.

13 — Tämän yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen ja edellyttäen, että tämän yhteisymmärryspöytäkirjan kohtien 1, 4, 5, 10 ja 11 täytäntöönpano aloitetaan ja näiden toimenpiteiden täytäntöönpano jatkuu, Yhdysvallat ja Iranin islamilainen tasavalta aloittavat neuvottelut lopullisesta sopimuksesta yksinomaan muiden kohtien osalta.

14 — Lopullinen sopimus vahvistetaan sitovalla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla.

Kyseessä on tekoälyn tekemä, toimittajan tarkastama käännös.

Iran selvä voittaja

Trump hehkutti päivinä ennen sopimuksen allekirjoitusta, että sopimus on erittäin hyvä Yhdysvaltojen kannalta. Lähi-idän instituutin johtajan Juha Mäkelän mukaan asian voi tulkita monella tapaa.

– Tärkeintä Yhdysvaltain kannalta on, että Iran sitoutuu siihen, ettei se hanki ydinasetta.

Yhdysvallat voi esittää voitokseen, että Iranin ydinohjelmaa ja sopimuksen noudattamista kyetään jatkossa valvomaan.

– Esimerkiksi se, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö on kytketty mukaan ja että Iranin rikastamaa uraania aiotaan laimentaa, on se, mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa omille äänestäjilleen kertoa.

Muutoin Yhdysvaltain riemun aiheet ovat vähissä.

– Sopimuksessa moni asia on Iranille suora voitto. Iran on joutunut luopumaan vain yhdestä vaatimuksestaan, joka koski Yhdysvaltain asevoimien vetäytymistä koko Lähi-idän alueelta, Mäkelä toteaa.

Käytännössä tämä olisi tarkoittanut noin 40 000 yhdysvaltalaissotilaan vetämistä Yhdysvaltain Persianlahden tukikohdista.

Nyt vetäytymisvaatimus koskee todennäköisesti enää Yhdysvaltain sotaa ja merisaartoa varten Lähi-itään siirtämiä joukkoja.

Trump totesi itse vuonna 2020, ettei Iran ole voittanut yhtäkään sotaa, muttei toisaalta ole koskaan hävinnyt ensimmäistäkään neuvottelua.

Mäkelän mukaan näin näyttää käyneen tälläkin kertaa.

– Iran on selvästi sopimuksen voittajaosapuoli.

Sopimuksessa ei ole esimerkiksi otettu lainkaan kantaa Israelille tärkeisiin kysymyksiin, kuten Iranin ohjustuotannon rajoittamiseen tai Iranin tukemien militanttiryhmien asemaan Israelin naapurimaissa, Mäkelä sanoo.

Libanonin asema herättää kysymyksiä

Sopimuksen pohjalta on tulkittavissa, että sodan kovalla hinnalla näyttää olleen suuri painoarvo Trumpin vaakakupissa.

Yhdysvaltain helmikuussa aloittamassa sodassa on kuollut toistakymmentä yhdysvaltalaissotilasta ja tuhoutunut kalustoa. Myös maailmantaloutta ravistellut Hormuzinsalmen sulkeminen on ratkaistu aiesopimuksessa.

Lähi-idän instituutin Juha Mäkelä näkee silti Yhdysvaltain ja Iranin sopimuksessa useita mahdollisia kipukohtia.

Sopimuksen ensimmäisessä kohdassa vahvistetaan Libanonin alueellinen integriteetti ja suvereniteetti. Tähän vaaditaan Yhdysvaltain lisäksi myös Israelin sitoutumista.

– Tässä on vaaran paikka olemassa. Israelin omana tavoitteena on luoda pysyvä turvavyöhyke Etelä-Libanoniin.

Mäkelän mukaan Libanonin kysymys vaikuttaa tällä hetkellä kaikkein vaikeimmalta ratkaista. Edellytykset lopullisen rauhan saavuttamiselle ovat pitkälti sidottuja siihen, miten Israel saadaan mukaan sopimukseen.

Iranin kannatti lähteä tässä vaiheessa sopimukseen, koska se voitti niin paljon, Mäkelä sanoo.

– Mitään kiirettä huonoon sopimukseen Iranilla ei ole. Maa voi tarvittaessa jatkaa sotimista ja Hormuzinsalmen meriliikenteen häiritsemistä.

Hormuzinsalmen avaamista koskevat kohdat ovat Mäkelän mukaan pohjimmiltaan positiivisia. Niiden muotoilu jättää silti monta asiaa avoimeksi.

– Mitä tapahtuu 60 päivän jälkeen? Sopimuksessa todetaan, ettei Iran ensimmäisten kuukausien aikana peri maksuja kauppameriliikenteeltä.

Mäkelän mukaan sopimuksessa saatetaan viitata sodan aikana käytettyyn tilapäiseen merireittiin, joka on kulkenut Iranin rannikon kautta.

– Iran yritti alkaa periä maksuja läpikulusta, koska reitti kulkee heidän aluevesillään. Kansainvälisen merioikeuden mukaan Iranilla ei pitäisi olla mitään oikeutta pyytää palvelumaksuja kansainvälisillä vesillä tapahtuvasta meriliikenteestä.

Sopimuksessa miinanraivaus annetaan Iranin vastuulle. Iso kysymys on, päästäänkö kansainvälisillä vesillä olevat pääväylät raivaamaan.

Kysymys Iraniin kohdistettujen pakotteiden poistamisesta on Iranille valtava voitto. Mäkelän mukaan näyttää siltä, että Yhdysvaltain oli lopulta suostuttava tähän vastineeksi ydinasetta koskevan kysymyksen ratkaisemisesta.

Mäkelä painottaa, ettei kyse ole ainoastaan Yhdysvaltain määräämistä sanktioista. Pakotteiden purkaminen vaatii myös EU:lta ja YK:n turvallisuusneuvostolta kannanotot.

Iranin jälleenrakentamiseen luvattu summa on merkittävä.

– 300 miljardia on valtava summa. Se tulee varmasti vahvistamaan maan nykyisen hallinnon asemaa.

Trump korosti sopimuksen ulkopuolelle jääneitä asioita

Trump korosti eilen keskiviikkona Ranskan G7-kokouksen päättäneessä tiedotustilaisuudessaan myös virallisen sopimuksen ulkopuolelle jääneitä asioita.

Trumpin mukaan Iranin sotilaalliset kyvykkyydet on käytännössä tuhottu. Hän kertoi myös uskovansa, että Yhdysvaltain surmaamien iranilaisjohtajien korvaajien kanssa on helpompi tulla toimeen.

Puheet Iranin ilma- ja merivoimien sekä ilmapuolustuksen tuhoamisesta ovat Mäkelän mukaan tarkoitettu lähinnä Yhdysvaltain kansan vakuuttamiseksi siitä, että sota oli menestys.

– Iran kykenee suhteellisen nopeasti palauttamaan sotilaallisen iskukykynsä, eikä maan johtamisjärjestelmää kyetty lamauttamaan.

Mäkelä ei jaa Trumpin näkemystä siitä, että Iranin uudet johtajat olisivat Yhdysvaltain surmaamaa ylintä johtoa yhteistyöhaluisempia.

Sodan aikana valta on siirtynyt yhä vahvemmin vallankumouskaartin haltuun.