BERLIINI Mistä johtuu, että Donald Trump on kohdistanut juuri Saksaan poikkeuksellisen paljon arvostelua verrattuna moniin muihin Yhdysvaltojen liittolaisiin?
Hän on haukkunut saksalaisia ”tosi pahoiksi” Saksan ylijäämäisen kauppataseen vuoksi ja väittänyt tilanteen erityisesti autoalalla olevan epäreilu Yhdysvaltoja kohtaan.
Hän on moittinut jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan Saksaa siitä, ettei maa käyttänyt riittävästi rahaa puolustukseen ja hyötyy suhteettomasti Nato-liittolaisuudesta Yhdysvaltojen kustannuksella.
– Mitä hyötyä on Natosta, jos Saksa maksaa Venäjälle miljardeja dollareita kaasusta ja energiasta, Trump on sanonut.
Hän on arvostellut myös Saksan entisen liittokanslerin Angela Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa ja pitänyt sitä varoittavana esimerkkinä. Nykyisin hän moittii samasta asiasta koko Eurooppaa.
Erilaiset politiikat
Osa räyhäämisestä lienee yleistä America First -linjaa, jossa Trump painostaa liittolaisia kasvattamaan puolustuskulujaan ja tekemään myönnytyksiä kauppapolitiikassa ja energiapolitiikassa – eli ostamaan yhdysvaltalaista kaasua ja öljyä.
Saksa on myös Euroopan suurin talous, joten Trumpin ajattelussa Saksa edustaa eurooppalaista riippuvuutta Yhdysvalloista. Kritiikki Saksaa kohtaan on samalla viesti koko Euroopalle.
Saksa on ollut pitkään yksi EU:n yhdentymisen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen vahvimmista puolustajista. Siksi Saksa on myös luonteva vastakohta Trumpin maailmankuvalle.
Trumpin MAGA-liike korostaa kansallista suvereniteettia, maahanmuuton rajoittamista ja kansainvälisten instituutioiden tarpeettomuutta.
Trumpin ja Saksan liittokansleri Friedrich Merzin väliset erimielisyydet ovat vain kärjistyneet viime aikoina. Mailla on riitaa esimerkiksi Iranin ja Ukrainan sodista ja laajemmin kansainvälisestä yhteistyöstä. Trump aikoo vähentää yhdysvaltalaisia joukkoja Saksassa.
Henkilökohtaista kaunaa?
Konkreettista poliittista nokkapokkaa on siis paljon, mutta taustalla voivat vaikuttaa myös syvemmät, henkilökohtaiset tekijät.
Trumpin suvulla on nimittäin syytä olla Saksalle katkera.
Trumpin isovanhemmat karkotettiin Kallstadtista, koska isoisä Friedrich Trump oli paennut laittomasti asepalvelusta 1800-luvun lopussa. Nykyiset kallstadtilaiset eivät ajattele presidentti Trumpia lämmöllä, kuten videolta käy ilmi:
Perhehistorialla voi olla pitkä vaikutus ihmisen asenteisiin.
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että Trumpin perheessä on kannettu jonkinasteista kaunaa siitä, että Trumpit eivät saaneet jäädä Saksaan. Tarina isovanhempien häädöstä on välittynyt sukupolvelta toiselle.
Donald Trumpilla on laajalti maine henkilönä, joka muistaa kokemansa loukkaukset pitkään ja reagoi voimakkaasti arvosteluun. Monet hänen entiset yhteistyökumppaninsa, poliittiset vastustajansa ja elämäkerturinsa ovat kuvanneet häntä pitkämuistisena ja joskus myös kostomielisenä.
Saksa esti bisnessuunnitelmat
Ennen kaikkea Trumpilla on syytä olla pettynyt Saksaan bisnestensä vuoksi. Saksan markkina on yksi niistä paikoista, joissa hänen suuret suunnitelmansa eivät ole toteutuneet.
2000-luvun alussa Trumpin tavoitteena oli rakentaa maahan Trump-brändättyjä pilvenpiirtäjiä. Trump Towereita suunniteltiin ainakin Berliiniin ja erityisesti Stuttgartiin.
Berliinissä suunnitelmat törmäsivät muun muassa kaupungin korkeusrajoituksiin, minkä jälkeen Trumpin huomio kääntyi Stuttgartiin. Stuttgartissa kaupunginvaltuusto lopetti kaavoitusprosessin sen jälkeen, kun hankkeen rahoituksesta ja vuokralaisten löytymisestä ei ollut riittäviä näyttöjä.
Nämä epäonnistumiset ovat voineet jäädä Trumpin mieleen. Hän on sielultaan kiinteistökehittäjä, ja hänen urallaan Trump-brändin näkyvyys sekä näyttävät rakennushankkeet ovat olleet keskeisiä.