Juttu tiivistettynä
Kaksi vuotta keskustaa johtanut Antti Kaikkonen valitaan uudelleen puolueen puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Tampereella. Kaikkoselle ei ole toistaiseksi vastaehdokkaita.
Kaikkosen kaudella keskustan kannatus on noussut 2000-luvun pahimmasta aallonpohjasta, mutta ei vieläkään hätyyttele suurimpien puolueiden tasoa. Edellisessä hallituksessa Kaikkonen oli kansalaisten keskuudessa suosittu ja arvostettu puolustusministeri.
Epävakaana aikana keskusta lähtee ensi vuoden eduskuntavaaleihin turvallisuus edellä.
Vaaliohjelmaa vielä tehdään, mutta viikonloppuna Tampereen puoluekokouksessa keskusta hyväksyy ohjelman nimeltä Uusi suunta Suomelle. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 maailman turvallisin maa.
Kaikille miehille ja naisille palvelusvelvollisuus
Keskustan puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että 2030-luvulla siirryttäisiin kaikkia koskevaan palvelusvelvollisuuteen. Kaikki nuoret miehet ja naiset suorittaisivat asepalveluksen tai muun palveluksen Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi.
Huoltovarmuutta keskusta parantaisi varmistamalla maatalouden tulevaisuuden ja energiantuotantoa hajauttamalla. Puolue haluaa pitää koko maan asuttuna.
Keskusta haluaa tuplata Suomen talouskasvun. Keinoina olisivat Viron malliin yrityksiin jätettyjen voittojen aiempaa kevyempi verotus ja esimerkiksi verotuksen kotitalousvähennyksen parannus. Rakennusalaa olisi aikomus elvyttää.
Puolue myös parantaisi palveluja ja lupaa jokaiselle suomalaiselle omalääkärin. Keskusta ei halua, että enää rakennettaisiin yli tuhannen oppilaan jättikouluja tai yli sadan lapsen päiväkoteja.
Varapuheenjohtajakisasta voi päästä hallitusneuvotteluihin asti
Koska puheenjohtajan paikasta ei tule äänestystä, henkilövaalin intohimot puoluekokouksessa keskittyvät varapuheenjohtajien vaaliin.
Jos keskusta on eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa, varapuheenjohtajan paikka takaa pääsyn hallitusneuvotteluihin. Kaikki kolme varapuheenjohtajaa valitaan kerralla yhdessä äänestyksessä.
Nykyisistä varapuheenjohtajista jatkokautta hakevat kansanedustajat Hilkka Kemppi Asikkalasta ja Markus Lohi Rovaniemeltä. Tuomas Kettunen ei ole enää ehdolla.
Uusina niminä varapuheenjohtajiksi pyrkivät kansanedustajat Jouni Ovaska Tampereelta ja Markku Siponen Kiuruvedeltä sekä Tornion kaupunginvaltuutettu ja Lapin aluevaltuutettu Karoliina Harjuoja ja Valkeakosken kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu Petra Schulze-Steinen.
Länsi-Pohjan sairaalan jälkipyykki saattaa jatkua
Varapuheenjohtajakisaan saattaa vaikuttaa ainakin Lapin ehdokkaiden, Harjuojan ja Lohen osalta Kemin Länsi-Pohjan sairaalan kohtalo. Lapin aluevaltuusto äänesti toukokuussa niukan enemmistön turvin, että sairaalan palveluita karsitaan.
Äänestyksessä keskustan ryhmä aluevaltuustossa jakautui kahtia. Karoliina Harjuoja ja Markus Lohi olivat rintamalinjan eri puolilla. Jotkut keskustalaiset tulkitsevat, että Harjuojan ehdokkuus on vastareaktio sairaalakiistelylle.
Nähtäväksi jää, onko sairaalakiistalla suurta vaikutusta varapuheenjohtajakisaan muun Suomen keskustalaisten mielissä. Varmin varapuheenjohtajapaikan uusija lienee Hilkka Kemppi. Jännittävin kisa lienee Jouni Ovaskan ja Markku Siposen välillä.
Puoluesihteerinä jatkaa Antti Siika-aho. Hänelle ei ole toistaiseksi ilmaantunut vastaehdokkaita.
Katso video keskiviikolta: eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mielestä keskustan on pyrittävä tosissaan seuraavaan hallitukseen, jos vaalitulos sen sallii.
Paavo Väyrynen ja Timo Soinikin osallistuvat
Keskustan 120-vuotisen toiminnan kunniaksi puoluekokoukseen on kutsuttu kaikki elossa olevat entiset puheenjohtajat ja puoluesihteerit.
Myös puolueesta vuonna 2023 eronnut kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on menossa kokoukseen. Samoin vaalirahoitusjupakan jälkipyykin vuoksi puoluesihteerin paikalta vuonna 2010 ulos äänestetty Jarmo Korhonen on tulossa. Korhosta ei kuitenkaan syytetty oikeudessa vaalirahoitukseen liittyvistä tapahtumista.
Samoin kokoukseen osallistuu toimittajana perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini. Soini on jo pitkään antanut arvuutella, haluaisiko hän keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Toisena puolueena spekuloinneissa on ollut kristillisdemokraatit.
Soini kirjoittaa blogissaan, että ratkaisee ehdokaspohdintansa ”elonkorjuun aikaan”, todennäköisesti siis elokuussa.
Presidenttiehdokkaan valinta siirtymässä puoluevaltuustolle, äänestys tulossa?
Keskustan puoluevaltuusto esittää puoluekokoukselle, että puolueen sääntöjä muutettaisiin. Tulevaisuudessa keskustan presidenttiehdokkaan nimeäisi puoluekokouksen sijaan puoluevaltuusto. Samalla puoluevaltuuston kokoa pienennettäisiin 135 jäsenestä korkeintaan 80:een.
Osa keskustalaisista arvostelee ratkaisua. Puolue kutsuu itseään kansanliikkeeksi. Joidenkin mielestä silloin pitää presidentin nimeäminen säilyttää puoluekokouksella, suuremmista kokouskustannuksista huolimatta.
Valtuuston koon pienentäminen ei ole läpihuutojuttu, siitäkin saattaa tulla äänestys.