Satakunnassa puolueiden eduskuntavaalivalmistelu on edennyt hyvää vauhtia, ja ehdokasasettelu on pitkällä. Samalla alkaa varmistua, että vaaliliittoja nähdään huhtikuussa 2027 vähän jos lainkaan.
Vasemmistoliitto ja vihreät kävivät aiemmin neuvotteluja vaaliliitosta, mutta neuvottelut katkesivat. Vihreät kertoi jo aiemmin, ettei tavoittele enää muita vaaliliittoja.
Vasemmistoliiton piirin puheenjohtaja Mikko Kaunisto sanoo nyt, että myös vasemmistoliitto lähtee vaaleihin puhtaasti omalla listallaan. Kaunisto olisi itse halunnut vielä jatkaa neuvotteluja vaaliliitosta vihreiden kanssa – liitto olisi voinut vahvistaa vihervasemmiston asemaa Satakunnassa.
Kauniston mukaan nyt on selvää, että puolue täyttää ehdokaslistansa yksin. Listalle on jo saatu vahvana nimenä entinen kansanedustaja, nakkilalainen Jari Myllykoski. Vuoden 2023 ääniharava, porilainen Raisa Ranta ei ole vielä antanut suostumustaan. Erityisesti Rauman suunnalla ehdokkaan löytäminen on ollut hankalaa.
Vasemmistoliitto jäi viime eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ilman kansanedustajaa niukalla, muutaman sadan äänen erolla kokoomukseen. Jälkikäteisanalyyseissä on arvioitu, että vaaliliitto vihreiden kanssa olisi vuoden 2023 vaaleissa turvannut paikan säilymisen.
Erilaisia vaaliliittoja
Vaaliliiton solmivat yleensä joko kaksi pienehköä puoluetta tai pieni ja iso.
Pienten puolueiden kohdalla liiton solmiminen johtuu siitä, että vähemmän ääniä keräävän puolueen on yksin vaikea saada läpi kansanedustajaa varsinkin Satakunnan kaltaisessa, kahdeksan kansanedustajan vaalipiirissä. Tällöin kaksi pientä puoluetta voivat yhdistää äänisaaliinsa ja saada yhdessä kammettua yden ehdokkaan läpi, jommastakummasta puolueesta.
Ison ja pienen puolueen vaaliliitossa on kyse toisenlaisesta laskelmoinnista: iso puolue yrittää saada liitolla vielä yhden ylimääräisen paikan, pieni puolue taas yhden ainoan paikan ison puolueen siivellä.
Kristillisdemokraatit vaaliliittojen mestareita
Esimerkkinä ison ja pienen puolueen vaaliliitoista Satakunnassa ovat olleet kristillisdemokraattien vaaliliitot keskustan ja kokoomuksen kanssa eri vaaleissa.
Eduskuntavaaleissa kristillisdemokraattien vaaliliitot ovat viime vuosikymmeninä onnistuneet Satakunnassa lähes täydellisesti. Puolue on saanut läpi kansanedustajia, vaikka sen äänisaalis on ollut pienehkö.
Viimeksi tämä toteutui 2011 vaaliliitossa keskustan kanssa, kun Satakunnan kristillisdemokraatit keskittivät äänensä raumalaiselle Sauli Ahvenjärvelle. Keskustalle vaaliliittokokemus oli kirvelevä.
Kristillisdemokraattien piirin puheenjohtaja Simo Korpela sanoo suoraan, että puolueen kannattajat ovat osanneet keskittää äänet vaaliliitoissa puolueen pääehdokkaalle.
Tällä kertaa vaaliliittoa ei ole todennäköisesti syntymässä. Korpela ei anna tämän sammuttaa vaali-intoa.
– Haluamme tarjota satakuntalaisille kristillisdemokraattien kannattajille mahdollisuuden äänestää omiaan. Emme lyö kintaita tiskiin, vaikka olisi haasteellisempi tilanne, Korpela sanoo.
Yle ei tavoittanut RKP:n toiminnasta Satakunnassa vastaavan yhteispiirin toiminnanjohtajaa Karin Ringbomia kommentoimaan, onko puolue asettamassa ehdokkaita Satakunnasta ja miten se suhtautuu vaaliliittoihin.