Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain korkein oikeus antoi huhtikuun lopussa presidentti Donald Trumpin republikaanipuolueelle vaalilahjan.
Oikeus kaatoi lain, joka esti osavaltioita piirtämästä vähemmistöjä syrjiviä vaalipiirejä.
Asiantuntijoiden mukaan päätös voi johtaa siihen, että joistakin eteläisistä osavaltioista ei valita jatkossa enää ainoatakaan mustaa edustajaa kongressin edustajainhuoneeseen.
Useat republikaanien johtamat osavaltiot piirtävät nyt kuumeisesti uusia vaalipiirien rajoja, jotka ennen oikeuden päätöstä olisivat olleet laittomia.
Yhdysvaltain mustat äänestävät hyvin laajasti demokraatteja, samoin enemmistö latinoista.
Siksi oikeuden päätös tuo republikaanipuolueelle valtavan edun tulevissa vaaleissa.
Vaalipiirikeplottelun perusajatus on hyvin ruma.
Se tarkoitus on manipuloida vaalitulosta demokratian vastaisesti.
Ideana on, että kunkin osavaltion valtapuolue pyrkii piirtämään osavaltionsa vaalipiirien rajoja siten, että oman puolueen saama paikkamäärä olisi tulevissa vaaleissa mahdollisimman suuri.
Vaalipiirikikkailu koskee erityisesti kongressin edustajainhuoneen vaalia.
Yhdysvaltain molemmat suuret puolueet ovat vuosikymmeniä syyllistyneet tähän.
Mutta nyt tämä gerrymanderingina tunnettu vaalipiirikikkailu on saanut aivan ennennäkemättömät mittasuhteet.
Korkein oikeus kumosi Yhdysvaltain historian tärkeimpiin kuuluvan lain
Jotta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen järisyttävä vaikutus tulee esiin, on kerrattava historiaa.
Yhdysvaltain etelävaltioiden mustat olivat lähes sadan vuoden ajan, orjuuden lakkauttamisesta aina 1960-luvulle asti laillisesti toisen luokan kansalaisia.
Rotuerottelu ja lukuisat sen mahdollistaneet niin sanotut Jim Crow -lait käytännössä estivät mustia osallistumassa poliittiseen päätöksentekoon etelävaltioissa.
Vuonna 1964 säädetty kansalaisoikeuslaki ja vuoden 1965 äänioikeuslaki muuttivat tilanteen. Niitä on pidetty jopa koko maan historian tärkeimpinä lakeina.
Mutta viimeisen 13 vuoden aikana Yhdysvaltain konservatiivienemmistöinen korkein oikeus on pala palalta kumonnut äänioikeuslakia.
Nyt se siis käytännössä kaatoi lain pykälän, joka esti piirtämästä vähemmistöjä sortavia vaalipiirejä.
Useat johtavat vaalilakiasiantuntijat ovat arvostelleet päätöstä häikäilemättömänä poliittisena vetona.
Republikaanijohtoiset Florida ja Tennessee lähtivät heti piirtämään vaalipiirejä uusiksi. Ainakin Louisiana, Etelä-Carolina, Mississippi ja Alabama saattavat seurata perässä.
Kikkailu toimii erityisen hyvin amerikkalaisessa vaalijärjestelmässä, jossa kustakin vaalipiiristä valitaan yleensä ainoastaan yksi eniten ääniä saanut henkilö.
Vaalipiirien rajat pyritään piirtämään siten, että omat kannattajat muodostavat juuri sopivasti enemmistön kussakin vaalipiirissä, samalla kun vastustajien kannattajien äänet jakautuvat vaalituloksen kannalta mahdollisimman epäsuotuisasti.
Tennesseessä Memphisin suurkaupungin asukkaista selvä enemmistö on mustia.
Toukokuussa vaalipiirit piirrettiin uusiksi siten, että heidän äänensä jakautuvat kolmeen vaalipiiriin, joissa kaupungin ulkopuolella asuvat valkoiset ja erityisesti republikaaniäänestäjät muodostavat enemmistön.
Grafiikka näyttää vaalipiirit vuoden 2024 ja 2026 vaaleissa:
Ennen korkeimman oikeuden päätöstä tällainen vaalipiirijako olisi ollut laiton.
Yhdysvaltain demokratian ja etnisten ryhmien välisen yhdenvertaisuuden kannalta peli on muuttumassa hyvin rumaksi.
Trump aloitti vaalipiirisodan jo viime vuonna
Vaalipiirikikkailu oli mennyt härskiksi jo ennen korkeimman oikeuden tuoretta päätöstä.
Trump vaati jo viime vuonna republikaanijohtoisia osavaltioita piirtämään vaalipiirejä uusiksi ennen ensi syksyn kongressivaaleja.
Useat republikaanijohtoiset osavaltiot noudattivat Trumpin vaatimusta ja laativat uusia vaalikarttoja, jotka lupasivat republikaaneille lukuisia lisäpaikkoja Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneeseen.
Demokraattivetoiset osavaltiot lähtivät kuitenkin Kalifornian johdolla vastaiskuun ja alkoivat piirrellä omien osavaltioidensa vaalipiirejä yhtä aggressiivisesti uusiksi.
Esimerkiksi Virginian osavaltiossa äänestäjät hyväksyivät huhtikuussa kansanäänestyksessä uudet vaalikartat, jotka suosivat demokraatteja.
Monet kertoivat äänestäneensä vaalipiirimuutoksen puolesta siksi, että republikaaniosavaltioiden tekemät muutokset vaativat vastapainoa.
Kansanäänestyksen jälkeen laskettiin, että demokraatit olisivat saamassa pelkästään Virginiasta neljä lisäpaikkaa kongressin edustajainhuoneeseen.
Trumpin taktiikka näytti kääntyvän republikaaneja vastaan. Vaaliasiantuntijat laskivat, että demokraatit olivat saamassa vaalipiirisodassa tasapelin, tai jopa hyötymässä siitä.
Sitten oikeusistuimet muuttivat koko pelin.
Viikko sitten myös Virginian osavaltion korkein oikeus iski demokraatteja.
Se kumosi konservatiivien äänin 4-3 osavaltion uudet, demokraatteja suosivat vaalipiirirajat.
Konservatiivituomareiden mielestä muutos olisi tullut voimaan liian lähellä marraskuun vaaleja.
Vaalien läheisyys ei sen sijaan näytä estävän republikaanien johtamia etelävaltiota piirtämästä kiireellä omia vaalipiirejään uusiksi.
Vaalipiirisota voi johtaa republikaanien vaalivoittoon
Presidentti Trump on tällä hetkellä hyvin epäsuosittu, ja hintojen nousu raivostuttaa amerikkalaisäänestäjiä.
Mielipidetiedustelut ovat pitkään ennustaneet, että demokraatit voittavat marraskuun vaaleissa selvän enemmistön kongressin edustajainhuoneeseen.
Se taas hankaloittaisi Trumpin presidenttikauden loppua.
Juuri siksi hän alun perin vaati republikaaneja aloittamaan vaalipiirien uudelleen vetämisen.
Republikaaneilla on tällä hetkellä käytännössä vain muutaman paikan enemmistö edustajainhuoneessa.
The New York Times laski, että oikeuden päätökset antavat republikaaneille nyt rajun etumatkan vaalipiirisodassa.
Jos eri etelävaltiot toteuttavat uudet vaalipiirisuunnitelmansa, republikaanit voivat säilyttää enemmistön edustajainhuoneessa, vaikka he saisivat vaalissa 4 prosenttiyksikköä alhaisemman kannatuksen kuin demokraatit.
Se tarkoittaa miljoonia ääniä.
Silti on edelleen mahdollista, että demokraatit saavat enemmistön edustajainhuoneeseen.
Ruman vaalin ainoa varma häviäjä on amerikkalainen demokratia ja äänestäjä.