Juttu tiivistettynä

Sisä-Suomen poliisi kertoi tällä viikolla tutkivansa kolmea pahoinpitelyä, jotka tapahtuivat äärioikeistolaisen Sinimustan liikkeen vappumarssin yhteydessä Tampereella.

Kahdessa tapauksessa epäiltynä on äärioikeiston riveissä marssinut henkilö ja uhrina vastamielenosoittaja. Kolmannessa tapauksessa tilanne on päinvastainen.

Tapahtumat ovat herättäneet suurta pöyristystä ja kiivasta väittelyä muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Salaliittoteorioihin ja aktivismiin perehtynyt tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta sanoo, että verraten pieni ryhmä ihmisiä saa nyt paljon näkyvyyttä, koska poliitikot antavat omilla kommenteillaan lisää virtaa väkivaltaiselle aktivismille.

– On tärkeää kysyä, katsotaanko puolueissa väkivaltaa läpi sormien, kannustetaanko sitä vai tuomitaanko se selvästi, Pyrhönen sanoo.

– Tämä on keskeistä, koska ilman puolueilta tulevaa tukea ääriliikkeet eivät mitenkään nauttisi tällaista huomiota, tutkija jatkaa.

Alla oleva video vapun tapahtumista sisältää väkivaltaa.

Vappumarssin väkivalta ei yllätä

Ääriliikkeitä tutkinut yliopistonlehtori, dosentti Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta ei ole yllättynyt väkivallan puhkeamisesta vappumarssilla.

Sekä vapun että itsenäisyyspäivän kansallismielisissä mielenilmauksissa on melko säännöllisesti jonkinlaista yhteenottoa vastamielenosoittajien kanssa, hän muistuttaa.

Kotonen sanoo aktivismin olevan osa laajempaa poliittista kenttää, ei irrallinen ilmiö.

Hänen mukaansa maahanmuuton vastustaminen muodostaa teemana tietynlaisen jatkumon, joka ulottuu kadulla marssivista mielenosoittajista aina eduskunnan päättäjiin asti.

– Jos riittävän laajalla perspektiivillä katsoo, varmaan yhteneväisyyksiä voi löytää. Maahanmuuton vastustaminen on yhteinen nimittäjä, Kotonen toteaa.

Hän viittaa siihen, että osa perussuomalaisten kansanedustajista jakaa osin samankaltaisia äänenpainoja kadulla liikkuvien äärioikeistolaisten kanssa

Kummatkin Ylen haastattelemat tutkijat huomauttavat, että kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan oikeistosta. Ideologisen jatkumon voi nähdä yhdistävän esimerkiksi Elokapina-liikkeen vihreiden kansanedustajiin.

Pyrhönen kuitenkin korostaa, että käsitys siitä, miten aatemaailmaa pitäisi edistää, voi erota suuresti päättäjän ja aktivistin välillä.

– Toisinaan puolueista löytyy ihmisiä, jotka jakavat joidenkin häiriköivien ihmisten arvot. Se on kuitenkin eri asia kuin se, miten suhtaudutaan väkivaltaiseen toimintaan ja lain rikkomiseen, Pyrhönen pohtii.

Samaa sanoo ääriliikkeitä tutkinut Kotonen.

– Päättäjä saattaa pitää suorastaan typeränä sitä toimintaa [aktivismia] siitä huolimatta, että jollain tasolla voisikin jakaa sen tausta-ajatuksia, hän sanoo.

Äärioikeistopiirit ovat pienet mutta aktiiviset

Tutkijat muistuttavat, että vappumarssilla on rähinöinyt hyvin pieni ryhmä, vaikka julkisuudessa on saattanut syntyä toisenlainen kuva.

– Äärioikeistopiireissä on enimmillään muutamia satoja henkilöitä. Piirit ovat sen verran pienet, että suurin osa varmaan tuntee tavalla tai toisella toisensa, Kotonen sanoo.

Äärioikeistoryhmissä ei tyypillisesti estetä kaksoisjäsenyyttä, joten sama henkilö voi olla mukana monessa erilaisessa toiminnassa.

Tampereella marssi vappuna useita eri ryhmiä, kuten Sinimusta liike ja Soldiers of Odin.

Kotosen mukaan näiden ryhmien aatteet ovat hyvin samankaltaiset, vaikka jotkut ryhmät saattavat olla selkeämmin ideologisia ja puhua esimerkiksi fasismista tai kansallissosialismista.