Eduskunta sai tänään eteensä hallituksen uuden arvion Yhdysvaltain muuttuneen linjan vaikutuksista Suomeen. Keskustelun aluksi ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) esitteli täysistunnolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivityksen.
– Poliittinen muutos Yhdysvalloissa asettaa liittolaiset uuteen tilanteeseen, Valtonen sanoi avauspuheenvuorossaan.
Selonteon päivityksessä Yhdysvaltoja pidetään ”ennakoimattomana” ja sen retoriikkaa ”kovana”. Yhtenä johtopäätöksenä tästä hallitus toteaa, että Suomen on syytä kehittää sotilasliitto Natoa eurooppalaisempaan suuntaan.
– Kovenevasta retoriikasta on kyettävä erottamaan käytännön yhteistyö. Yhdysvallat säilyy Suomen tärkeänä liittolaisena, Valtonen sanoi.
Päivityksen valmistelu aloitettiin viime talvena sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli uhannut tavalla tai toisella ottaa haltuunsa Tanskalle kuuluvan Grönlannin. Sen sanamuodot poikkeavat olennaisesti vuonna 2024 laaditun selonteon muotoiluista.
Tuolloin Yhdysvaltain presidenttinä toimi Joe Biden. Hänen seuraajansa Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025.
Oppositio: Liian varovaista
Eduskunnan keskustelussa osa oppositiopuolueista kritisoi selonteon päivitystä ja ulkopoliittista johtoa turhasta varovaisuudesta.
– Meidän ulkopoliittinen johtomme on ollut hiiren hiljaa, kuten Suomessa on kautta aikain opittu olemaan, sanoi keskustan Anne Kalmari puolueensa ryhmäpuheenvuorossa, viitaten Yhdysvaltain toimiin esimerkiksi Grönlannin, Unkarin ja Iranin suhteen.
– Tämä on todellinen hyssyttelyselonteko, moitti puolestaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.
Selonteko toteaa, miten Suomen ja Yhdysvaltain välit ovat läheisemmät kuin koskaan. Koskelan mukaan Yhdysvaltoihin ei kuitenkaan voi enää luottaa, ja Trumpin retoriikkaan vastaamisessa on kuultu suomettumisen kaikuja.
Myös vihreät pitää selonteon päivityksen sanankäänteitä ”diplomaattisina”.
– Yhdysvaltain nykyistä suuntaa ja sen vaikutusta Euroopan ja koko maailman turvallisuuteen ja vakauteen pitäisi arvioida vielä realistisemmin, sanoi Inka Hopsu (vihr.).
Ulkoministeri Valtonen oli eri mieltä.
– Näkisin, että olemme hyvin realistisia. Kaikkien otsikoiden taustalla meidän yhteistyö sekä poliittisesti, puolustuspoliittisesti että kaupallisesti ja teknologisesti etenee erittäin hyvin, Valtonen sanoi vastauspuheenvuorossaan keskustelun lopuksi.
Ydinaselinjaukselle kritiikkiä
Yhdysvaltoja koskevien linjamuutosten ohella hallitus on kirjannut selontekoon myös, että Suomi on jatkossakin sitoutunut ydinsulkusopimukseen, eikä aio sijoittaa alueelleen ydinaseita rauhan aikana. Asiasta nousi poliittinen kiista, kun hallitus esitti ydinaseiden maahantuontikiellon purkamista lainsäädännöstä.
– SDP:n mielestä tämä (kirjaus) ei riitä, vaan rajoitukset on kirjattava lakiin. Kansallinen laki ei ollut este Suomen liittymiselle Natoon, sanoi SDP:n Johannes Koskinen.
Myös vihreät ja vasemmistoliitto toistivat kantansa, että selontekoon kirjattava poliittinen sitoumus ei ole riittävä tae sille, että ydinaseita ei Suomeen tuoda.
Hallituspuolue perussuomalaiset puolestaan soimasi opposition kriittistä linjaa.
– On vastuutonta levittää ydinenergialain muuttamisen suhteen väitettä, että Suomesta halutaan tehdä laukaisualusta lännen mahdollisille ydiniskuille Venäjälle. Parempaa propaganda-asetta ei Kremlille voisi antaa, kuin vääristelty viesti hallituksen ydinaselinjasta, sanoi Sanna Antikainen (ps.) puolueensa ryhmäpuheenvuorossa.
Valtonen puolestaan toisti hallituksen aiemman kannan, jonka mukaan ydinaseiden lakiin kirjatusta tuontikiellosta luopuminen tuo Suomen samaan linjaan pohjoismaisen valtavirran kanssa.