Juttu tiivistettynä
Presidentti Donald Trumpin isännöimä Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illallinen sai dramaattisen käänteen sunnuntaina aamuyöllä Suomen aikaa, kun rakennuksessa ammuttiin laukauksia.
Yksi ihminen pidätettiin epäiltynä ampumisesta. Hän osui yhteen salaisen palvelun agenttiin, joka ei loukkaantunut luotiliivin ansiosta.
Epäillyn motiivi ei ole tiedossa, mutta Trumpiin on aiemmin kohdistunut salamurhayrityksiä. Välikohtauksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa Trump totesi, että tällaisten yritysten kohteeksi joutuvat ”suuret nimet”, uutisoi BBC.
– Inhoan sanoa, että olen otettu siitä, kommentoi Trump.
Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta piti puhetta erittäin kiinnostavana.
– Hänellä on kyky hallita julkisuutta aina, kun jotain tapahtuu. Hänellä oli selkeät kohdat, jotka hän halusi tuoda esiin, Heiskanen toteaa.
Trump muun muassa totesi, että ampuminen korostaa tarvetta Valkoisen talon omalle juhlasalille, jonka rakentamista hän on ajanut. Linja Iranin suhteen ei hänen mukaansa ole muuttumassa.
Trump korosti puheessaan lisäksi sitä, kuinka tilanne yhdisti paikalla olleet ihmiset.
– Hän toi esiin, että kansakunta pitää yhdistää tulevaisuudessa. Hän ikään kuin asemoi kommenttinsa suhteessa välivaaleihin, Heiskanen sanoo.
Trump välikohtausten kohteena
Istuva presidentti osallistuu perinteisesti Valkoisen talon kirjeenvaihtajien yhdistyksen vuosittain järjestämälle illalliselle.
Donald Trump on kuitenkin pitkään vältellyt osallistumista, ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän niin teki. Tilaisuuteen kuuluu olennaisesti presidentin puhe, jossa ”grillataan” muita ihmisiä.
Ennen tilaisuuden alkua Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt nostatti odotuksia Trumpin puhetta kohtaan toteamalla, että huoneessa ”ammutaan kovilla” (engl. ”shots fired”). Ilmaisulla tarkoitetaan piikittelyä tai kuittailua, mutta kirjaimellisesti se tarkoittaa laukausten ampumista.
Puhetta ei lopulta kuultu, sillä tilaisuus keskeytettiin.
Sosiaalisessa mediassa on spekuloitu, voisiko koko välikohtaus olla Trumpin oma ”tilaustyö” huomion siirtämiseksi pois hankalista aiheista, kuten sodasta Iranissa, Yhdysvaltojen heikosta taloustilanteesta tai Epstein-asiakirjoista.
Professori Benita Heiskanen ei ota kantaa siihen, pitääkö hän tätä mahdollisena, mutta toteaa, että samanlaisia kysymyksiä on nostettu esiin aikaisemminkin – esimerkiksi vuonna 2024, kun Trumpia ammuttiin kampanjatilaisuudessa.
Heiskanen näkee kolme syytä siihen, miksi Trumpiin liittyy poikkeuksellisen paljon väkivaltaisia välikohtauksia. Ensinnäkin maalla on väkivaltainen historia: siellä on paljon aseita, ja ajatus siitä, että kansalainen voi aseenkanto-oikeuden turvin puolustaa itseään tyranniaa vastaan, on osa kulttuuria.
Lisäksi yhdysvaltalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on mittaushistorian alhaisimmalla tasolla, noin 17 prosentissa.
Kolmanneksi Trump herättää vahvoja tunteita, ja hänen viimeaikaisiin päätöksiinsä ollaan tyytymättömiä. Tyypillisesti tällaiset välikohtaukset nostavat presidentin kannatusta, mutta Heiskanen arvelee, että toisinkin voi käydä.
– Muutos tässä tilanteessa on, että myös hänen oman väkensä piirissä rivit ovat rakoilleet. Kaikki eivät seiso enää yhdessä rintamassa hänen politiikkansa takana.
Näin epäilty ampuja syöksyi Hilton-hotelliin: