Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vakuutti koko viikonlopun ja alkuviikon, että Iranin sodan päättävä ”diili” on aivan oven takana.
Todellisuudessa se voi olla vielä hyvin kaukana.
Koko maanantain ja tiistain odotettiin tietoa siitä, ovatko Yhdysvaltain ja Iranin korkean tason neuvottelut jälleen alkamassa Pakistanin välityksellä Islamabadissa.
Tilanne vaikutti hyvin sekavalta, koska se todellisuudessa oli sekava.
Tiistain kuluessa alkoi selvitä, että kummankaan osapuolen neuvottelijat eivät olleet lähteneet Pakistaniin.
Kello kävi, sillä aiemmin sovittu tulitauko piti päättyä tänään keskiviikkona.
Lähes viime tingassa Trump ilmoitti jatkavansa tulitaukoa, kunnes Iranista saadaan ”yhtenäinen vastaus”.
Trump vetosi siihen, että Iranista oli saatu ristiriitaista viestiä.
Trumpin logiikka perustui siihen ajatukseen, että Iranin hallinto oli hajanainen ja siksi sieltä saatiin epäjohdonmukaista viestiä.
Epäluottamuksen ja epäjohdonmukaisten vaatimusten ilmapiiri
Iranille tilanne vaikutti todennäköisesti yksinkertaisesti siltä, että Trump perääntyi ensin.
Näytti siltä, että amerikkalaiset olisivat halunneet lähteä neuvotteluihin Islamabadiin, mutta Iran ei lopulta ollut siihen valmis.
Iranin oli alusta alkaen sitä mieltä, että tulitaukosopimusta oli rikottu, kun Israel jatkoi Libanonissa rajuja pommituksiaan Iranin tukeman Hizbollah-järjestön tukialueita vastaan.
Kun Trump viime viikolla käytännössä pakotti Israelin tulitaukoon myös Libanonissa, pyörät näyttivät vihdoin liikkuvan.
Iran ulkoministeri Abbas Araghchi ilmoitti perjantaina, että Hormuzinsalmi oli taas auki öljyliikenteelle.
Trump hehkutti tyytyväisenä asiaa, mutta ilmoitti samalla, että Yhdysvaltain merisaarto, jolla se pyrki estämään Iranin omat öljykuljetukset, pysyi voimassa.
Iranin vallankumouskaarti ilmoitti pian, että Hormuzinsalmi pysyy suljettuna.
Lauantaina muutama alus Hormuzinsalmessa joutui tulituksen kohteeksi ja salmen liikenne pysähtyi jälleen.
Kaksi tulkintaa Iranin päätöksestä sulkea salmi
Tästä tapahtumaketjusta on esitetty kaksi erilaista tulkintaa.
Toisen tulkinnan mukaan Iranissa on käynnissä valtataistelu ja kovan linjan kannattajat suuttuivat neuvottelijoiden myönnytyksistä Yhdysvalloille.
Mutta toisten Irania tuntevien asiantuntijoiden mukaan kyse oli Trumpin ja hänen hallintonsa epäjohdonmukaisuudesta, ei Iranin.
Sen tulkinnan mukaan Iran yksinkertaisesti reagoi siihen, että Trumpin julistamat kannat olivat ristiriidassa sen kanssa, mitä neuvotteluissa oli sovittu.
Molemmat tulkinnat voivat periaatteessa olla totta.
Iran ilmeisesti uskoi, että Yhdysvallat petti heidät jälleen, kun Trump ilmoitti, että huolimatta Hormuzinsalmen avaamisesta Yhdysvallat jatkaa Iranin merisaartoa.
Toisaalta Iranin johdossa todennäköisesti käydään kovaa kamppailua siitä, mihin maa voi suostua.
Iran uskoo kestävänsä kauemmin kuin Trump
Presidentti Trump on jo viikkoja väittänyt, että Iranin sota on pian päättymässä.
Yhdysvaltain merisaarto iskee kovaa Iranin talouteen, mutta Iranin johto tuntuu luottavan siihen, että se kestää tilannetta kauemmin kuin Trump.
Trumpin kannatus on nyt alempana kuin koskaan hänen toisella presidenttikaudellaan.
Sota on Yhdysvalloissa hyvin epäsuosittu. Erityisen nopeasti on sukeltanut amerikkalaisten luottamus presidentin toimintaan talouden kannalta.
Uutistoimisto AP:n ja NORC-keskuksen tuoreen mielipidetiedustelun mukaan Trumpin kykyyn talouden hoidossa luottavien amerikkalaisten määrä on pudonnut 38 prosentista 30 prosenttiin vain kuukaudessa.
– Iranilaiset uskovat, että Trump ei tule kestämään sitä, että Hormuzinsalmi olisi suljettu vielä kolme viikkoa, International Crisis Group tutkimuslaitoksen Iranin ohjelman johtaja Ali Vaez arvioi The New York Timesissa.
Mitä kauemmin salmi on kiinni, sitä vakavammat seuraukset sillä on Yhdysvaltain ja koko maailman taloudelle.
Iranin oma talous oli surkeassa kunnossa jo ennen sotaa.
Mutta sen johdolle olennaisinta ei ole kestääkö maan talous vaan se, pysyykö islamilainen hallinto ylipäätään vallassa.
Trump voi joutua taipumaan vihaamiinsa myönnytyksiin
Iranin ydinohjelmasta on väännetty vuosikymmeniä. Vuonna 2015 presidentti Barack Obaman kaudella asiasta syntyi lähes kahden vuoden neuvotteluiden jälkeen sopimus.
Trump veti kuitenkin Yhdysvallat sopimuksesta ensimmäisellä presidenttikaudellaan vuonna 2018.
Nyt Trump saattaa joutua taipumaan juuri sellaisiin myönnytyksiin, joista hän syytti Obamaa.
The Washington Postin mukaan Trump on ohjeistanut neuvottelijoitaan harkitsemaan myönnytyksiä Iranin jäädytettyjen varojen palauttamisesta ja Iranin ydinohjelmaan tehtävistä rajoituksista, joissa olisi raukeava määräaika.
Ne ovat juuri niitä asioita, joita Trump Obaman kauden sopimuksessa vihasi.
Myös sodan laajeneminen on täysin mahdollista
Toisaalta Iraninkin kannalta sodan alkaminen uudelleen olisi äärimmäisen vaarallista.
Iranilaiset eivät luota lainkaan amerikkalaisiin.
He kokevat, että Yhdysvallat on pettänyt heidät kerta toisensa jälkeen, missä he eivät ole väärässä.
Lisäksi Trumpin julkisuudessa esittämät vaatimukset ovat hyvin maksimaalisia ja ilmeisesti ristiriidassa sen kanssa, mitä Yhdysvaltain neuvottelijat ovat esittäneet.
Keskiviikkona tilanne kiristyi edelleen, kun Iran tulitti useita rahtilaivoja Hormuzinsalmessa ja Yhdysvallat jatkoi Iranin öljyä kuljettavien laivojen saartoa.
Yhdysvallat on keskittynyt koko ajan enemmän joukkoja alueelle.
Iranilaiset epäilevät, että Trump todellisuudessa valmistelee uuden suurhyökkäyksen aloittamista.
Jopa maaoperaatio voi olla mahdollinen.
– Jos kiinnitämme huomiota siihen, mitä Trump tekee, emmekä siihen, mitä hän sanoo, maahyökkäys on hyvinkin mahdollinen, International Crises Groupin Ali Vaez sanoi tiistaina The Guardianissa.
Vaez tarkoitti nimenomaan Yhdysvaltain joukkojen keskittämistä alueelle.
Maasota olisi äärimmäisen riskialtis ja ristiriidassa sen kanssa, mitä Trump on koko ajan luvannut amerikkalaisille.
Mutta hän ei myöskään mistään hinnasta halua näyttää äärimmäisen kalliin sodan jälkeen häviäjältä.