Pohjois-Atlantin liiton eli Naton rauha on mennyttä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on antanut kuulua, mitä hän ajattelee eurooppalaisista liittolaisistaan ja Natosta.
Trump on sanonut harkitsevansa Yhdysvaltojen vetämistä Natosta, koska Nato on tarpeeton.
Vieläkö Yhdysvallat haluaa jatkaa liittolaistensa kanssa?
– Ilman muuta. Todellisuudessa, kaikesta huolimatta, Nato on historian menestyksekkäin liitto, sanoo Frank Gorenc.
Gorenc oli korkea-arvoinen Nato-kenraali kymmenen vuotta sitten, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan suhde oli vielä tyyni.
Gorencin mielestä liittoon on nyt kertynyt selvitettäviä asioita, joista pitää käydä kunnon keskustelu.
Niissä Yhdysvaltojen kansallinen etu, national interest, ja muiden liittolaisten edut tuntuvat törmäävän.
Gorencin mielestä ongelma näkyy esimerkiksi keskustelussa Grönlannin asemasta ja siinä, miten Euroopan liittolaiset suhtautuvat Yhdysvaltojen sotaan Iranissa.
Frank Gorenc
Grönlanti on aika iso, miten Tanska puolustaisi sitä?
Tammikuussa Maailman talousfoorumissa Davosissa Donald Trump otti esiin Grönlannin tilanteen.
Trump puhui hieman vähättelevään tyyliin jääpalasta. Hän sanoi, ettei Yhdysvallat ota Grönlantia voimalla. Mutta hän toisti Yhdysvaltojen yhä haluavan Grönlannin.
Puhetta edelsi tilanne, jossa Trumpin aikeita ei tiedetty. Solidaarisuudesta tanskalaisia kohtaan kahdeksan maata, myös Suomi, lähettivät Grönlantiin joitakin sotilaita. Useimmat olivat paikalla selvittämässä harjoittelumahdollisuuksia, niin myös suomalaiset. Tanskan radio DR:n mukaan tanskalaiset valmistautuivat puolustamaan Grönlantia.
Tilanne laukesi toistaiseksi, kun Naton pääsihteeri Mark Rutte sai ohjattua orastavan konfliktin neuvotteluraiteelle. Siitä lähtien Yhdysvallat, Grönlanti ja Tanska ovat käyneet keskustelua, jota ei ole paljon avattu julkisuudessa.
Gorencin mielestä Grönlanti on esimerkki keskustelusta, joka on aivan Naton ytimessä.
– Kysymys kuuluu, pystyykö kukin maa puolustamaan omaa aluettaan, kuten artikla kolme edellyttää.
Gorenc ei halua sanoa, että Tanska olisi laiminlyönyt Grönlannin puolustuksen. Mutta Grönlanti on aika iso, ja sen perinteinen puolustaminen veisi Tanskalta paljon resursseja.
Kenraali luettelee listan asioita, jotka puhuvat sen puolesta, että Grönlannista on vielä keskusteltava.
Ensinnäkin, Yhdysvallat aikoo keskittyä oman vaikutuspiirinsä, hemisphere, turvallisuuden takaamiseen, ja Grönlanti kuuluu Gorencin mukaan siihen.
Grönlannilla on tärkeä osa Yhdysvaltain suunnittelemassa kalliissa ja tehokkaassa ohjuspuolustusjärjestelmässä, Kultaisessa kupolissa. Jos Yhdysvaltojen ja Venäjän välille piirrettäisiin lyhin mahdollinen ohjuksen lentoreitti, se kulkisi Grönlannin yli.
Ilmastonmuutos avaa väyliä saaren ympäristöön, ja silloin on mietittävä, miten noita väyliä turvataan.
– Miten Grönlannista tehdään turvallinen paikka toimia? Miten Grönlantia puolustetaan?
Trump kiinnitti huomiota Grönlantiin jo ensimmäisellä kaudellaan. Kausien välissä Grönlannin puolustus ei vahvistunut juurikaan. Siksi Trump on nyt liikkeellä koko tarmollaan. Kuluneen vuoden aikana tanskalaiset ovat kertoneet vahvistavansa Grönlannin puolustusta.
Natossa useat liittolaiset ovat sanoneet puolustavansa kansainvälistä lakia. He näyttävät asettuneet Grönlannin ja Tanskan puolelle. Myös Suomi.
Gorencilla on lisää kysymyksiä.
– Miten Grönlanti osallistuu Kultaiseen kupoliin? Miten Grönlanti tukee Yhdysvaltojen kykyä puolustaa itseään, olla hyvä liittolainen ja tarjota puolustusta Natolle?
Kenraalin mielestä tältä pohjalta on hyvä käydä kunnollinen, strategisen tason keskustelu.
Ensiapuna Grönlannin kriisiin Nato perusti Arctic Sentryn, arktisen vartion. Muutama valtio kiinnitti siihen liikkeellä olevia aluksiaan, aluetta valvovia hävittäjiään ja arktisia sotaharjoituksia Britit ilmoittivat tuovansa lisää joukkoja Norjaan.
Gorencin mielestä se ei vielä riitä. Yhteensopivuutta ja operaatiovalmiutta pitää kehittää. Tehtävästä pitää tehdä pysyvä, samaan tapaan kuin Naton merivalvonnasta.
Kiista tukikohtien käytöstä pahensi Naton ongelmia
Euroopan ”viimeinen pisara” oli Trumpin halu ottaa Grönlanti. Trumpin kärsivällisyys eurooppalaisiin näyttää loppuneen Iranin sodassa.
Trump sanoi Naton olevan käyttökelvoton. Se on yksisuuntainen tie, josta Eurooppa hyötyy, mutta Yhdysvallat ei.
Trump on arvostellut eurooppalaisia liittolaisia kärkevästi ja tylysti. Hän haukkui niin Britannian kuin Espanjan pääministerit ja ihmetteli, mikä Italian pääministeriin, Trumpin entiseen suosikkiin, on mennyt.
Sävy ei ollut kovin diplomaattinen. Gorenc vastaa heittämällä pallon Euroopalle.
– Todellisuudessa myös monet liittolaiset ovat kyllä kritisoineet Yhdysvaltoja monista asioista, Gorenc sanoo.
Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin ohjuksin helmikuun lopussa. Iskut tappoivat maan ylimmän johtajan. Iran vastasi hyökkäämällä Yhdysvaltojen liittolaisten tukikohtiin Persianlahden alueella. Sota on laajentunut ja kiihtynyt, mutta tälle hetkellä taisteluissa on tulitauko.
Yhdysvaltojen liittolaiset Euroopassa eivät halunneet liittyä sotaan. Johtajat toistivat, että tämä ei ole eurooppalaisten sota.
Liittolaiset myös nikottelivat ja osa lopulta kielsi Yhdysvaltoja käyttämästä lentotukikohtiaan Iranin sodan tukeutumisessa.
Gorencin mielestä keskustelu ylilennoista ja oikeudesta tukikohtien käyttöön on pahentanut tilannetta.
Reutersin mukaan Yhdysvallat selvittelee nyt, miten Espanja saataisiin työnnettyä ulos Natosta.
Trumpin hampaisiin päätynyt Britannian pääministeri Keir Starmer sanoi toimivansa puhtaasti Britannian kansallisen edun mukaan.
– Kun 30 maata toimivat kukin kansallisen etunsa mukaan, siitä tulee hyvin kompleksinen palapeli, Gorenc sanoo.
Yhdysvallat on kertonut sodalle monta syytä. Tavoitteena on ollut ainakin ydinohjelman tuhoaminen, Iranin hallinnon vaihtaminen ja sotilaallisen kyvyn tuhoaminen.
Tilanne on hermostuttanut maailman energiamarkkinat ja nostanut polttoaineiden hintoja.
Euroopan liittolaiset ovat korostaneet kansainvälistä oikeutta. Ne eivät osallistu hyökkäykseen mutta voivat tehdä puolustavia toimia ja taistelun päätyttyä auttaa Hormuzinsalmen auki pitämisessä.
Yhdysvaltain sotaministeri, Pete Hegseth taas on korostanut sotamenestystä Eeppinen raivo -operaatiossa, jossa kansainvälisiltä instituutiolta ei kysytä.
– Ei typeriä voimankäyttösääntöjä, ei kansakunnan eikä demokratian rakenteluharjoitusta, ei poliittisesti korrekteja sotia, Hegseth julisti puheessaan 2. maaliskuuta
Trump puolestaan uhkasi sosiaalisen median viestissään, että kokonainen kansakunta saattaa kuolla ensi yönä, jos Iran ei avaa Hormuzinsalmea ja lopeta taistelua.Tulitauko syntyi, mutta sota ei päättynyt.
Gorenc muistuttaa haastattelussa, että Natossa pelote toimii, kun keskitytään yhteensopivuuteen ja harjoitteluun.
– Mutta tärkeintä on, että jatkamme luottamuksen rakentamista ja kaikkien näkökulmien ymmärtämistä.
Nämä asiat on Gorencin mielestä puhuttava auki.
Keskustelun hetki on Ankarassa
Gorencin vierailun Suomeen järjesti Yhdysvaltojen ulkoministeriö, ja ohjelman suunnittelivat Yhdysvaltojen suurlähetystö Helsingissä sekä Atlantti-seura. Yle tapasi kenraalin lähetystössä.
Gorenc sanoo ajattelevansa, että Natosta on hyötyä sekä liittona että kahdenvälisten suhteiden kautta. Kyky toimia yhdessä ja puhua toisilleen ovat tärkeitä.
Yhteensopivuus näkyy taistelukykynä ja korkeana valmiusasteensa.
– Minusta tämäntyyppiset suhteet täällä olevien joukkojen kanssa ovat hyväksi liittokunnalle ja varmasti myös Yhdysvalloille.
Hän näkee hyötyjä myös siinä, että yhdysvaltalaisia joukkoja on Euroopassa sekä pysyvästi että rotaatiossa. Mutta koska maailmassa kaikki liittyy kaikkeen, etulinjan joukkoja tarvitaan muuallakin.
Euroopassa Yhdysvallat on vähentänyt joukkojaan jo 75 prosenttia kylmän sodan jälkeen, ja Gorenc pitää määrää jo nyt suhteellisen alhaisena.
Heinäkuun huippukokouksen keskusteluihin Ankarassa näyttää kertyvän painetta ja pitkä asialista. Naton mukaan se on hetki, jolloin katsotaan, ovatko liittolaiset alkaneet kasvattaa puolustusbudjettejaan lupaustensa mukaan.
Kaikki huolet pitää käsitellä, Gorenc sanoo. Ei vain eurooppalaisten huolet. Ja arktisesta alkaen. Gorenc odottaa kiinnostavia hetkiä.