Juttu tiivistettynä

BERLIINI Euroopan kansalliskonservatiivisten ja äärioikeistolaisten puolueiden suhtautuminen Donald Trumpiin on selvästi viilentynyt viime kuukausina.

Oikeisto- ja kansalliskonservatiivit ovat ihailleet Trumpin linjaa ennen kaikkea siksi, että hänkin vastustaa maahanmuuttoa ja korostaa vanhoillisia arvoja.

Nyt kelkka kääntyy.

Euroopan laitaoikeistolle on muodostunut taakaksi Trumpin maine sotasekoilijana ja inflaation eli hintojen nousun aiheuttajana.

Iranin kriisi ja sitä seuraavat talousvaikeudet pakottavat Euroopan paatuneitakin trumpilaisia loittonemaan Yhdysvalloista ja Trumpin MAGA-liikkeestä (Make America Great Again).

Valtiot eivät uskalla vielä erota

Samalla valtioiden ja hallitusten johtajat jatkavat kuitenkin Trumpin myötäilyä.

Viimeksi torstaina Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi, että hän haluaa kehittää puolustusliitto Natoa yhdessä Trumpin kanssa.

Naton pääsihteeri Mark Rutte kävi torstaina Washingtonissa Trumpin-kosiomatkalla, mutta heti tapaamisen jälkeen Trump julkaisi taas Natoa moittivan viestin.

Kansa yhä kriittisempää

Monet puolueet haluavat näyttää vastuullisemmilta turvallisuuskysymyksissä. Trumpin kriittinen suhtautuminen Natoon ja esimerkiksi yritykset kiristää Nato-maita mukaan Iranin sotaan ovat saaneet äärioikeistonkin kannattajat takajaloilleen.

Puolueet haluavat säilyttää poliittisen uskottavuutensa kotimaissaan, koska liian läheinen yhteys Trumpiin voisi karkottaa maltillisempia äänestäjiä. Trumpin viime aikojen raivokkaan sotaisat lausunnot tekevät hänestä vaarallisen liittolaisen.

Uusi kyselytutkimus paljastaa, että enää vain joka kymmenes eurooppalainen pitää Yhdysvaltoja läheisenä liittolaisena.

Yli kolmannes näkee maan uhkana, Politico -verkkomedian Saksassa, Espanjassa, Belgiassa ja Italiassa tekemä kysely kertoo. Selvästi pienempi osa pitää uhkana Kiinaa.

Samansuuntaisia kyselyjä on tehty myös muissa maissa.

Kokosimme listan eri maiden laitaoikeistopuolueiden suhtautumisen muuttumisesta.

1. Trumpin ystävä Italiassa perääntyy

Italian pääministeri Giorgia Meloni yrittää pelastaa pääministerin paikkansa viime kuun murskaavan kansanäänestystappion jälkeen. Hänen hallituksensa hävisi oikeusjärjestelmän uudistusta koskevan kansanäänestyksen, jota monet pitivät äänestyksenä itse Melonista.

Melonin liittolaiset syyttävät tappiosta nousevia energian hintoja ja tämän ystävyyttä Trumpin kanssa, jota jopa italialaisen oikeiston riveissä pidetään aiempaa myrkyllisempänä.

Maan lehdistö on arvostellut, että Melonin kaveeraaminen Trumpin kanssa on heikentänyt Italian asemaa. Aiemmin läheisen suhteen arvioitiin olleen Melonille diplomaattinen etu, mutta nyt siitä on tulossa sisäpoliittinen taakka.

2. Grönlanti oli liikaa Ranskan äärioikeistolle

Ensimmäisenä eurooppalaisena laitaoikeistopuolueena etääntymisen Trumpista aloitti Ranskan Kansallinen liittouma RN. Puolue haluaa tehdä selväksi, että se ei ole ”Trumpin puolue”, koska Trump on ranskalaisten keskuudessa hyvin epäsuosittu.

Nimensä mukaisesti Kansallinen liittouma haluaa näyttää ennen kaikkea kansalliselta puolueelta.

Vaikka RN välttelee suoraa yhteyttä Trumpiin, sen linjaukset ovat hyvin trumpilaisia. RN on maahanmuuttovastainen, se vastustaa ”wokea” eli edistyksellisyyttä ja suhtautuu kielteisesti EU-yhteistyöhön.

3. AfD haluaa esiintyä rauhanpuolueena

AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen suhde Trumpiin on muuttunut selvästi viileämmäksi viime aikoina. Vielä viime vuonna AfD oli yksi Trump-myönteisimmistä puolueista Euroopassa ja rakensi aktiivisesti yhteyksiä MAGA-liikkeeseen.

Nyt puoluejohto on kehottanut vähentämään yhteydenpitoa Trumpin liikkeeseen. Sen johtajat ovat myös toistelleet viime viikkoina, että Yhdysvaltojen tukikohdat Saksassa pitäisi lakkauttaa.

AfD:n puheenjohtajat Alice Weidel ja Tino Chrupalla moittivat ennen kaikkea Trumpin ulkopolitiikkaa eli Iranin sodan lisäksi Venezuelan ja Grönlannin itsemäärämisoikeuden loukkaamista. AfD asemoituu yhä enemmän rauhanpuolueeksi.

Tärkeää on huomata, että AfD ei ole ideologisesti irtautunut Trumpista. Puolue pyrkii eroon maineestaan Trumpin ystävänä lähinnä siksi, että Trump on Saksassa hyvin epäsuosittu.

4. Myös PS perääntyi

Myös Suomessa perussuomalaisten riveistä on kuulunut aiempaa kriittisempiä arvioita Trumpista.

Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi takavuosina, että Trump on parasta mitä maailmalle on tapahtunut. Hän on sittemmin perääntynyt lausunnostaan.

Nykyinen puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on kutsunut Trumpin ulostuloja ”päivä päivältä sekavammiksi ja hullummiksi”.

Täyskäännöksestä Euroopan kansalliskonservatiivisessa, oikeistopopulistisessa leirissä ei kuitenkaan voi puhua. Esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán on yhä selvästi Trump-myönteinen.