Yhdysvallat aikoo estää aluksia matkustamasta Iranin satamiin tai poistumasta niistä Persianlahdella ja Omaninlahdella. Saarron ilmoitettiin alkavan maanantaina kello 17 Suomen aikaa.
Kokosimme vastaukset siihen, mitä saarto tarkoittaa ja mitä siitä voi seurata.
1. Mitä laivoja Yhdysvaltojen saarto koskee?
Saarrosta syntyi sekaannus presidentti Donald Trumpin lausuntojen takia. Trump uhosi aiemmin, että hän sulkee koko Hormuzinsalmen.
Yhdysvaltojen asevoimat täsmensivät myöhemmin, että saarto koskee vain Iranin satamia.
Persianlahden muiden maiden satamista tulevat laivat saavat kulkea salmessa.
Kaupalliset laivat eivät silti tule kulkemaan Hormuzinsalmen läpi ennen kuin turvallisuustilanne paranee.
2. Miten Yhdysvallat aikoo toteuttaa operaation?
Asiantuntijat varoittavat, että kyseessä on monimutkainen operaatio.
Käytännössä Yhdysvallat voi pysäyttää, tarkastaa ja tarvittaessa estää aluksien kulkua.
Kyse ei siis ole yksittäisistä ilmaiskuista vaan jatkuvasta merivalvonnasta.
Se tekee operaatiosta sotilaallisesti vaativan ja pitkäkestoisen. Laivoja on paljon, ja siitä syystä tarvitaan myös paljon sotakalustoa tarkastamaan laivaliikennettä.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ei usko operaation olevan nopea ratkaisu tilanteeseen.
– Trump haluaa löytää nopeita ratkaisuja. Se ei tule tässä tilanteessa onnistumaan. Voisi sanoa, että Yhdysvallat tarpoo kaulaansa myöten juoksuhiekassa. Tilanne on hyvin hankala ja vaatisi turnauskestävyyttä, Ruohomäki sanoo.
Presidentti Joe Bidenin hallinnossa Lähi-idän politiikasta vastannut virkamies puolestaan varoittaa, että saarto on suuri sotilaallinen operaatio.
– Yhdysvaltojen on vaikea toteuttaa tällaista operaatiota yksin, ja sen ylläpitäminen pitkän aikaa on kestämätöntä, Dana Stroud sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
3. Miksi Yhdysvallat aikoo saartaa Iranin satamia?
Saarron keskeinen tavoite on katkaista Iranin öljytulot ja heikentää sen kykyä jatkaa sotaa. Iran on käyttänyt Hormuzinsalmea painostuskeinona ja häirinnyt liikennettä vaikuttaakseen energiamarkkinoihin.
Yhdysvallat pyrkii muuttamaan asetelman. Sen sijaan että Iran kontrolloi salmea, Washington yrittää itse määrittää liikenteen ehdot ja pakottaa Iranin takaisin neuvotteluihin.
Ruohomäki ei usko, että painostus toimii nopeasti. Iran ei ole osoittanut kompromissihalukkuutta.
Ruohomäki epäilee, ettei Yhdysvaltojen presidentillä ole strategista pitkäjänteisyyttä, jota tilanne vaatisi.
4. Miten Iran suhtautuu Yhdysvaltojen saartoon?
Iran suhtautuu saartoon jyrkän torjuvasti ja pitää sitä tilanteen kärjistämisenä.
Iran varoittaa, että jos sen omaa liikennettä rajoitetaan, myös muiden maiden turvallisuus Persianlahdella voi vaarantua.
Keskeinen kysymys on, vastaako Iran sotilaallisesti, esimerkiksi iskuilla aluksiin tai öljyntuotantolaitoksiin.
Iran on osoittanut, että sillä on halutessaan kyky häiritä Hormuzinsalmen liikennettä ja öljyntuotantoa Persianlahden maissa.
Iranin liittolaiset Jemenissä, huthi-kapinalliset, voivat lisäksi tehdä tilanteesta entistä vaikeamman iskemällä Punaisenmeren tärkeisiin laivareitteihin.
5. Minkälaisia vaikutuksia saarrolla on laivaliikenteeseen ja öljyn hintaan?
Hormuzinsalmen liikenne on jo romahtanut, ja saarto lisää epävarmuutta. Öljyn hinta on noussut voimakkaasti tänään maanantaina.
Yhdysvallat on sallinut Iranin öljynviennin sodan aikana, jotta markkinoilla olisi mahdollisimman paljon tarjontaa. Iran on vienyt öljyä esimerkiksi Kiinaan. Jos Iranin vienti pysähtyy, nostaa se maailmanmarkkinahintoja.
Markkinoilla ollaan myös huolissaan siitä, että sota kiihtyy uudestaan.
Jos Yhdysvallat onnistuu turvaamaan muun liikenteen Hormuzinsalmessa, hinnat voivat laskea. Jos Iran vastaa iskuilla tai häiritsee vaihtoehtoisia reittejä, hinnat nousevat nopeasti.
6. Onko Yhdysvaltojen ja Iranin tulitauko romahtamassa?
Tulitauko on muodollisesti voimassa, mutta Yhdysvaltojen alkuperäisestä tavoitteesta, eli meriliikenteen normalisoinnista ollaan kaukana.
Iran on vannonut kostavansa yritykset rajoittaa sen laivaliikennettä. On olemassa suuri riski, että sotatoimet alkavat uudelleen.
Viikonloppuna Yhdysvaltojen varapresidentti J. D. Vance keskusteli Iranin johdon kanssa Pakistanissa. Se oli ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain johto tapasi Iranin johtoa kasvotusten vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen.
Se oli Ruohomäen mielestä ainoa toiveikas signaali viikonlopun tapaamisesta Pakistanissa.
– Kyse ei ollut neuvotteluista, vaan tunnusteluista. Mitään seuraavista askelista ei julkistettu kokouksen jälkeen.
Neuvottelutie ei näytä tuovan nopeaa läpimurtoa.
Ruohomäki varoittaa myös siitä, että saarrolla voi olla odottamattomia, ei-toivottuja heijastusvaikutuksia.
On täysin mahdollista, että vihamieliset maat ottavat tulevaisuudessa mallia Yhdysvaltojen laivasaarrosta.
– Uskoisin, että Kiinassa seurataan tilannetta hyvin tarkkaan. Kiinahan on pitkään havitellut Taiwania. Tällaiset asiat voivat ikävällä tavalla tulla takaisin, Ruohomäki sanoo.