Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kääntänyt puheissaan Iranin sodan aselevon Yhdysvaltojen voitoksi. Ylen aamussa vierailleet asiantuntijat näkevät tilanteen päinvastaisena: Iran on osoittanut kykynsä kontrolloida strategisesti tärkeää Hormuzinsalmea ja saattaa nyt myös pyrkiä entistä määrätietoisemmin ydinaseen hankkimiseen.
Kanslianeuvos ja tietokirjailija Mikko Lohikoski arvioi, että Trumpin juhlima voitto on näennäinen.
– Päävaatimus Trumpilla näyttää olevan Hormuzinsalmen avaaminen. Tosiasiassa se kuitenkin oli jo auki ennen sotaa ja on ollut puoliksi suljettu nimenomaan sodan seurauksena, Lohikoski toteaa.
Lohikosken mukaan Iran on osoittanut kykynsä kontrolloida Hormuzinsalmea, eikä sillä välttämättä ole tarvetta jatkaa konfliktia. Iran on näin saavuttanut tavoitteensa osoittaa kontrollikykynsä alueella.
Iran ja Oman aikovat tulitauon aikana periä kauttakulkumaksuja Hormuzinsalmella kulkevilta aluksilta, iranilainen uutistoimisto Tasnim kertoo CNN:n mukaan. Maksuista saatavat tulot aiotaan käyttää jälleenrakennukseen.
– Iran on osoittanut, että he kykenevät jopa kolmentoistatuhannen sotilaallisen iskun ja neljänkymmenen päivän sodan jälkeen maailman suurinta sotilasvaltaa vastaan sulkemaan tämän salmen ja jatkamaan omia iskujaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.
Trumpin hallinto ei kuuntele asiantuntijoita
Lohikoski kritisoi Trumpin hallinnon päätöksentekotapaa ja vertaa sitä jopa Irakin entisen diktaattorin Saddam Husseinin hallintoon. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen tiedustelussa ja armeijassa on ollut tietoa ja kokemusta, jotka olisivat varoittaneet konfliktin riskeistä.
– Yhdysvalloissa ei kuunnella asiantuntijoita, vaan poliittinen päätöksenteko on keskittynyt siellä vain muutaman ihmisen käsiin. Tietoa olisi, mutta sitä ei kuunnella. Muistuttaa vähän Saddam Hussein Irakista aikoinaan, että johtajalle ei kukaan halua kertoa huonoja uutisia. Siinä yleensä käy huonosti, Lohikoski arvioi.
Lohikosken mukaan Trump kuvitteli, että Iranin hallinto kaatuisi nopeasti pommitusten seurauksena.
– Iranin vastarinta osoittaa, ettei se porukka ole mitään marjanpoimijoita, Lohikoski toteaa.
Iran saattaa pyrkiä entistä määrätietoisemmin ydinaseeseen
Linnainmäki arvioi, että konflikti saattaa vahvistaa Iranin pyrkimyksiä ydinaseen hankkimiseksi. Iranin kyky iskeä ohjuksilla ja drooneilla on heikentynyt, mutta maa kykenee rakentamaan kapasiteettinsa uudelleen Venäjän ja Kiinan tuella.
– Ehkä Iranissa voidaan vetää johtopäätöksenä, että kannattaa rakentaa se ydinase, jos haluaa pelotteen toimivan Yhdysvaltoja kohtaan, Linnainmäki sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan konfliktin osapuolet ovat kaukana toisistaan, eikä pysyvä rauhansopimus välttämättä ole näköpiirissä. Kahden viikon aselevon jälkeen tilanne saattaa jälleen kiristyä, mikäli neuvotteluissa ei päästä eteenpäin.
Lohikosken mukaan Iranin tavoitteet ovat selkeät: maa haluaa pysyvän sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, joka purkaisi taloudelliset pakotteet. Samalla Iran haluaa, että sen asema alueellisena suurvaltana tunnustetaan.