Juttu tiivistettynä

BRYSSEL Yhdysvaltain ja EU:n neuvottelema kauppasopimus on edelleen epäreilu Euroopan maiden kannalta. EU-parlamentti äänesti kuitenkin esityksen jatkoon.

Myös asian esittelijä, EU-parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange pitää sopimusta epätasapainoisena. Hän kuitenkin korosti, että sopimukseen saatiin hyviä ehtoja.

Esityksessä EU sitoutuu poistamaan useimpien Yhdysvalloista tulevien teollisuus- ja maataloustuotteiden tullit. EU:n Yhdysvaltain-viennin päälle taas tulee 15 prosentin tullit.

15 prosenttia on sama tulli kuin aiemmin elokuussa sovitussa sopimuksessa eli lisäaika ei siltä osin parantanut tulosta. Pohjalla on 10 prosentin yleistulli, jonka päälle tuli tuotekohtaisia lisätulleja.

Sopimukseen on kuitenkin tullut useita ehtoja.

Lakiesityksessä on esimerkiksi keskeytyslauseke, jonka perusteella Yhdysvaltain tulliedut voidaan poistaa, jos maa päättää ottaa käyttöön uusia tulleja. Tämä on varautumista presidentti Donald Trumpin poukkoilevaa politiikkaa vastaan.

Sopimus myös lakkaa, jos Yhdysvallat painostaa taloudellisesti tai uhkaa valtiollista suvereniteettia.

Lisäksi EU pyrkii alentamaan teräksen ja terätuotteiden tullit 50 prosentista ainakin 15 prosenttiin.

Grönlannin kriisi pysäytti sopimuksen

Tullipyöritys alkoi uudestaan helmikuussa, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi, että Trumpin hätätilan perusteella määräämät tullit olivat laittomia.

Sen jälkeen Yhdysvaltain kauppahallinto määräsi kumottujen tullien tilalle 10 prosentin yleistullit. Suuttunut Trump uhosi nostavansa tullit 15 prosenttiin.

Euroopan parlamentti pani tullisopimuksen jäihin jo tammikuussa. Tuolloin Trump oli uhannut lisätulleilla EU-maita, jotka olivat lähettäneet sotilaita Grönlantiin. Suomi oli tässä joukossa.

Tullien takaraja on heinäkuussa

Vielä ei tiedetä, miten sopimukselle käy Yhdysvaltain päässä. EU:n kanssa tähän asti neuvotelleet virkamiehet ovat voineet olla rakentavimmasta päästä.

Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori muistuttaa, että Trumpin tullien uusi sääntöpohja on voimassa vain 24. heinäkuuta asti. Sen jälkeen tarvitaan kongressin siunaus.

– On hyvin epätodennäköistä, että kongressi siunaisi tullit. Tällä hetkellä USA:n kauppahallinto miettii kuumeisesti uutta sääntöpohjaa sekä EU:lle että muille maille, jotta se saisi pidettyä EU:lla noin viidentoista prosentin tullit ja muilla niille sovitut tullit.

Trump on menettänyt itsenäisyyttään tulleilla iskemisessä korkeimman oikeuden linjauksen jälkeen. Kongressin pitää hyväksyä tullien perusteet tai asia voi päätyä taas tuomioistuimeen, Vuori huomauttaa.

Tullien perusteluna Trumpilla ovat yleensä maiden väliset kauppaylijäämät, epäterveet kilpailukeinot tai valuuttamanipulaatio.

– Ne ovat kaikki sellaisia sääntöjä, että niissä pitäisi olla tutkintaa ja näyttöä taustalla.

EU ei halua kauppasotaa

Kun Trump heikkeni, EU:lla arvioitiin olevan vahvempi asema neuvotteluissa kuin kesällä.

EU ei kuitenkaan halua lietsoa kauppasotaa. Lisäksi elinkeinoelämän vahva viesti on, että tehkää sopimus. Yritykset kaipaavat ennustettavuutta ja ovat jo sopeutuneet tulleihin.

Timo Vuori pitää myös EU-parlamentin lisäämiä ehtoja merkittävinä.

Suomen Yrittäjien EU‑toimiston päällikkö Mira‑Maria Danisman kommentoi tiedotteessa, että Yhdysvaltain nollatullit hyödyttävät yrityksiä, jotka tuovat sieltä esimerkiksi osia.

– Eurooppalaiset yritykset hyötyvät edullisemmista tuontipanoksista ja komponenteista. Sopimusta ei tule arvioida vain viennin näkökulmasta, vaan osana arvoketjuja, tiedotteessa todetaan.

Koko tullineuvottelujen alussa vuoden 2025 kesällä EU:lla oli tavoitteena molemminpuolinen tullivapaus teollisuustuotteille. Trump ei kiinnostunut siitä, koska hän aikoo kerätä tulleilla rahaa.

Esitys menee EU:ssa seuraavaksi neuvoston käsittelyyn.

Videolla presidentti Donald Trump purkaa tuntojaan sen jälkeen kun korkein oikeus linjasi tullipäätökset laittomiksi.