Juttu tiivistettynä
KÖÖPENHAMINA Maailmalla moni ajatteli, että Grönlanti olisi ilman muuta Tanskan vaalien tärkein teema. Harvoinhan eurooppalainen demokratia astelee vaaliuurnille tällaisen talven jälkeen. Tammikuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi viedä Tanskalle kuuluvan Grönlannin vaikka väkisin, ja Tanska joutui vakuuttamaan presidentille, ettei liittolaisen kimppuun kannata hyökätä.
Kriisin keskellä Tanskan pääministeri Mette Frederikseen kasasi joukon liittolaismaita rinnalleen ja pysyi lujana. Maailmalla hän niitti sympatiaa ja ihailua pienen maansa puolustajana suurta uhkaa vastaan ja sai eurooppalaisen sankarin maineen.
Silti tiistain vaaleissa Frederiksen ei ollut kansainvälisen politiikan supertähti vaan aivan tavallinen pääministeri, jolla on kannattajia ja vastustajia.
Frederiksenin sosiaalidemokraatit tekivät vaaleissa historiallisen huonon tuloksen. Puolue menetti kansankäräjillä 12 paikkaa, jäljelle jäi 38. Sosiaalidemokraatit on yhä parlamentin suurin puolue, mutta vasemmiston yhteinen tulos ei riitä enemmistöön.
Frederiksen on johtanut blokkirajat ylittävää hallitusta, mikä saattoi ajaa sosiaalidemokraattien äänestäjiä valitsemaan puolueita, jotka tekevät vasemmistolaisempaa politiikkaa. Pienemmät vasemmistopuolueet nostivat kannatustaan.
Takkiinsa otti myös toinen vanha valtapuolue, niin ikään hallituksessa istuva Venstre. Venstre kuuluu oikeistoblokkiin.
Vaalien ehdottomasti suurin voittaja paikkamäärissä oli oikeistopopulistinen ja maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue, joka lisäsi paikkojaan kansankäräjillä viidestä 16 edustajaan. Näin puolue nosti kannatuksensa huonosti sujuneen viime vaalin jälkeen takaisin vajaaseen kymmeneen prosenttiin. Se on nyt viidenneksi suosituin puolue.
Grönlanti ei ollut vaaliaihe
Vaikka Grönlannin kriisi vaikutti vaalien ajankohtaan, vaalikeskusteluissa saaresta ei tarvinnut väitellä. Harva Tanskassa on eri mieltä pääministerin kanssa siitä, pitäisikö saari myydä Trumpille. Grönlanti-kysymys yhdistää tanskalaisia, eikä vaaleissa siksi ei ollut kyse saaren kohtalosta tai Trumpin vastustamisesta.
Tanskalaista vaalikeskustelua värittivät arjen aiheet. Kuvaavaa on, että vaalivoittaja Tanskan kansanpuolue kampanjoi vaalipäivänä maksamalla osan tietyn huoltoasemaketjun tankilla käyneiden autoilijoiden bensalaskusta. Bensan hinnan alentaminen oli yksi puolueen vaaliteemoista.
Mette Frederikseen sai Grönlanti-kriisin jälkeen nostetta, mutta se ei kantanut tarpeeksi pitkälle. 20 prosentin kipurajan yli puolue sentään pääsi. Tanskalaiset eivät äänestäneet maalleen tunnettua pääministeriä, vaan niitä puolueita, jotka vastasivat heille tärkeisiin kysymyksiin oikein.
Näin tanskalaiset kertoivat äänestyspäätöksestään vaalipäivänä Kööpenhaminan raatihuoneen äänestyspaikalla:
Ulkopolitiikan sijaan vaalikeskusteluissa väännettiin lähinnä kotimaan aiheista kuten nousevista elinkustannuksista, varallisuusverosta, kouluista, juomaveden laadusta ja sikojen kasvatuksesta. Näissä kysymyksissä hallitus joutui puolustamaan päätöksiään ja ehdotuksiaan. Monet halusivat muutosta.
Hallitusneuvotteluista tulossa pitkät ja vaikeat
Kiinnostavin kysymys vaalien jälkeen koskee tietenkin, sitä kuka tai ketkä jatkossa johtavat Tanskaa. Maassa ei herätty aamuun, jossa osa puolueista uskaltaisi juhlia selvää hallituspaikkaa.
Ainoa, joka voi olla lähes varma ministerin salkusta, on piiputtelustaan tunnettu Tanskan entinen pääministeri, nykyinen ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen. Rasmussenin keskelle puoluekenttää sijoittuvat moderaatit-puolue menetti kaksi paikkaa, mutta säilytti avainaseman hallitusneuvotteluissa.
Tanskan sirpaleista puoluekenttää on totuttu tulkitsemaan vasemmisto- ja oikeistoblokkien kautta. Nyt kumpikaan blokki ei saanut enemmistöön tarvittavaa 90 paikkaa. Punaiseen vasemmistoblokkiin kuuluvilla puolueilla on 84 paikkaa, sinisellä oikeistoblokilla 77.
Rasmussenin moderaattien 14 edustajaa tekisivät kummastakin puolesta enemmistön. Rasmussen ilmoitti jo vaalien aattona olevansa valmis rakentamaan hallitusta vaikka ei pääministeriksi sanojensa mukaan mielikään.
Rasmussen on vanha kehäkettu, joka nähnee saumansa tilanteessa, jossa poliittisia taitoja tarvitaan.
Frederiksen on valmis jatkamaan
Niille jotka olivat lukeneet viimeiset galluptulokset, vaali-ilta ei tuonut suuria yllätyksiä. Siinä valossa Frederikseniä voinee yhä pitää todennäköisimpänä pääministerinä, mutta ei täysin varmana sellaisena.
Frederiksen itse sanoi vaali-iltana olevansa valmis jatkamaan tehtävässä, mutta myönsi, että hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppoa.
Nykyisen hallituskumppanin Venstren puheenjohtaja, puolustusministeri Troels Lund Poulsen taas näytti sulkevan illalla oven nykyhallituksen jatkolta. Hänen mukaansa yhteishallitus sosiaalidemokraattien kanssa on maksanut puolueelle liikaa.
Kuninkaantekijäksi leimattu Lars Løkke Rasmussen kehotti vaali-iltana kaksikkoa laskeutumaan maapinnalle ja kohtaamaan keskellä. Kummallakaan puolella ei ole enemmistöä, Rasmusseen muistutti.
Tämän ymmärtäminen saattaa kuitenkin kestää. Tanskassa saadaan luultavasti odottaa jonkun aikaa hetkeä, jolloin Lars Løkke Rasmussen sytyttää hermosauhut onnistuneiden hallitusneuvotteluiden merkiksi.