Juttu tiivistettynä
KÖÖPENHAMINA Pääministeri Mette Frederiksenin jättimäinen naama tervehtii lentokentältä Kööpenhaminan keskustaan saapuvaa metromatkustajaa. Punasävyiset vaalimainokset kiertävät tapettina aseman seiniä.
”Jos haluaa pysyä lujana, pitää pysyä yhdessä”, iskulauseet julistavat.
Pääministerin hymyillessäkin hieman huolestunut ilme on tullut tänä vuonna tutuiksi, vaikka ei seuraisi Tanskan politiikkaa. Frederiksen joutui jälleen alkuvuodesta hätistelemään Yhdysvaltain presidenttiä Tanskalle kuuluvan Grönlannin kimpusta.
Donald Trump sanoi ottavansa saaren keinolla millä hyvänsä, ja Tanska otti uhkaukset tosissaan. Se kasasi liittolaiset rinnalleen, lähetti Grönlantiin lisää verta ja sotilaita, mutta ei näyttänyt pelkoa Trumpin edessä. Tiukkana esiintynyt pääministeri näyttäytyi koko pohjoisen Euroopan puolustajana.
Tanska pysyi lujana ja yhdessä. Nyt vaaleihin käyvä pääministeri haluaa, että hänet muistetaan juuri tästä.
Sen sijaan äänestäjien mielessä pyörivät muut asiat kuten ruuan nouseva hinta, kallistuva polttoaine, juomaveden laatu ja sosiaalidemokraattien ehdottama varallisuusvero. Ulkopolitiikassa ollaan varsin yhtenäisiä, ja siksi pääministeripuoluetta arvioidaan vaaleissa ennen kaikkea kotimaan kysymysten perusteella.
Pääministerin tiukka ote ei miellytä kaikkia
48-vuotias Mette Frederiksen on johtanut Tanskaa vuodesta 2019.
Samalla Tanskan sosiaalidemokraatit on erottautunut perinteisten työväenpuolueiden linjasta ja ottanut askelia oikealle. Frederiksenin johdolla puolue on muun muassa tehnyt Euroopan mittakaavassa hyvin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Frederikseniä on kuvailtu Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin lempinimeä lainaten Pohjoisen rautarouvaksi.
Edellisten vaalien jälkeen puolueen kannatus on kuitenkin matanut historiallisen alhaalla. Viimeisimmän Tanskan radion mielipidemittauksen mukaan sosiaalidemokraatit on menettämässä lähes kolmanneksen 50 paikastaan.
Yhtenä syynä tälle pidetään pääministeriä itseään: kriitikkojen silmissä puolue on muuttunut perinteisestä kansanpuolueesta yhden naisen show'ksi. Osa äänestäjistä kokee, että Frederiksenillä on jo liikaa valtaa ja nyt tarvitaan muutosta.
Enemmistöön tarvitaan 90 paikkaa
Tanskan parlamentissa eli kansankäräjillä on 179 edustajanpaikkaa.
Mielipidemittauksia johtava sosiaalidemokraatit on saamassa hieman yli 30 paikkaa.
Hallituksen muodostamiseksi puolueiden on tehtävä yhteistyötä. Enemmistöön tarvitaan 90 paikkaa.
Tanskassa on usein vähemmistöhallituksia, joilla on tukipuolueita.
Vasemmistopuolueiden blokki näyttää peittoavan oikeistoblokin, mutta jäänee niukasti alle 90 paikan enemmistön.
Edellisissä kansankäräjien vaaleissa äänestysprosentti oli 84,1, mikä oli Tanskan mittakaavassa alhainen.
Trump vaikutti ajankohtaan – mutta nyt puhutaan sioista
Frederiksen hakee tiistain parlamenttivaaleista kolmatta pääministerikauttaan.
Vaalien ajankohta ei ole sattumaa. Pääministeripuolue sosiaalidemokraatit kärsi marraskuun aluevaaleissa mahalaskun ja menetti johtoaseman lähes kahdessakymmenessä kunnassa.
Alkuvuodesta Trumpin vastustaminen toi Frederiksenille ja puolueelle kaivatun kannatuspiikin, ja pääministeri tarttui tilaisuuteen. Tanskan lain mukaan vaalit on pidettävä tiettyyn aikarajaan mennessä, mutta pääministeri saa valita ajankohdan.
Tämän vuoden vaaleja odotettiin aikaisintaan kesän korvalla, ja takaraja oli marraskuussa.
Vaali-ilmoituksen jälkeen Grönlannin kohtalo on siirtynyt uutisotsikoista neuvottelupöydälle, ja vaaleissa on puhuttu enemmän kotimaan kysymyksistä. Vaikka Tanskan talous kukoistaa lähialueen maihin verrattuna, tanskalaisia rasittaa suomalaisille tutut aiheet kuten nousevat elinkustannukset.
Yhtä selkeää koko kansaa kiinnostavaa vaaliteema ei ole, ja siksi yksittäiset aiheet ovat päässeet nousemaan keskusteluun.
Vaaliväittelyissä on puhuttu muun muassa sioista. Useat vasemmistoblokin puolueet haluavat vähentää sikojen kasvatusta ympäristön ja eläintensuojelun nimissä, mutta maaseudulla ehdotusta vastustetaan.
Hermosauhutteleva ulkoministeri ratkaisijaksi?
Sosiaalidemokraatit johtaa mielipidemittauksissa selvästi parinkymmenen prosentin kannatuksella, mutta Tanskan pirstaloitunut puoluekenttä tekee hallituspelistä monimutkaisen.
Kansankäräjillä on tällä hetkellä 12 puoluetta, joista yhdeksän kannatus asettuu 5–15 prosentin välille. Puolueiden politiikka ei myöskään aina noudata totuttua jakoa vasemmistoon ja oikeistoon – tästä on esimerkkinä vasemmistolaisen pääministeripuolueen tiukka maahanmuuttopolitiikka.
Nykyhallitus on muodostettu yli perinteisen vasemmisto-oikeisto-blokkirajan, mutta sen jatkoa ei pidetä todennäköisenä. Suurin osa ennusteista povaa silti Frederiksenille jatkokautta.
Mahdollisena hallitusvaihtoehtona pidetään sosiaalidemokraattien, moderaattien ja parin vasemmistopuolueen muodostamaa koalitiota.
Moderaatit on Tanskan entisen pääministerin Lars Løkke Rasmussenin perustama puolue, jolle on soviteltu kuninkaantekijän viittaa.
Nykyisin ulkoministerinä toimiva Lars Løkke Rasmussen keräsi pisteitä Grönlanti-neuvotteluissa. Ministerin kokouksen jälkeen arkisesti polttama hermotupakka nousi otsikoihin ja saattoi pelastaa hänen puolueensa tulevaisuuden. Moderaattien kannatus on noussut joulukuun 1,5 prosentista yli kuuteen.
Vaalien jälkeen tiedetään, auttaako se myös Mette Frederikseniä pysymään vallankahvassa. Rasmussenin vaihtoehto on palata juurilleen ja ryhtyä yhteistyöhön oikeistoblokin kanssa.