PEKING Tiistaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump joutui tunnustamaan ilmassa leijuneen mahdollisuuden todeksi. Hänen piti pyytää kiinalaisilta valtiovierailun siirtämistä Persianlahdelle aiheuttamansa kriisin takia.
Trumpin mukaan tämä on ihan ok kiinalaisille. Lausahdus kertoo siitä, kuinka huonosti hän tilannetta lukee.
Kiinalainen osapuoli oli jo lehtitietojen mukaan valmiiksi ärtynyt matkan valmisteluista, joita yhdysvaltalaiset olivat hoitaneet heidän mielestään vähän vasemmalla kädellä.
Yleensä valtiovierailua valmistellaan ministeritason ennakkokäynneillä jo pari kuukautta aiemmin. Nyt näin ei tapahtunut.
Trumpin matkaa valmistellut virkamiestasoinen etujoukko saapui Pekingiin vasta tämän kuun alussa. Viime viikonloppuna Kiina ja Yhdysvallat kävivät ministeritason kauppaneuvotteluja.
Kiina epäili, että löysä valmistelu oli johtamassa varsin tuloksettomaan vierailuun.
Voi vain kuvitella, kuinka Pekingin vallankammareissa kulmakarvat kohosivat viikonloppuna, kun Trump alkoi vaatia Kiinaa osallistumaan Hormuzinsalmen laivareitin turvaamiseen.
Öljyn rahtaushan Kiinaan ei ole täysin tyrehtynyt, sillä Iran sallii kuljetukset salmen läpi tänne. Varustamojen ja vakuutusyhtiöiden salliessa Kiina kyllä öljynsä saa.
Kiina hyötyy tilanteen kaaottisuudesta muutenkin. Se varautui tilanteeseen hamstraamalla öljyä ennen sotaa ja tuo sitä maata pitkin Venäjältä.
Kiina tuskin on pannut pahakseen sitäkään, että Yhdysvallat on siirtänyt sotavoimaansa Aasiasta Persianlahdelle. Esimerkiksi Yhdysvaltain partiolennot Etelä-Kiinan merellä ovat pudonneet rankasti kriisin seurauksena.
Sotatoimet Persianlahdella muuttavat myös Itä-Aasian turvallisuusasetelmia. Liittolaisten vastaukset Trumpin vaatimuksiin osallistua Hormuzinsalmen valvontaan ovat olleet aasialaisen kohteliaita.
Suorasanaisemmin niitä on voinut tulkita kehotukseksi Trumpille suksimaan suolle vaatimustensa kanssa itseaiheutetussa kriisissä.
Periaatteessa Aasian mailla kyllä olisi porkkanaa osallistua öljykuljetusten turvaamiseen. Yli 60 prosenttia Persianlahdelta lähtevästä öljystä tulee Aasian maihin.
Läheisimmät liittolaiset Japani ja Etelä-Korea ovat kuitenkin pysyneet naama peruslukemilla. Japani turvautui lainsäädäntönsä taakse. Lait rajoittavat sen mahdollisuutta osallistua sotilaallisiin operaatioihin ulkomailla.
Pääministeri Sanae Takaichi tapaa Trumpin torstaina Yhdysvalloissa.
Myös Etelä-Korea perääntyi Trumpin vaatimuksen toteuttamisesta. Se haluaisi jonkin riippumattoman tahon ensin arvioimaan tilannetta.
Kumpikin maa käyttää varmuusvarastojaan energiantuotannon varmistamiseksi.
Etelä-Kiinan meren alueen lähivaltiot kärsivät pahoin öljynkuljetusten häiriintymisestä, mutta eivät niin pahoin, että lähtisivät sotilaallisiin toimiin mukaan.
Filippiineillä, Indonesiassa ja Malesiassa öljyvarat riittävät kuitenkin vain kahdesta neljään viikkoon. Esimerkiksi Indonesiassa petrokemian yritykset ovat alkaneet varoittaa, että ne eivät pian voi täyttää sopimusvelvotteitaan.
Taiwan ei kuulunut Trumpin listaan osallistua Hormuzinsalmen valvontaan. Sen suurin huolenaihe on se, kuinka paljon pitkittyessään Persianlahden tilanne vie sotilaallista tukea saaren ympäristöstä muualle.
Jos Kiina haistaa tässä tilaisuuden nostaa painetta Taiwania kohtaan sen liittämiseksi itseensä, Yhdysvaltain otteen herpaantumisella voi olla historiallisia seurauksia.
Tiistaina Trump perääntyi liittolaisilleen esittämistä vaatimuksistaan. Emme oikeastaan tarvitsekaan teitä, hän sanoi.
Takin käännös kertoo siitä, että liittolaisten nihkeä suhtautuminen tuli Trumpille yllätyksenä eikä hänellä ollutkaan vipuvartta pakottaa liittolaisia rinnalleen.
Virheiden tunnustaminen ei kuitenkaan kuulu Yhdysvaltain presidentin työkalupakkiin.
Omilla toimillaan Trump kuitenkin onnistui luomaan tässä tilanteessa niin Eurooppaan kuin Aasiaankin haluttomien liittolaisten koalition.