Juttu tiivistettynä
Entinen Naton pääsihteeri George Robertson varoittaa, että Lähi-idän kriisi voi heikentää Ukrainan tukemista, ja se olisi Euroopalle kohtalokas virhe.
Hän sanoo Ylelle seuraavansa tilannetta juuri tästä näkökulmasta.
– Se on tällä hetkellä asia, joka minua eniten mietityttää. Se on suurin riski Euroopalle.
Robertson johti Natoa vuosina 1999–2003, aikana jolloin liittokunta laajeni Itä-Eurooppaan ja Venäjän kanssa etsittiin vielä yhteistyötä. Hän tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin useita kertoja tämän noustua valtaan vuonna 2000.
Yle haastatteli Robertsonia Tartossa järjestetyssä Venäjään keskittyvässä turvallisuuskonferenssissa maaliskuun alussa.
Robertson: Ukrainan tukeminen on Naton tärkein tehtävä
Robertsonin viesti on selvä: Ukrainan tukeminen ei saa horjua.
– Naton pitää pitää huomionsa Ukrainassa ja Ukrainan auttamisessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on hänen mukaansa edelleen Euroopan turvallisuuden kannalta kaikkein isoin kysymys.
– Se on epäilemättä Euroopan suurin uhka tällä hetkellä. Se, mitä Venäjä tekee Ukrainassa ja Ukrainalle.
Ukraina tarvitsee nyt lisää aseita sekä laajempaa tukea, sanoo Robertson.
– Meidän on saatava viesti presidentti Putinille: hän ei voi voittaa, emmekä aio antaa hänen voittaa.
Euroopan puolustus saa Robertsonilta suorasukaisen arvion
Robertson ei säästele sanojaan, kun puhe siirtyy Euroopan puolustuskykyyn.
– Eurooppa on hyvin hidas.
Hänen mukaansa Nato-maat Euroopassa ja Kanada käyttävät puolustukseen valtavia summia. Pelkästään Euroopassa puolustukseen uppoaa yli 400 miljardia euroa vuodessa. Rahalle ei Robertsonin mielestä saada vastinetta.
– Vaikka käytämme puolustukseen puoli biljoonaa dollaria vuodessa, veronmaksajat eivät saa puolen biljoonan dollarin edestä puolustusta.
Hänen mukaansa Euroopan puolustusteollisuus on liian hajallaan.
– Meillä on kauhea tapa tehdä useita päällekkäisiä ja kilpailevia ohjelmia ja kehittää erikoisia järjestelmiä, joita ei voi myydä kenellekään muulle.
Robertson tapasi Putinin useita kertoja
Robertson tapasi Vladimir Putinin useita kertoja 2000-luvun alussa, kun Venäjän ja lännen suhteissa elettiin vielä varovaisen yhteistyön aikaa.
Tuolloin Putin oli juuri noussut valtaan ja haki Venäjälle paikkaa Euroopassa. Hän korosti maan asemaa suurvaltana. Vuonna 2002 perustettiin Nato–Venäjä-neuvosto, jonka tarkoitus oli tuoda Venäjä osaksi eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää.
Robertsonin mukaan nykyinen Putin on kuitenkin hyvin erilainen kuin se henkilö, jonka hän silloin tunsi.
– En täysin tunnista sitä Putinia, joka meillä on tänään.
Monien arvioiden mukaan Putinin ajattelu alkoi kovettua 2000-luvun puolivälissä. Erityisesti Ukrainan oranssi vallankumous vuonna 2004 lisäsi Kremlin epäluuloa länttä kohtaan. Samalla Nato laajeni Itä-Eurooppaan, mikä kiristi suhteita entisestään.
Yksi piirre on Robertsonin mukaan kuitenkin pysynyt samana.
– Hän oli hyvin päämäärätietoinen ja kova henkilö. Ja uskon, että hän reagoi päättäväisyyteen ja voimaan.
Siksi Euroopan ja Yhdysvaltojen yhtenäisyys on hänen mukaansa ratkaisevaa.
Putin kysyi Natoon liittymisestä
Robertsonin mieleen on jäänyt myös erikoinen keskustelu Putinin kanssa 2000-luvun alussa.
– Hän kysyi: milloin aiotte kutsua Venäjän Naton jäseneksi?
Robertson muistutti tuolloin, ettei Nato kutsu maita jäseniksi.
– Sanoin hänelle, että me emme kutsu maita Natoon. Ne hakevat jäsenyyttä.
Se ei Putinille sopinut. Venäjä ei hänen mukaansa aikonut jonottaa muiden maiden kanssa. Teoriassa Venäjän tie olisi Robertsonin mukaan voinut johtaa myös liittokuntaan.
Näin ei kuitenkaan käynyt.
– Hän valitsi toisen tien.
Robertson: Putin toi Suomen ja Ruotsin Natoon
Robertson kertoo yrittäneensä jo pääsihteeriaikanaan houkutella Suomea ja Ruotsia Natoon. Yritys ei silloin onnistunut.
– Yritin neljän vuoden ajan vakuuttaa Ruotsia ja Suomea liittymään liittokuntaan.
Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Vladimir Putin onnistui vakuuttamaan heidät päivissä.
Robertson pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä merkittävänä vahvistuksena Natolle.
Hän ei usko, että nykyisessä maailmassa voi enää pysyä puolueettomana.
– En usko, että voi olla puolueeton maailmassa, jossa Donald Trump on Yhdysvalloissa ja Vladimir Putin johtaa Venäjää.
– Puolueettomuus on vanhentunut käsite.
Robertson Trumpista: ”Hänen täytyy rauhoittua”
Robertsonin mukaan Euroopan turvallisuus riippuu lopulta siitä, pysyykö lännen liittouma yhtenäisenä, ja siinä Yhdysvalloilla on keskeinen rooli.
Tilanne ei ole aivan helppo. Yhdysvallat on painostanut Nato-maita osallistumaan entistä aktiivisemmin sotaan Irania vastaan, erityisesti Persianlahdella ja Hormuzinsalmen turvaamisessa. Euroopassa tämä herättää huolta.
Samaan aikaan Ukrainan sota jatkuu, ja liittolaisten odotetaan venyvän useaan suuntaan yhtä aikaa.
Vaikka Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin arvaamaton linja on lisännyt epävarmuutta, Robertson ei usko Naton olevan hajoamassa.
– Se on vahva ja voi hyvin.
Hänen mukaansa Washingtonissa jokainen uusi hallinto käy läpi eräänlaisen oppimisvaiheen ennen kuin Naton merkitys Yhdysvalloille hahmottuu täysin.
Robertson muistuttaa, ettei Nato ole pelkästään Euroopan turvaverkko, vaan myös keskeinen osa Yhdysvaltojen omaa turvallisuutta ja vaikutusvaltaa maailmassa.
– Yhdysvallat hyötyy valtavasti siitä, että sillä on 31 automaattista liittolaista.
Robertsonilla on myös suora neuvo Donald Trumpille.
– Hänen täytyy rauhoittua.