Juttu tiivistettynä
MOSKOVA Rikkaat teollisuusmaat harkitsevat globaalien öljyvarastojen käyttöönottoa. Kansainvälisen energiavirasto IEA:n hallinnoimissa varastoissa on 1,2 miljardia barrelia raakaöljyä.
Varastot ovat maailmanlaajuisia hätätilanteita varten, ja nyt on sellainen. Öljyn hinta on noussut rajusti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksen Iraniin runsas viikko sitten.
Vielä maanantaina näiden rikkaiden G7-maiden valtionvarainministerit eivät saaneet kokouksessaan tehtyä päätöstä asiasta. Lehtitietojen mukaan rikkaat G7-maat voisivat ottaa käyttöönsä jopa 25–35 prosenttia varastoista, jotta öljyn hinnannousu pysähtyisi.
Tynnyrillinen Brent-raakaöljyä maksaa jo yli sata dollaria. Näin korkealla öljyn hinta oli viimeksi vuonna 2022. Qatarin energiaministeri Saad Sherida al-Kaabi ennustaa, että hinta voi nousta parissa viikossa 150 dollariin, mikäli sotatila Iranissa ja muualla Lähi-idässä jatkuu.
Persianlahden öljyntuottajat eivät kuitenkaan tuuleta. Syytä juhlaan ei ole, kun Iran estää öljyntoimitukset Hormuzinsalmen kautta ja ampuu naapurustoonsa ohjuksia ja drooneja.
Sen sijaan Moskovassa epäilemättä vähintäänkin hierotaan käsiä.
Siitäkin huolimatta, että Venäjä näyttää menettäneen lyhyen ajan sisällä kaksi strategista kumppaniaan, Venezuelan ja Iranin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa Venäjän kolmattakin kumppania, Kuubaa.
Venäjä on kokenut geopoliittisen tappion mutta saanut taloudellisen lottovoiton.
Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimillaan järjestämä öljyn hintapiikki on talouden osalta kuin suoraan Kremlin pelikirjasta, sillä Venäjän oma talouskasvu on ollut jo parin kuukauden ajan pysähdyksissä.
Brentin rinnalla myös Venäjän Urals-öljyn hinta on nyt noussut kohisten, pelkästään viime viikon aikana 50 prosentilla, ja se huitelee jo yli 70 dollarissa barrelilta.
Uralsin kysyntä on kasvanut Iranin öljyhanojen sulkeuduttua. Hintaa laskeakseen Yhdysvallat poisti viime viikolla väliaikaisesti pakotteet, joilla se estää Intiaa ostamasta venäläistä öljyä. Pakotteet poistuvat Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan 30 päivän ajaksi.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kieltäytyi arvioimasta, kuinka paljon öljyä Venäjä Intialle tuona aikana myy.
Peskov ei kuitenkaan malttanut olla lisäämättä, että Intia ei suinkaan ole ainoa venäläistä öljyä ja maakaasua haluava maa. Niitä riittää nyt Kiinasta alkaen jonoksi asti. Eivätkä kaikki niistä ole mukana kansainvälisessä pakoterintamassa, joka on asettanut hintakaton Venäjän öljylle ja maakaasulle.
Venäjä kommentoi tilannetta varovaisesti mutta paukuttelee samalla henkseleitään.
EU aikoo lopettaa venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin kokonaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Presidentti Vladimir Putin ehdotti viime viikon lopulla, että Venäjä voisi olla aloitteellinen ja lopettaa itse viennin Eurooppaan saman tien, koska Venäjän LNG:lle on ostajia muualla maailmassa.
Öljy ja maakaasu vastaavat Venäjän tämän vuoden budjetissa noin kolmanneksesta valtion kaikista tuloista. Venäjän talous hyötyy sitä enemmän, mitä kauemmin konflikti Lähi-idässä jatkuu.
Venäläinen asiantuntija arvioi asiaa Ylelle viime viikolla näin:
Poliittisesti Venäjä hyötyy siitä, että huomio kääntyy pois Ukrainasta.
Jos Yhdysvallat jumittuisi pidemmäksi ajaksi konfliktiin Lähi-idässä, Venäjä voisi olla melko varma siitä, ettei Trump asettaisi sille uusia pakotteita.
Ukrainalla on pula Patriot-ilmatorjuntajärjestelmistä. Yhdysvallat toimitti niitä Ukrainalle aiemmin, mutta tarvitsee niitä nyt itse Lähi-idässä.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjä ampui Ukrainaan helmikuussa 288 ohjusta, mikä on enemmän kuin missään aiemmassa kuussa neljä vuotta kestäneen hyökkäyssodan aikana.
Lisäksi Venäjä moukaroi Ukrainaa drooneilla. Viikonvaihteessa kymmenen ihmistä kuoli Venäjän Harkovassa sijaitsevaan kerrostaloon tekemässä iskussa.