Juttu tiivistettynä
Mojtaba Khamenein valinta Iranin ylimmäksi hengelliseksi johtajaksi kertoo enemmän sotatilanteesta kuin siitä siirtymäprosessista, joka on pantu liikkeelle Iranissa jo kauan aikaa sitten.
Näin arvioi Suomen Lähi-instituutin johtaja Susanne Dahlgren.
56-vuotiaan Mojtaba Khamenein isän, suurajatollah Ali Khamenein kuolemaan oli Iranissa varauduttu jo useiden vuosien ajan.
Dahlgren arvioi, että 86-vuotias Khamenei ilmiselvästi itse halusi marttyyrikuoleman, kun ei pysytellyt linnoitetussa bunkkerissaan. Yhdysvaltain tukema Israelin ilmaisku tappoi Khamenein Teheranissa runsas viikko sitten.
– Jo ennen tätä sotaa Iranissa on ilmoitettu, että jokaiselle johtajalle on olemassa kolme–neljä sijaista, jotka astuvat heti remmiin, Dahlgren muistuttaa etäyhteydellä Beirutista.
Dahlgren pitää mahdollisena, että Mojtaba Khamenei ei edes ole lopullinen valinta ylimmäksi johtajaksi.
– Tiedetään, että kuka tahansa tähän pestiin tulee, hän on heti ensimmäinen tappolistalla. Iranissa on siis varauduttu siihen, että myös Mojtaba kokee marttyyrikuoleman.
Vihreän vallankumouksen murskaaja
Mojtaba Khamenei on Ali Khamenein toiseksi vanhin poika. Hän ei ole ollut näkyvä uskonnollinen johtaja vaan on toiminut isänsä varjossa.
Dahlgren sanoo, että Khamenei on opiskellut šiiamuslimien pyhän kaupungin Qomin seminaareissa ja saanut korkeimman mahdollisen uskonnollisen koulutuksen. Tämä on edellytys sille, että hän voi toimia Iranin johdossa.
Mojtaba Khamenein valinnan puolesta puhui ehkä myös se, että hänellä on kokemusta sodasta, sillä hän osallistui Iranin ja Irakin väliseen sotaan 1980-luvulla.
Mojtaba Khameneilla on tiettävästi tiiviit suhteet Iranin vallankumouskaartiin ja puolisotilaallisiin Basij-joukkoihin. The New York Timesin mukaan vallankumouskaartin jäsenet kannattivat häntä pätevänä kriisiajan johtajana.
Toisaalta Khamenei osallistui vuoden 2009 vihreän vallankumouksen tukahduttamiseen. Protestiliikehdintä sai tuolloin alkunsa presidentinvaaleista, kun iranilaiset epäilivät, että eniten ääniä saanut uudistusmielinen ehdokas sivuutettiin.
Mojtaba Khamenei oli tuolloin vastuussa vallankumouskaartin alla toimivasta vapaaehtoisista puolisotilaallisista Basij-joukoista, jotka olivat murskaamassa liikehdintää.
– Siinä mielessä tämä nimitys on äärimmäisen kielteinen viesti kaikille niille, jotka haluavat päästä eroon islamilaisesta autoritäärisestä teokratiasta, Susanne Dahlgren sanoo.
Uskonnollisen diktatuurin vastustajille ei siis ole luvassa helpotusta.
Vallanperimys voi herättää arvostelua
On epätavanomaista šiialaiselle järjestelmälle, että suurajatollahin poika valitaan ylimmäksi johtajaksi. Islamilaisessa tasavallassa tämä tosin on vasta toinen vallanvaihto. Vallan periytyminen isältä pojalle on herättänyt arvostelua.
– Päätöstä on arvosteltu siitä, että se muistuttaa šaahivaltaa, Susanne Dahlgren sanoo.
Šaahit olivat Persian hallitsijoita. Viimeinen šaahi oli Mohammed Reza Pahlavi, jonka islamilainen vallankumous syrjäytti 1979.
– Samalla tämä muistuttaa myös Persianlahden autokratioita.
Iranin perustuslain mukaan ylimmän johtajan valitsee asiantuntijoiden neuvoston kokous.
Vaaleilla valittu 88-henkinen neuvosto ei ole islamilaisen tasavallan aikana ollut itsenäinen elin, vaan Iranin ylin johtaja, ensin Ruhollah Khomeini ja sitten Ali Khamenei, on aina ohjaillut sen toimintaa ja myös seuraajansa valintaa.
Neuvoston päätös ei ollut yksimielinen, Susanne Dahlgren huomauttaa.
– Kokouksesta on kerrottu, että valittu henkilö sai enemmistön äänistä, mikä tarkoittaa, että siellä on ollut useampi nimi esillä.
Oliko valinta vastaus Trumpille?
Mojtaba Khamenein valinnan voisi nähdä näpäytyksenä Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille. Trump oli nimittäin aiemmin ilmoittanut, ettei voi hyväksyä Mojtaba Khameneita Iranin ylimmäksi johtajaksi.
Susanne Dahlgren ei usko, että valinnallaan Iranin vallanpitäjät halusivat lähteä nokitteluun Trumpin kanssa.
– Iranissa ei ole ollut tyypillistä tällainen lapsellinen politiikanteko. On vaikea uskoa, että tässä mentäisiin Trumpin logiikkaan mukaan.
Mojtaba Khameininkaan kuolema ei merkitsisi Iranin nykyvallan loppua. Iraniin on 47 vuoden aikana kehittynyt sotilaallinen koneisto, joka ylläpitää sekä valtiota että yhteiskuntaa.
Vaikutusvaltaisen Iranin vallankumouskaartin tehtävänä on huolehtia, että islamilainen pappisvalta pysyy koossa.
– Sitä ei lyödä sillä, että tapetaan ylin johtaja, Susanne Dahlgren huomauttaa.
Samaan aikaan ilmaiskut jatkuvat puolin ja toisin. Yhdysvaltain ja Israelin Iskut Iranin öljylaitoksiin ovat nostattaneet osaan Teherania niin sankan savusumun, että kaduilla on terveydelle vaarallista liikkua.
– Tässä ovat nyt sellaiset hetket, että hallintoa aiemmin vastustanut väki voi mahdollisesti kääntyä sotaa vastaan, Susanne Dahlgren pohtii.
– Se on riski, jonka Yhdysvallat ja Israel joutuvat nyt ottamaan huomioon.