Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sai perjantaina kylmän suihkun niskaansa, kun maan korkein oikeus vei häneltä maailmanpoliittisen lyömäaseensa. Päätöksen myötä Trump ei voi enää mielivaltaisesti asettaa tulleja hätätilalakiin vedoten.
Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki analysoi Trumpin suututtanutta korkeimman oikeuden päätöstä tuoreeltaan. Reunamäen mukaan päätöksen seurauksena Trump joutuu muokkaamaan tullipolitiikkaansa ennustettavammaksi, mikä harmittaa presidenttiä mutta miellyttää kansaa.
Kokosimme tähän artikkeliin tärkeimmät kysymykset ja vastaukset korkeimman oikeuden päätökseen liittyen.
1. Mitä Yhdysvaltain korkein oikeus päätti?
Korkeimman oikeuden päätöksen myötä Yhdysvaltain presidentti ei voi enää vedota vuoden 1977 kansainväliseen taloudellisten hätävaltuuksien lakiin (International Emergency Economic Powers Act, IEEPA).
Se on antanut presidentille laajat valtuudet säädellä erilaisia taloudellisia toimia kansallisen hätätilan julistamisen jälkeen. Tämä avulla Trump on asettanut tullimaksuja muun muassa EU:lle (15 %), Kanadalle (35 %) ja Brasilialle (50 %).
Uutistoimisto Reutersin mukaan korkeimman oikeuden päätös asettaa viime vuoden aikana kerätyt noin 175 miljardin dollarin tullitulot mahdollisten palautusten kohteeksi.
2. Mitä tulleja Trump asetti korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen?
Trump toimi nopeasti perjantaina korvatakseen korkeimman oikeuden kumoamat tullit väliaikaisella 10 prosentin maailmanlaajuisella tuontitullilla. Tämä on voimassa 150 päivän ajan. Lauantaina alkuillasta Suomen aikaa Trump kertoi Truth social -viestipalvelussaan nostavansa maailmanlaajuiset tullit 15 prosenttiin.
Trumpin hallinto on selvittänyt jo pidemmän aikaa myös muita mahdollisuuksia tullien asettamisen perusteeksi. Vuosikymmenten takaa löytyy muitakin lakeja, joiden avulla Trump voisi mahdollisesti ottaa tullit uudelleen käyttöön.
Uudet tullit Trump asetti vuoden 1974 kauppalain nojalla. Sen pykälä 122 käsittelee presidentin valtuuksia määrätä tulleja maksutaseen korjaamiseksi.
3. Mihin Trump perustaa uudet tulliyrityksensä?
Vuoden 1974 kauppalain pykälä 122 mahdollistaa Trumpille laajojen tullien uudelleenasettamisen, ainakin väliaikaisesti. Tätä pykälää ei ole koskaan aiemmin käytetty. Väliaikaisuus johtuu siitä, että tullit voivat olla voimassa presidentin asetuksella vain 150 päivää. Ne voivat olla korkeintaan 15 prosenttia arvosta. Tämän jälkeen niiden jatkaminen vaatii kongressin hyväksynnän.
Uutissivusto Axiosin mukaan pykälä 122 suunniteltiin aikanaan väliaikaisia hätätiloja varten, ei pitkäaikaisen kauppapolitiikan välineeksi.
Trump sanoi perjantaina, että hänen hallintonsa tutkii nyt mahdollisuuksia käyttää vuoden 1974 kauppalain pykälää 301. Tämä antaisi Yhdysvaltain kauppaneuvottelijoille valtuudet tutkia, harjoittaako jokin maa epäreiluja kauppakäytäntöjä, ja sen jälkeen mahdollisuuden määrätä tulleja.
Yhdysvaltojen politiikkaa seuraavan The Hill -julkaisun mukaan tätä pykälää ei voi kuitenkaan käyttää välittömästi korvaavana työkaluna, sillä kauppaneuvottelijan on todettava tutkimustensa myötä, että ulkomainen valtio on rajoittanut Yhdysvaltain kauppaa syrjivillä käytännöillä. Tämä voi kestää useita kuukausia.
Axios muistuttaa, että Trump käytti tätä valtuutta ensimmäisellä kaudellaan määrätäkseen tullit kiinalaisille tuotteille. Näistä monet ovat yhä voimassa. Teoriassa hallinto voi käydä maita läpi yksitellen ja asettaa tullit uudelleen tutkimustensa jälkeen.
4. Mitä muita mahdollisuuksia Trumpin hallinto tutkii?
Trumpin kauppaedustaja Jamieson Greer nosti tammikuussa New York Timesin haastattelussa esiin myös vielä vanhempia lakeja.
Vuoden 1962 kauppaa laajentavan lain (Trade Expansion Act) pykälä 232 mahdollistaisi sellaisten tuotteiden tai toimialojen tuonnin rajoittamisen, jotka uhkaavat kansallista turvallisuutta.
Jos kauppaministeriön tutkimus näkee tällaisen mahdollisuuden, presidentti voi määrätä tulleja tai muita kaupparajoituksia. Trumpin hallinto määräsi teräkselle ja alumiinille tullit tämän kauppavaltuuden nojalla.
Trump viittasi pykälään 232 perjantaina puheessaan.
– Kaikki kansallisen turvallisuuden mukaiset tullit pykälän 232 nojalla sekä voimassa olevat pykälän 301 mukaiset tullit – ne ovat olemassa, ne ovat voimassa – pysyvät täysimääräisesti voimassa välittömästi tästä lähtien, Trump sanoi.
Lisäksi vuoden 1930 Tariff Act -lain pykälä 338 mahdollistaisi Yhdysvaltain hallitukselle tullien asettamisen sellaisista maista tuleville tuotteille, jotka syrjivät Yhdysvaltain kauppaa.
The Hillin mukaan pykälä 338 voisi sallia jopa 50 prosentin tullit maille, joiden presidentti katsoo olevan haitallisia tai syrjiviä Yhdysvaltain kaupalle.
5. Mikä on tilanne EU:n ja Yhdysvaltain välillä?
Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta käsittelee uutta tilannetta maanantaina ja tiistaina.
– Meidän on nyt huolellisesti arvioitava päätöksiä ja niiden seurauksia. Siksi kutsuin juuri koolle neuvotteluryhmän ylimääräisen kokouksen Turnberry-sopimuksesta maanantaina arvioidaksemme mahdollisia vaikutuksia meneillään olevaan työhön ja erityisesti valiokuntaäänestystä silmällä pitäen, valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange kirjoitti viestipalvelu X:ssä perjantaina.
Turnberry-sopimus tarkoittaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kauppasopimusta. EU-parlamentti ei ole vielä ratifioinut viime kesänä Skotlannissa solmittua sopimusta. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen myötä tämä sopimus voi mennä uusiksi.
Europarlamentaarikot keskeyttivät tammikuussa sopimuksen edistämisen, kun Trump uhkaili tulleilla himoitessaan Grönlantia. Helmikuussa sopimuksen ratifioinnin käsittelyä kuitenkin jatkettiin.
EU:n kansainvälisen kaupan valiokunnan virallinen äänestys on määrä järjestää tiistaina. Kaikkien europarlamentaarikkojen istunnon odotetaan olevan maaliskuun alussa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) arvioi Ylelle perjantaina, että myös EU-komissio tulee antamaan oman näkemyksensä asiasta hyvinkin nopeasti.
Muokkaus klo 18.24: Lisätty tieto Trumpin Truth socialissa ilmoittamasta maailmanlaajuisten tullien nostamisesta 15 prosenttiin ja tieto siitä, että pykälä 122 tämän sallii.