WASHINGTON Perjantai oli Donald Trumpille hänen toisen presidenttikautensa toistaiseksi ikävin päivä, vaikka hänelle saatettiin tehdä palvelus.
Yhdysvaltojen korkein oikeus vei eilen Trumpilta oikeuden asettaa vapaasti tuontitulleja ympäri maailmaa hänen itse päättämäänsä hätätilaan vedoten.
Trump oli päätöksestä tietysti raivoissaan.
Tulleilla pelailu muistutti Trumpia kaikkein eniten itsevaltaisesta päätöksenteosta, jossa kongressia tai osavaltioita ei tarvinnut ottaa huomioon. Hän piti siitä, kuinka arvaamaton hän sai olla.
Trump pystyi asettamaan ja perumaan ja nostamaan ja laskemaan tulleja mielensä mukaan. Kenelle tahansa, koska tahansa.
Se oli pelottavaa, koska niin monen maan talous on riippuvaista viennistä Yhdysvaltoihin.
Tulleista muodostui näin Trumpin nimikkoase niin kauppapolitiikassa kuin laajemmin kaikessa ulkopolitiikassa. Vielä viime kuussa Trump uhkaili Suomeakin 25 prosentin yleistullilla, jos Yhdysvallat ei saisi Grönlantia.
Korkein oikeus kuitenkin päätti, että Trumpin tapa soveltaa ikivanhoja lakeja oli mennyt liian pitkälle.
Päätöksen seurauksena Trump joutuu muokkaamaan tullipolitiikkaansa ennustettavammaksi, mikä harmittaa presidenttiä mutta miellyttää kansaa.
Korkein oikeus osoitti olevansa itsenäinen
Korkeimman oikeuden päätöstä osattiin odottaa, sillä tuomareiden enemmistö suhtautui jo viime vuoden lopulla skeptisesti Trumpin hallinnon perusteluihin presidentin oikeudesta määrätä tulleja väitettyyn hätätilaan nojaten.
Tarkalleen oikeus linjasi, että Trump ei voi enää asettaa tulleja vuonna 1977 säädetyn hätätilalain nojalla. Laki säädettiin aikanaan talouspakotteita varten, mutta Trump tulkitsi voivansa käyttää lakeja myös tullien asettamiseen.
Lain perusteella asetettujen tullien toteaminen laittomiksi ei tullut markkinoille yllätyksenä, eikä pörsseissä nähty perjantaina suuria liikkeitä.
Lukuisat yritykset ovat kuitenkin mielissään, koska niillä saattaa olla mahdollisuus vaatia liittovaltiolta takaisin nyt laittomasti perityt tullirahat, joita on kertynyt yli 130 miljardia dollaria.
Oikeuden päätöksessä pieni yllätys oli, että yhdeksästä tuomarista koostuva korkein oikeus kumosi tullit lopulta selvällä 6–3-enemmistöllä.
Oikeuden tuomareista kuusi on republikaanipresidenttien nimittämiä ja kolme itse Trumpin nimittämiä. Trumpin nimityksistä kaksi kääntyi tulleja vastaan, ja he päätyivät eilen Trumpin kovimman kritiikin kohteeksi.
Korkein oikeus on ollut Trumpin kauden ajan liberaalien kovan kritiikin kohteena, koska Trumpille tärkeät oikeusjutut ovat edenneet oikeudessa hitaasti.
Tullipäätöksellä oikeus kuitenkin osoitti, että se ei ole pelkkä Valkoisen talon kumileimasin, ja vahvisti näin omaa uskottavuuttaan.
Oikeuden enemmistön päätöksessä kirjoitettiin myös, että jos presidentti haluaa asettaa tulleja havaitsemaansa hätätilaan vedoten, kongressin tulee säätää tällaiset toimivaltuudet myöntävä laki.
Trumpin Valkoiseen taloon keskittämä valta on perustunut laajalti presidentin asetuksiin, joille hänen lähipiirinsä ovat etsineet oikeudellisia perusteita usein vuosikymmeniä vanhoista laeista.
Tällä tavalla Trump on pystynyt välttämään kongressin kanssa läheisen yhteistyön tekemisen, kun uusia lakeja ei ole tarvinnut yrittää säätää.
Päätöksellä korkein oikeus yrittää nyt vahvistaa kongressia, jossa enemmistönä olevat republikaanit ovat mieluusti luovuttaneet valtaansa Trumpille viimeisen reilun vuoden aikana.
Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson lupasikin kongressin alkavan välittömästi töihin, jotta Trumpin alkuperäiset tullit saadaan palautettua voimaan.
Se vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, koska Trumpin tullipolitiikka ei ole kansan parissa suosittua. Vain alle neljäsosa kansasta vastusti oikeuden päätöstä kumota Trumpin tullit.
Kongressin republikaanien on siksi kinkkistä äänestää uusien tullien puolesta juuri ennen välivaaleja. Monet vaaleissa ehdolla olevat republikaanit ovat salaa kiitollisia korkeimmalle oikeudelle, kun Trumpin epäsuosittu tullipolitiikka sai kapuloita rattaisiin.
Ennustettavammat tullit tilalle
Trump ei aio perääntyä tullipolitiikastaan, vaan pian oikeuden päätöksen jälkeen hän uhkasi asettavansa jatkossa ainoastaan kovempia tulleja.
Ensiksi Trump päätti asettaa kumottujen tullien tilalle 10 prosentin yleistullin seuraavan viiden kuukauden ajaksi. Laki antaa Trumpille oikeuden asettaa enintään 15 prosentin tullit maille, joilla on kauppataseen ylijäämä Yhdysvaltojen kanssa.
Viiden kuukauden jälkeen tullien jatkolle tulee saada kuitenkin kongressin hyväksyntä, mikä ei ole lainkaan taattua.
Trumpilla on lisäksi yhä käytössään muun muassa laki, jonka nojalla hän on asettanut tulleja esimerkiksi teräkselle ja alumiinille, koska niiden kotimainen tuottaminen tulkitaan tärkeäksi kansallisen turvallisuuden kannalta.
Trumpilla on kuitenkin huonot mahdollisuudet menestyä oikeudessa, jos hän yrittää kansalliseen turvallisuuteen vedoten asettaa tulleja lähes kaikille tuotteille tietystä maasta.
Lisäksi Trump voi yhä hyödyntää lähes sata vuotta vanhaa lakia, joka antaa presidentille oikeuden asettaa enintään 50 prosentin tuontitullin maille, jotka ”syrjivät” yhdysvaltalaisia tuotteita.
Perjantain tullipäätöksellä korkein oikeus teki kuitenkin selväksi, että Trump on heikoilla etsiessään vanhoista laeista rivien välistä oikeutuksia koville tulleille.
Oikeuden päätöksen todennäköisin seuraus on, että Trump jatkaa toistaiseksi uhitteluaan, mutta hiljalleen Yhdysvaltojen tullipolitiikka muuttuu ennustettavammaksi. Muiden maiden ei tarvitse enää pelätä heräävänsä aamulla sadan prosentin tuontitulliin.
Korkein oikeus toi päätöksellään maailmantalouteen vakautta ja veti Yhdysvaltoja hitusen takaisin kohti toimivaa vallan kolmijakoa.
Trump on toistanut vuosien ajan hänen lempisanansa olevan tulli. Tulevaisuudessa hän saattaa alkaa muistella suuria tullejaan kuin lempilelunaan, joka häneltä vietiin epäreilusti pois ja jonka jälkeen alamäki alkoi.
Trump saattaa varoittaa tästä jo tiistaina vuosittaisessa Kansakunnan tila -puheessaan, jossa korkeimman oikeuden tuomarit istuvat perinteisesti eturivissä.