Juttu tiivistettynä
TUKHOLMA – Nyt olen kyllä vähän kateellinen, Carl Bildt sanoo pariinkin kertaan, kun tapaamme Tukholman keskustassa, kattojen yllä.
Bildt on Ruotsin entisenä pääministerinä ja ulkoministerinä tuttu vieras Suomessa. Juuri nyt hän haluaisi tehdä laivamatkan Helsinkiin.
Bildt on reilusti eläkeiässä, mutta kiireinen. Kun maailma on turvallisuuspoliittisessa myllerryksessä, Bildt on niin Ruotsissa kuin kansainvälisestikin ahkerasti kysytty kommentoija.
Hän on ollut jo vuosia sitoumuksista vapaa suorapuheinen keskustelija, joka on maltillisen kokoomuspuolueen entinen puheenjohtaja ja nykyinen jäsen.
”Pakkastauosta” ei voi tehdä johtopäätöksiä
Ylen haastattelu tehtiin Tukholman keskustassa perjantaina 30. tammikuuta. Edellispäivänä sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olivat kertoneet Venäjän presidentin Vladimir Putinin suostuneen viikon mittaiseen tulitaukoon kovien pakkasten takia.
– Tulkitsen sen niin, että Putin haluaa säilyttää Trumpin tuen, koska hän tarvitsee Trumpia painostaessaan Zelenskyä myönnytyksiin. Ja jos Trump nyt pyytää viikkoa, niin siksi Putin suostuu. Niin kuin nyt suostuikin, Bildt päättelee.
Bildtin mukaan Venäjä on selvästi hyötynyt Euroopan ja Yhdysvaltain välien viilenemisestä.
– On selvää, että tilanne olisi ollut Putinille paljon hankalampi, jos USA ja Eurooppa olisivat samoilla linjoilla ja niillä olisi ollut sama käsitys rauhan tai konfliktin ratkaisumekanismista.
Eli Moskovassa ollaan tyytyväisiä Euroopan ja Yhdysvaltojen riitelystä?
– Olosuhteisiin nähden kyllä.
Grönlanti olisi voinut olla alku etupiirijaolle
Bildtin mukaan suurvallat eivät vielä ole aloittaneet Euroopan tai maailman jakoa etupiireihinsä, mutta Grönlanti olisi voinut olla sen kehityksen alkupiste.
– Kun Trump sanoo ottavansa Grönlannin, Venäjä voi vastata ottamalla Huippuvuoret tai joitain muita alueita. Tällainen vaara on aika välitön. Ja on selvää, että Kiina haluaa hallita markkinoita jos nyt ei koko maailmassa, niin ainakin omassa osassaan maailmaa.
Bildtin mielestä selviä merkkejä etupiirijaon suuntaan on olemassa.
– Mikä on tietysti Suomen ja Ruotsin kaltaisille maille erittäin huolestuttavaa.
Bildt viittaa Trumpin sosiaalisen median sivuilla nähtyihin karttoihin, joissa Yhdysvaltain lippu peitti jo Kanadan, Grönlannin ja Venezuelan ja tehtävälistalle kuuluivat vielä esimerkiksi Panama ja Kuuba.
– On aivan selvää, että Trump haluaa kontrolloida koko sitä osaa maapallosta. On olemassa riski, että tämä on tarttuvaa ja inspiroi Kremliä turhan paljon.
Videolla Bildt arvioi Naton tulevaa luonnetta:
Nato jatkossa: Vähemmän Yhdysvaltoja, enemmän Eurooppaa
Puolustusliitto Nato on muuttunut siitä, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät siihen vuosina 2023 ja 2024.
Carl Bildtin mielestä Nato muuttuu edelleen, mutta ei lakkaa olemasta.
– Natolla on arvonsa jatkossakin, mutta tulevaisuudessa Yhdysvaltain rooli on pienempi kuin nyt. Euroopan on tehtävä enemmän ja vähennettävä riippuvuuttaan Yhdysvalloista.
Carl Bildt, 76
Bildt uskoo yhä Yhdysvaltain kautta saatavaan ydinasepelotteeseen, koska se on suuruudeltaan ainoa, joka voi vastata Venäjän ydinasevoimaan.
– Siinä mielessä uskon, että USA:n ydinasevoima on yhä Natossa eikä Venäjä lähde sitä haastamaan.
Bildt ei kuitenkaan ole yhtä varma Yhdysvaltain muusta sotilaallisesta tuesta, jos esimerkiksi Pohjola joutuisi todella pahaan paikkaan.
– En usko, että voimme luottaa samalla tavalla kuin aiemmin, mutta taustalla tuki on tavalla tai toisella.
Ruotsalaiset ovat Bildtin kanssa samaa mieltä lauantaina julkaistun mielipidemittauksen perusteella. Vastaajista vain joka neljäs luottaa Yhdysvaltain tukeen, kaksi kolmesta ei.
Bildt kuvaa muutosta esimerkillä venäläisestä sotilashyökkäyksen suunnittelijasta, joka ei nyt tiedä, ovatko amerikkalaiset Pohjolan tukena, mutta ei voi lähteä siitäkään, etteivät olisi.
– Eli kuva todellisuudesta on nyt toinen kuin aiemmin.
Valkoinen talo ei ymmärrä Venäjän uhkaa Euroopalle
Bildt myöntää, että hänen oma näkemyksensäkin Yhdysvaltain avusta Euroopalle on viime aikoina muuttunut.
– On ilmeistä, etteivät Trump ja hänen avustajansa ymmärrä Euroopan turvallisuustilannetta. He eivät ehkä pidä Venäjää ystävällisenä, mutta kuitenkin jollakin tavoin kuin sukua olevana mahtina. He eivät usko, että Venäjä on aggressiivinen. Heidän mielestään eurooppalaiset liioittelevat Venäjän uhkaa.
Bildtin mukaan Yhdysvallat on muuttunut, ja muutos alkoi jo kymmenen vuotta sitten. Trump ja häntä tukeva Make America great again- eli MAGA-liike vain kiihdyttivät muutoksen vauhtia.
– Meillä ei ole samaa näkemystä turvallisuudesta kuten aiemmin, ja heidän ymmärryksensä Euroopan turvallisuustilanteesta on hyvin rajallinen.
Bildt ei pidä Euroopan ja Yhdysvaltojen välien viilenemistä kohtalokkaana, koska se kuulostaisi siltä, että edessä olisi vain jotain synkkää ja pimeää.
– On vain ymmärrettävä, että olemme uudessa tilanteessa. On keskusteltava, miten toimitaan ja muutettava politiikkaamme. Tilanne ei ole sillä tavalla kohtalokas, ettemmekö selviäisi siitä. Mutta se on kohtalonkysymys, että meidän on toimittava, koska tilanne on nyt toinen.
Vain Yhdysvaltain ydinasepelotteella merkitystä
Bildt torjuu pohdinnat Yhdysvaltain ydinasepelotteen korvaamisesta ja rakentamisesta esimerkiksi Ranskan varaan tai jopa Pohjolan oman ydinasepelotteen hankkimisesta. Tätä on miettinyt muun muassa Ruotsin nykyinen pääministeri Ulf Kristersson.
– He eivät tiedä tarkkaan, mistä puhuvat. Sitä tietä ei minusta pidä edetä, vaan vahvistaa omaa puolustustamme, ja sitähän me teemme.
Näin Euroopan maiden ydinpelote vertautuu suurvaltoihin:
Bildtin mukaan Ranskan ja Britannian ydinasearsenaalit ovat pienet verrattuna Venäjään. Ranskalaiset voivat saada ydinaseillaan aikaan paljon haittaa, mutta Venäjä voi raunioittaa koko Ranskan.
Eli ydinasepelotteessa Euroopan on vain luotettava Yhdysvaltoihin?
– Ydinaseissa kyllä, mutta en usko, että ydinaseet ovat niin olennaiset. Kaikki osapuolet tietävät, mitä hirveyksiä niiden käytöstä seuraisi. Minusta huomio kannattaa keskittää perinteisiin puolustuskykyihin, jotta voimme vastata realistisiin uhkiin, joita meillä on vastassamme.
Nato puolustusliitto, EU turvallisuusliitto
Bildtin mielestä sotilaallisen yhteistyön pitää jatkossakin tapahtua Natossa, vaikka Yhdysvaltain painoarvo Euroopan puolustamisessa vähenisikin.
– Minulla on tapana sanoa, että Nato on puolustusliitto ja EU on turvallisuusliitto. Monet nykyistä uhista ovat muita kuin sotilaallisia, kuten esimerkiksi hybridiuhat. Se vaatii EU-yhteistyötä, ei Natoa. Ja voi olla, että tarvitsemme länsieurooppalaisia rakenteita tämän päälle.
Sotilaallinen puolustus perustuu jatkossa pohjimmiltaan jokaisen Nato-maan omaan puolustukseen. Vieraan tuki on jatkossakin tärkeä, mutta pelkästään sen varaan ei Bildtin mukaan voi laskea.
Yhteistyössä on Bildtin mielestä vielä paljon hyödyntämätöntä voimaa.
– Suomi ja Ruotsi yhdessä ovat vahvempia kuin Suomi ja Ruotsi erikseen. Ja siihen lisättäköön vielä Norja ja Baltian maat.
EU keksittävä uudelleen
Bildt on samoilla linjoilla sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murentumisesta kuin Davosin talousfoorumissa puhunut Kanadan pääministeri Mark Carney. Bildtin mielestä vanhaan ei ole paluuta, eikä uudesta ole vielä tietoa.
– Kiinalaiset sanovat arvostavansa sääntöjä, mutta venäläiset eivät niistä välitä eivätkä amerikkalaiset. Sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä on vähän jäljellä, vähän raunioita, mutta eipä paljon muuta.
Bildtin mukaan sääntöpohjaisuudesta kannattaa silti pitää kiinni.
– Vahvistetaan eurooppalaista yhteistyötä ja EU:ta, joka vahvistakoon yhteistyötä ympäri maailmaa. Yritetään pelastaa se, mikä pelastettavissa on, ja huolehditaan samalla omasta selviytymiskyvystämme. Siihen meidän on satsattava selvästi enemmän resursseja.
Bildtistä EU on nyt ikään kuin keksittävä uudestaan.
– On keksittävä EU, joka sopeutuu tähän maailmantilanteeseen ja joka ei ole sama kuin Maastrichtin tai Lissabonin sopimuksia laadittaessa, hän sanoo.
Jakavatko suurvallat maailman etupiireikseen? Kuuntele Carl Bildtin ja muiden kansainvälisen politiikan asiantuntijoiden arvioita Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman Suurvaltaillassa maantaina 2.2. klo 19.02: