Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi tänään lauantaina Ylen Ykkösaamussa Yhdysvaltain uutta puolustustrategiaa.
Häkkänen uskoo, että Yhdysvallat on yhä sitoutunut Natoon. Hän uskoo ydinpelotteeseen ja Naton viidenteen artiklaan. Se tarkoittaa, että hyökkäys yhtä Nato-maata kohtaa on hyökkäys kaikkia Nato-maita kohtaan.
– Maailmanpolitiikan kielenkäyttö ja toimintatavat ovat muuttuneet. Se on poikeuksellista ja häiritsevää, mutta kun katsotaan, mitä vaihtoehtoja Euroopalla on: se on Nato. Muita liittoja ei ole. Naton sisällä Yhdysvallat on merkittävin toimija.
Yhdysvallat on päättänyt asettaa etusijalle oman maansa turvallisuuden ja Kiinan vastustamisen. Tukea liittolaisille rajoitetaan Euroopassa. Näin linjataan viime yönä julkistetussa uudessa puolustusstrategiassa.
Se tarkoittaa, että Euroopan maiden on vahvistettava omaa puolustustaan.
Häkkänen uskoo, että Suomen puolustusbudjetin nostaminen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta on hankalaa, mutta ”se on tehtävissä”.
Euroopan vahvistaminen kestää 10 vuotta
Häkkänen myöntää, että hänen käsityksestä Yhdysvalloista on muuttunut. Muita samanlaisia puolustuskumppaneita ei ole kuitenkaan tarjolla. Euroopan oman puolustuksen vahvistamisessa menee jopa kymmenen vuotta.
– Jos Eurooppa aikoisi rakentaa kokonaan uuden puolustuskyvyn ydinpelotetta myöten, se tarkoittaisi kymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta. Ne ovat satojen miljardien hankkeita.
Presidentti Donald Trumpin hallinnon tavoite on keskittyä läntisen pallonpuoliskon johtajuuteen Kiinan vastustamisen sijaan. Euroopan kannalta keskeistä on, että Nato-maiden on muodostettava liittokunnan sisälle ”vahva eurooppalainen pilari”.
Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) on arvioinut X:ssä, että kyseessä ei ole tekninen päivitys vaan linjapaperi, joka kertoo, miten Yhdysvallat aikoo käyttää voimaa. Vaikutukset ulottuvat myös Suomeen.
Arktista yhteistyötä suunnitellaan
Yhdysvallat lähtee liittolaisten kanssa keskustelemaan, millaisia uhkakuvia arktisella alueella on. Arviot on tehtävä Häkkäsen mukaan uhka-arvioiden perusteella. Tarkotus on muodostaa seitsemän arktisen maan ryhmä A7.
Häkkänen suhtautuu epäillen siihen, että Suomella on mahdollisuuksia osallistua toimintaan nykyisten velvotteiden lisäksi.
– Meille on erittäin tärkeätä se, että arktinen alue on vahvasti puolustettu. Mitä pieni Suomi voi tehdä, niin meillä on 1 300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa? Häkkänen pohtii.
Arktisen alueen puolustaminen on erittäin kallista, tarvitaan vedenalaisia tutkia ja muita kalliita tekniikoita. Presidentti Trump on halunnut ulottaa Grönlannin ylle ”kultaisen kupolin” eli ohjuskilven.
– Nyt aletaan vasta pohtia, mikä olisi Euroopan maiden osuus tässä.
Päätökset suomalaisten osallistumisesta tehdään vasta myöhemmin. Kaksi suomalaista upseeria palasi Grönlannista.
Häkkänen haluaa kuulla ensin, mitä kerrottavaa heillä on harjoitustoiminnasta Grönlannista.
”Eurooppa liian passiivinen”
Häkkänen harmittelee sitä, että Eurooppa on liian passiivinen Ukrainan tukemisessa. EU:lta saatiin tukemiseen vastikään kahden vuoden paketti. Ongelma on, että Venäjä saa yhä rahaa energian myynnistä.
Ukrainan ahdinko on jäänyt Grönlannin tilanteen varjoon. Pakotteilla ei ole saatu pysäytettyä energian myyntiä.
– Eurooppa on toiminut vahvasti ja merkittävästi, mutta se on ollut riittämätöntä ja näiden pakotteiden osalta Venäjän energiatuloja ja elektronikomponenttien saantia ei ole saatu pysäytettyä. Siinä on aukko.
Niin kauan, kun Venäjän energiatulot jatkuvat, sillä ei ole haluja rauhaan, puolustusministeri arvioi.
Tästä voit katsoa koko lähetyksen: